Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sodankylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11 or>
Sodankylä—Soden
1106
Sotatarvetuotannon huippukohta tuli näinollen
v:n 1916 osalle, jona vuotena kaikkien sotaa
käyvien maiden voimat vielä olivat äärimmilleen
jännitettyinä ja Venäjäkin vielä oli koko painollaan
siinä mukana. Varsin mielenkiintoinen on tässä
mielessä seuraava virallisen tilaston mukaan
laadittu taulukko, jossa samat tekijät vv. 1913 ja
1919 (tilasto tarkistamaton) verrattuina \ :een
1916 ovat nähtävinä:
V. 1913
V. 191«)
V. 1919
Työ pai kk. lukuni. 4,708 4,094 5,002
Työväestön „ 109,229 109,900 91,972
Voimamäärä tehoi-,
sissa hevosv. I 310,252 379,7421 457,777
Työv. palkk. mk. 107,760,700 150,777,100 399,607,800
Kotini, raaka-ain.
ja
puolituotteiden arvo, mk. 214,318,100 325,061,000 048,205,500
Valmistuksen brut-,
totuot. arvo, mk. 657,267,900 1,325,061,000 2,365,157,900
Rahamme arvon lasku näkyy työväestön
palkkauksen. raaka-ainesten ja valmistuksen
bruttoarvon huomattavassa kohoamisessa 1916 ja 1919.
Krityistä huomiota ansaitsevat taulukossa
työväestön lukua ja tehoisaa hevosvoimamäärää
kyseenalaisina vuosina osoittavat numerot. Kun
työväestön lukumäärä v:n 1913 jälkeen oli
tuntuvasti laskenut kapinan ja sodan aiheuttamien
poikkeuksellisten olojen tähden (15.7 %), oli sen
sijaan käyttövoiman määrä samana aikana
varsin huomattavasti lisääntynyt: v. 1916 28.2 % ja
v. 1919 25,2 % eli lisäystä v. 1919 v:een 1913
verraten kokonaista 47,5 %. Olisi otaksunut
tämän lisäyksen aiheuttaneen suurempaa
riippumattomuutta ihmistyövoimasta ja alentaneen
työ-[ alkkauksen ja bruttotuotannon suhdetta
toisiinsa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. V.
1919 oli palkkaus 17,? % (v. 1916 11.4 %) eli siis
melkoista suurempikin kuin ennen sotaa (1910
16,2 %, 1911 16,5 %).
Jos yksityisiä maamme teollisuusaloja
verrataan toisiinsa ottamalla huomioon vv:n 1913 ja
1916 bruttotuotantoarvot. saadaan seuraava mie-
s
lenkiintoinen asetelma:
v. 1913
Tuotannon bruttoarvo milj. mk. Työläisten mr luku- •• ai maara
Puuteollisuus . . . 171,2 34,123
Paperi-...... 101,4 12,380
Mylly- ...... 80.2 • 2,624
Kutoma-..... 14,912
Metalli- ..... 75,7 15.978
Sokeri- ....’. 36,o 822
Nahka- ..... 30,6 2,879
Kivennäis- . . . . 28,3 10,842
Tupakka- .... 28,o 3.597
Graafillinen- . 13.7 3.459
Valaistus- . . . . 1 1.7 1,253
V. 1916 •
Metalli-..... . 301,5 25,697
Paperi- ..... 283,0 14,070
Kutoma- ..... 168,8 16.533
Mylly-...... 156,8 £ 2,789
Puu-....... 147.5 21.390
Nahka- ..... • 84,4 4.527
Sokeri- ..... 52,2 717
Tupakkateollisuus 49,8 4,013
Kivennäis- . . . 33,6 8,007
Graafillinen- . . . 19,5 3.362
Valaistus-..... 19,o 1,253
Kuten edellisestä selviää, oli
vientiteollisuuksistamme ensimäinen, puuteollisuus, saanut 1916
väistyä metalliteollisuuden tieltä. Syynä
tähän ei ollut ainoastaan metalliteollisuuden
sota-tarvetuotanto, joka lisäsi sen työväestön luku
määrän kokonaista 60,7 %•> vaan myöskin
sahateollisuuden erittäin vaikea asema koko sota-ajan.
Paitsi puuteollisuudessa, huomataan tänä aikana
tuntuvaa työväen lukumäärän vähentymistä
sokeri- ja kivennäisteollisuuden aloilla. Muissa,
jotka soveltuivat paremmin sotatarvetuotantoon,
tapahtui sen sijaan lisäystä.
Jos teollisuustuotannon bruttoarvosta
vähennetään valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden
arvo, on jäännös puhdasta kansantaloudellista
tuottoa. Kun näitä arvoja v. 1913 ja 1916
verrataan samanaikaiseen maanviljelyksen tuottaman
sadon raha-arvoon (kehruukasvit, heinät ja oljet
mukaan luettuina), saadaan milj.
mk:oissa-seuraavat luvut:
Teollisunil. puh 1. Sadon
tuotto raha-arvo
V. 1913 ....... 287.9 315,8
„ 1916 ....... 671,4 567,o
Sota-aika kehitti siis teollisuuttamme niin. että
se kansantaloudellisesti merkitsi maallemme
samaa kuin sen pääelinkeino maanviljelys, jos
tähän ei lueta karjanhoitoa ja metsätaloutta. [J.
Karhu, .,Sota-ajan taloudellinen elämä
Suomessa"; Paavo Korpisaari, ,,Suomen pankit";
Teollisuustilasto; Tekn. aikakauslehti 1920. n:o
7-8. 1921, n:o 3; Kotimainen työ 1920. 11:0 5-6.]
V. V.
’ Sodankylä. 4.775 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu „P. Ehtoollinen" on tuntemattoman tekemä,
siirretty vanhasta kirkosta. K. J. V.
Soddy [sodi], Frederick (s. 1877), engl.
kemisti ja radioaktiivisuuden tutkija. V. 1904
S. tuli fysikaalisen kemian professoriksi
Glas-gow’n ja 1914 kemian professoriksi Aberdeen n
yliopistoon. S:n huomatuimmat tutkimukset
liittyvät läheisesti Rutherfordin ja Ramsayn
radiumin hajaantumista (desintegratsioniteoriaa)
koskeviin töihin, joskin S. omine oppilaineen 011
suorittanut muitakin fysiko-kemiallisia tutkimuksia.
; •>.E. S. T.
Soden [zödan], Hermann von (s. 1852),
saks. teologi, oli v:sta 1875 alkaen
Württembergin ja Saksin kirkon palveluksessa, v:sta 1877
Berliinissä olevan Jerusalem-seurakunnan
kirkkoherrana, v:sta 1889 Berliinissäyksityisdosenttina,
v:sta 1893 siellä ylim. ja v:sta 1913 vakinaisena
honoraariprofessorina. — Teoksia:
„Handkom-mentar zum N. T." (III, 1: Kolosser. Eplieser.
Philemon, Pastoralbrief e, 1890; III 2: Hebräer,
I Petri, Jakobus, Judas, 2:neu pain. 1899) ;
„Palästina und seine Geschichte" (2:nen pain. 1904).
Tärkein S;n teoksista on suurin työvoimin ja
kustannuksin toimitettu U:n T:n teksti julkaisu
nimeltään „Die Schriften des N. T:s in ihrer ältesten
erreichbaren Textgestalt hergestellt auf Grund
ihrer Textgeschichte" (I, 1. 1902; I, 2, 1906; I,
3, 1907; 11,-1913). A. F. P-o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
