Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skarabee ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1103
Sm—Sodanaikainen teollisuus
110-1
Tanska luopui kuitenkin äänestyksen
toimeenpanemisesta kolmannessa vyöhykkeessä. Helmik.
11 i». 1920 toimitetussa kansanäänestyksessä
ensimäisen vyöhykkeen väestön enemmistö ilmoitti
haluavansa liittyä Tanskaan, toisessa vyöhykkeessä
(Flensburg) enemmistö 14 p. maalisk. äänesti
Saksan yhteydessä pysymisen puolesta. J. F.
Sm, samariumin (ks. t. VIII Os.) kem. merkki.
* Smart, Will ia m. kuoli 1915.
S. M. Cand., lyh.. = tiacri mivisterii candidatus,
papinkokelas.
Smetana ks. Vuolukerma, Täyd.
Smirkelikangas, kangas, johon liimalla on
kiinnitetty toiselle puolelle smirkeliä tai korundia.
Korkeammissa numeroissa on karkeampi smirkeli.
Smith, Joseph ks. Mormonit, VI Os.
Smitt, Fredrik Adam (1839-1904), ruots.
eläintieteilijä, ,,Naturhistoriska riksmuseet"in
luurankoisosaston intendentti ja professori 1871,
oli mukana tutkimusretkikunnissa Huippuvuorilla
1861 ja 1868 sekä Atlantin valtamerellä 1869. S:n
aikaisemmat tutkimukset koskivat sammaleläimiä,
myöhemmät kaloja. Sitäpaitsi hän toimi
Ruotsin kalastuselinkeinon kohottamiseksi. Teoksia:
..Kritisk förteckning öfver Skandinaviens
hafs-bryozoer" (1865-71), „Floridan Bryozoa"
(1871-72), ,,Ur de högre djurens utvecklingshistoria"
(1876), ..Ryggradsdjurens geologiska utveokling
och slägtskapsförhållanden" (1882). ,. Kritisk
förteckning öfver de i Riksmuseum befintliga
salmonider" (1886), „Skandinaviens fiskar" (2
nid., 1892 ja 1895, kuvittanut Vilh. von Wright),
..Preliminary nötes on the arrangement of the
genus Gobius" (1899), „Poissons d’eau douce de
la Patagonie" (1901), .,On the genus Lycodes"
(1902). K. J. V.
Smolna, naisopisto Pietarissa. Venäjän
vallankumouksen puhjettua 1917 bolsevikit ottivat
päämajakseen S:n. Helsingissä sanottiin
punakapinan aikana S:ksi entistä
kenraalikuvernöörin-taloa, johon oli sijoitettu punaisten virastoja.
Smuts, Jan Christian (s. 1870),
eteläafrikkalainen sotilas ja valtiomies. S. toimi
asianajajana ensin Kap-kaupungissa, sitten
Johannesburgissa: valittiin 1898 Transvaalin
yii-prokuraattoriksi. Buurisodan aikana hän johti
niitä buurijoukkoja, jotka 1901 hyökkäsivät
Kap-maahan. Rauhan jälkeen S. on esiintynyt
täysin lojaalisesti Englantia kohtaan. Kun
Transvaal 1907 sai itsehallinnon, tuli S.
sisäasiainministeriksi Bothan ministeristössä. Hän toimi
innokkaasti Etelä-Afrikan unionin
aikaansaamiseksi 1910 ja tuli sam. v. sisä- ja
puolustusministeriksi unioniministeristöön; oli joulukuusta
1912 puolustusministerinä ja jonkun aikaa
myöskin raha-asiainministerinä kuuluen Bothan
kannattajiin. Syksyllä 1914 hän otti osaa
kapinallisten buurikenraalien kukistamiseen; oli 1915
Bothan alipäällikkönä sotaretkellä Saksan
Lou-nais-Afrikassa ja johti 1916 engl. joukkoja
Saksan Itä-Afrikassa; edusti 1917 unionia Lontoon
valtakunnankonferenssissa ja 1919 Versailles’in
rauhanneuvotteluissa. J. F.
*Smyrna. Sevres’in rauhassa 1920 S.
takamailleen luovutettiin Kreikalle, toistaiseksi kuitenkin
Turkin nimellisen yliherruuden alaisena. S:sta
käsin kreikkalaiset tätä nykyä (1922) käyvät
sotaa Vähän-Aasian kansallismielisiä turkkilaisia
vastaan. J. F.
