Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sodankylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1107
Sodöku—Sokeriteollisuus
1108
Södöku, japanilainen, rotanpureraan
seurauksena syntyvä tauti, jolle ominaista on
säännöllisesti vaihteleva kuume sekä omituinen niinikään
ajoittain esiintyvä ihottuma. Sen aiheuttajana
pidetään 1915 löydettyä, kuppataudin aiheuttajan
läheistä sukulaista spirochacte morsus miiris
bakteeria, joka näyttää elävän rotan suuontelossa
aikaansaamatta tälle kantajalleen mitään tautia.
Tauti tunnetaan Japanissa, Kiinassa,
Filippiineillä, Intiassa, Itä-Af rikassa ja Austraaliassa.
Myös Ameriikassa ja Euroopassakin on se
tavattu, viimeksimainitussa maanosassa kuitenkin
vain muutamia kertoja. Meidän maassamme se
on tavattu vain yhden kerran, 1920, Helsingissä,
jonne se mahdollisesti oli kulkeutunut
laivarot-tain mukana niillä japanilaisilla aluksilla, jotka
mainittuna v:na kuljettivat sokerilasteja sanotusta
maasta meille. [A. J. Palmén, „Ett i Helsingfors
observeradt fall af sodöku eller den japanska
råttbettssjukdomen" (Finska läkaresällskapets
handlingar, 1920, siv. 586-598.] Y. K.
Sohlberg [sülbärjj, Seth (1856-1918),
liikemies, lahjoittaja, omisti v.sta 1884 Viipurissa
rau-tatavarain ja värien tukku- ja vähittäiskaupan,
joka 1906 muutettiin o.-y:ksi. S. oli myöskin
mukana useissa muissa liikeyrityksissä, esim.
Värtsilän o.-y :ssä ja O.-y. Simpeleessä; sai 1908
vuorineuvoksen arvonimen. Määräsi testamentissaan
suuria summia m. m. Viipurin kaupungille eri
tarkoituksiin, Suonien luonnonsuhteiden tutkimusta
ja käytännöllistä geologista tutkimusta varten,
Turun ruots. akatemialle, ruots. sivistysrahastolle,
Suomen hist. seuralle y. m. J. F.
Sohlberg, G. W. ks. S o h 1 b e r g-o s a k e y
titi ö, VIII Os.
*Sohm, Rudolf, kuoli 1917.
*Soini. 3.899 as. (1919). Teollisuuslaitoksia:
1 vesisaha, 1 höyrymylly ja 2 vesimyllyä. —
Kirkon alttaritaulun „P. Ehtoollinen" on maalannut
Th. Kiempe 1794. K. J. V.
*Soininen, August Mikael, tuli 1917
kouluhallituksen ylijohtajaksi; oli kirkollis- ja
opetusministerinä marrask. 1918 - maalisk. 1920;
eduskunnan jäsen v:sta 1919.
Soittaja ks. Torvensoittaja, Täyd.
* Soittokunta. Suomen armeiassa kuuluu s.
jokaiseen rykmenttiin ja jääkäriprikaatin
pataljoonaan. S:n muodostavat joukko-osaston
„torvensoittajat" (ks. Torvensoittaja, Täyd.).
S:n johtaja on merkitty joukko-osaston
esikuntaan kuuluvaksi. Ylikapellimestarina toimii
Valkoisen kaartin rykmentin s:n johtaja. W. E. T.
Sokerijuurikasviljelys. Ensimäiset kokeet
viljellä sokerijuurikkaita Suomessa teki vapaaherra
Seb. Gripenberg omistamallaan Voipaalan tilalla
Sääksmäellä 1830-luvulla. Hänen viljelyksensä
käsittivät useina vuosina aina 10 ha:iin peltoa. Kun
Gripenberg, perustettuaan Voipaalaan myöskin
sokeritehtaan (ks. Sokeriteollisuus, Täyd.),
epäonnistui täydellisesti sokerin valmistuksessa,
täytyi hänen ennen pitkää lopettaa
viljelyksessäkin. Vasta 1873-75 tiedetään jälleen
Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla toimitetun
viljelyskokeita Suomen talousseuran ja Uudenmaan ja
Hämeenläänin maanviljelysseuran toimesta.
Voi-paalassa viljeltyjen juurikkaiden
sokerinpitoi-suus oli vain 5-6 mutta viimemainituissa
kokeissa 1873 10, ti %, 1874 ll^g %, 1875
12.18 %. Keskisato 1 ha:lta ilmoitettiin n. 15.000
kg:ksi. Vähän myöhemmin 1890-luvun alussa
kauppias Finnilä harjoitti laajempaa s:tä
Kokkolan tienoilla useampina vuosina, tuottaen
Etelä-Venäjältä työväkeä juurikaspelloilleen.