Smyrnalaiset matot 1. turkkilaiset
matot ovat mattoja, joissa nukka on muodostettu
langanpäitä solmeamalla. Niitä valmistetaan
Vähässä-Aasiassa, vähissä määrin Smyrnassa.
Pää-valmistuspaikkoja ovat kaupungit: Usak, Giordes.
Kula, Demirdzik, Sparta, Ladik, Pergamos ja
Melas. Viimemainitut kolme olivat jo vanhalla
ajalla tunnetut tällä tuotantoalalla. Uudempia
ovat kolme ensinmainittua, joista kukin edustaa
omia erikoislaatujaan. E. J. S.
Sn, tinan (ks. t. IX Os.) kem. merkki,
lyhennys sen lat. nimestä stannum.
* Snappertuna. 2.417 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun ..Vapahtaja ristillä" on maalannut
J. Lind; saatu 1841. [J. E. Wefwar.
..Fornlemningar i Raseborgs vestra härad" (Suom.
muinaisin.-yhd. aikak. IV, 1879); M. S-k. „Raseborg"
(Suomen matkailijayhd. vuosikirja 1890) ;
Torsten Hartman, Raseborgs slotts historia" (Ruots.
kirjallis.-seuran „Skrifter" 33, 1896); Julius
Ailio, „Raaseporin linnan rauniot" (1905).]
K. J. V.
*Snellen, Herman n, kuoli 1908.
Snellman. Suom. siirtola Yhdysvalloissa,
Läusi-Minnesotassa, Beckerin kauntissa. Suomalaiset
saapuivat sinne 1890-luvulla. Nykyisin n. 1.000
suomalaista. Seurakunnan kirkko valmistui 1913.
— Siirtolan nimi 011 annettu J. V. S:n mukaan.
*Soanlahti. 1.409 as. (1919).
Sobrero [-&-], Aseani o (1812-88), it.
kemisti. S. keksi 1847 -nitroglyseriinin, minkä
merkitys A. Nobelin tutkimusten ja keksintöjen kautta
tuli huomatuksi räjähdysainetekniikassa. Vv.
1860-82 S. oli kemian professorina Torinon tekn.
kor-keakoulussa. E. S. T.
Socialdemokraten [-siä’ldemokrä’-], Ruotiin
sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen
pää-äänen-kannattaja; per. 1885. Ensimäinen toimittaja oli
August. Pai m. syksystä 1886 toimittajana
O ’ i/ t’
Hjalmar Branting. S. ilmestyi alussa vain
kerran viikossa, huhtikuusta 1890 joka aamu.
Sodanaikainen teollisuus. Suurvaltain
sodan syttyminen 1914 lamautti teollisuutemme
työoloja aluksi suuresti: sam. v:n jäljellä olevana
aikana aleni työväen lukumäärä kokonaista
23,8 %. Mutta seur. v:n alussa alkoi
teollisuutemme huomattavasti mukaantua oleviin oloihin.
Se muuttui vähitellen sotateollisuudeksi tämän
sanan laajemmassa merkityksessä. Kaikki
merkittävimmät maamme teollisuuden alat.
sahateolli-suutta lukuunottamatta, huomattavimmin
metalliteollisuus, alkoivat tällöin järjestää
toimintansa enemmän tai vähemmän sotatarvetuotanto i
silmälläpitäen. Erään vähemmän täydellisen
tilaston mukaan, koskien aikaa 1 p:ään tammik. 1917,
oli se hankkinut sotatarpeita Venäjän valtiolle
194,5 milj. mk:n arvosta, muiden
teollisuusalojen osalle tullessa yhteensä vain 102,8 milj. mk.
N. 42,000 hengen, joista n. 12,000 naista,
laskettiin tällöin teollisuudessamme sotatarpeita
valmistaneen. Suorittamattomia tilauksia oli
samana aikana vielä jäljellä n. 200 milj. mk:n
arvosta. joista metalliteollisuuden osalle tulevien
arvo nousi n. 140 milj. mk:aan. V. 1917 Venäjällä
tapahtuneen vallankumouksen ja sen
aiheuttamien muutosten tähden sodankäynnissä jäi niitä
sittemmin suorittamattakin. Päinvastaisessa
tapauksessa olisi bruttotuotanto ollut melkoinen,
lähes 1/2 miljardia ink.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