Juurik-kaansa hän lähetti ulkomaille, ja satotulos
mainitaan tyydyttäväksi. Vv. 1894-98 tehtiin jälleen
kokeita Lou nais-Suomessa turkulaisen kauppiaan
K. E. Blombergin aloitteesta. Useampina
vuosina saatiin sekä satotuloksiin että
sokerin-pitoisuuteen nähden siksi tyydyttäviä tuloksia,
että katsottiin voitavan ryhtyä laajempaan
viljelykseen. Turkuun rakennettiin
raakasokeri-tehdas „Alfa", joka kuitenkin viljelyksineen
epäonnistui (ks. Sokeriteollisuus, Täyd.).
Maanviljelyksemme ei ollut silloin vielä siksi
kehittynyttä, että olisi voinut pitää s:tä
käynnissä. Nämä kokeet olivat kyllä osoittaneet,
että sokerijuurikas menestyy ilmastossamme,
mutta sen viljelyksen yksityistaloudellisen
kan-nattavaisuuden selvillesaaminen "vaati edelleen
perusteellista tutkimista kokeitten avulla. Tätä
silmälläpitäen pantiin Maanviljelijäin yleisen
liiton aloitteesta toimeen kokeita 60:11a
etelä-suom. tilalla 1911 ja 1912, mutta varsinaisen
viljelyksen alkaminen jätettiin kuitenkin
varovaisuuden vuoksi tuonnemmaksi. Sille ilmaantuikin
paljon otollisempi aika, kun maailmansota
keskeytti ulkomaisen raakasokerin tuonnin. Valtio
I ryhtyi silloin tukemaan kotimaista s:tä ja yleensä
sokerituotantoa tarkoittavia pvrkimyksiä, joita
toteuttamaan muodostettiin erikoinen yhtiö,
Suomen raakasokeritehdas o.-y., joka rakensi tehtaan
Saloon. Kahtena vuonna, 1919 ja 1920, on sitten
viljelty sokerijuurikkaita Salon
raakasokeriteh-dasta varten. V. 1919 oli viljelyspinta-ala 499 ha,
1920 970 ha, 1921 1,065 ha. Juurikkaiden
soke-rinpitoisuus oli keskimäärin 1919 15,s 1920
14v5 % ja 1921 näytejuurikkaiden 17,i %.
R. V. 8:11.
* Sokeriteollisuus. Raakasokeritehtaita on
Suomessa ollut toiminnassa kaikkiaan kolme:
1. Voipaalan sokeritehdas, jonka
vphra Seb. Gripenberg 1830-luvulla rakensi omis-
I tamalleen Voipaalan tilalle Sääksmäellä.
Juurikkaita sai tehdas ainoastaan mainitun tilan
viljelyksiltä. Juurikkaiden sokerinpitoisuus oli
alhainen (n. 5-5,5 %), jotapaitsi sokerinvalmistuskin
epäonnistui, ja tehtaan oli pian lopetettava
toimintansa. vrt. Sokeriteollisuus, VIII Os.
’ p. 1568.
2. Alfa-tehdas, joka v. 1899 rakennettiin
Turkuun sen johdosta, että Lounais-Suomessa
v:sta 1894 suoritetut viljelyskokeet olivat
antaneet verrattain hyviä tuloksia. Näiden kokeiden
i järjestäjänä ja Alfan johtavana sieluna oli kaupp.
K. E. Blomberg (k. 1900). Tehdasrakennukset
olivat tulleet maksamaan n. Smk. 600,000:— ja
koneet n. Smk. 900,000:—. Pätevien henkilöiden
lausunnon mukaan johdettiin tehdasta useissa
suhteissa hyvin, mutta siitä huolimatta täytyi sen jo
1901 taloudellisen ahdingon vuoksi lakkauttaa
toimintansa ja tehdä vararikko. Tehdas oli
perustettu ilman minkäänlaista vakuutta siitä, että
sille voidaan saada riittävästi raaka-ainetta. Alfa
sai 1899 vain 1,700 ton. ja 1900 2,600 ton.
juurikkaita. vrt. S’o keriteollisuus, VIII Os.
p. 1568 ja 1573.
3. Salon raakasokeritehdas. Tämä
maamme ainoa nykyjään (1922) toimiva raaka-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
