Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1111
Sormaus—Sotajoukkojen kokoonpano
1112
Sormaus on n. kourantäyteinen nippu
häki-löityjä pellavia.
Sormikuviojärjestelmä ks. 1) a k t y 1 o s k o-
p i a, II Os.
* Sortavala. 3,747 as. (1920). Kaupunki on
ostanut Pitkäkosken sähkövoimalaitoksen:
sähkölaitos tullut kunnalliseksi 1921. — Kirjapainoja 4.
— Merimieskoulu lakkasi 1917. —
Sanomalehdet: 3-päiväiset „Laatokka" (kokoomusp.),
..Karjalan ääni" (maalaisi.) ja ..Kansan voima"
(sos.) sekä viikkolehti „Vapaa Karjala". —
Puhelinyhtiöllä 423 tilaajaa. — Valtuustossa
24 jäsentä, joista 21 porv. ja 3 sos. — Kaupunki
on oma seurakunta 1 p:stä toukok. 1918. —
Ennen vapaussodan puhkeamista riisuttiin
paikkakunnan ven. sotaväki aseista. Sodan aikana oli
S. sitten Karjalan (Vuoksen) rintaman
rintamantakaisena keskuksena, jossa helmikuun lopusta
alkaen sijaitsi Karjalan sotilaspiiripäällikön
esi-kunta. U. K.
2. S:n maalaiskunta. 18.947 as. (1919).
— Kirkon alttaritaulun „Kristuksen kirkastus"
maalannut B. A. Godenhjelm 1859. K. J. V.
Sosiaalihallitus niminen keskusvirasto
perustettiin 28 p. jouluk. 1917 annetulla asetuksella;
siihen on keskitetty sekä jo aikaisemmin
olemassaolleita että kokonaan uusia hallintoelimiä.
S. jakaantuu tehtäviensä laadun mukaan kuuteen
eri osastoon, jotka ovat ammattientarkastus-,
sosiaalivakuutus-, köyhäinhoidontarkastus-,
työnvälitys-, tilasto- ja kansliaosastot. Viiden ensiksi
mainitun osaston tehtävät selviävät osastojen
nimityksistä. Kansliaosastolle kuuluu, paitsi koko
hallituksen kansliatehtäviä, työriitojen sovittelu,
yhdistys-, apukassa- ja työttömyvskassarekisterin
pitäminen ynnä siirtolaisuus. Alussa mainitun
asetuksen mukaan kuului s:n toimialaan myös
alkoholiasiat, kunnes ne 17 p. toukok. 1919
annetulla asetuksella siirrettiin sosiaaliministeriön
rait-tiusosaston hoidettaviksi. — S:n johtajana on yli
-tirehtööri, ammattientarkastus-,
sosiaalivakuutu>-ja köyhäinhoidontarkastusosastojen johtajina
ylitarkastajat, kansliaosaston johtajana asessori
sekä työnvälitys- ja tilasto-osastojen
johtajina osastonjohtajat. Lisäksi on s:ssa
ammattien naispuolinen apulaisylitarkastaja,
apukasso-jen tarkastaja, naispuolinen köyhäinhoidon
apulaistarkastaja, kaksi työnvälitysneuvojaa, kaksi
aktuaaria, lääkäri, arkkitehti, kaksi sihteeriä,
kamreeri ja. ekspeditööri ynnä joukko
ylimääräisiä virkamiehiä. S. 011, kuten useimmat muutkin
keskusvirastot, kollegiaalinen virasto ja sitä
koskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat yleensä
samanmukaiset kuin muissa vastaavissa vi
rastoissa. — Elok. 19 p. 1918 annetulla senaatin
päätöksellä on s:een asetettu kaksi
sosiaali-valtuutettua, joista toinen on määrättävä
työnantajain ja toinen työntekijäin luottamusta
nauttivista henkilöistä. Määräys tapahtuu 3 v:ksi
kerrallaan. Sosiaalivaltuutetut ovat tietojen,
neuvojen ja lausuntojen antamista varten kutsuttavat
s:n istuntoon, kun siinä tulee käsiteltäväksi
periaatteellisia tai muuten tärkeitä kysymyksiä. —
S:n yhteydessä toimii senaatin 28 p. jouluk. 1917
antamalla päätöksellä asetettu valtion t a p
a-t urmalautakunta, joka asetetaan 3 v :ksi
kerrallaan. Puheenjohtajan ja kaksi jäsentä
miiä-riiä hallitus. Näistä jäsenistä tulee toisen olla
lääkäri ja toisen työntekijäin edustaja. Kolman-
tena jäsenenä toimii sen keskusviraston
määräämä henkilö, jonka alaisessa työssä tapaturman
aiheuttanut vahinko on sattunut. Tapaturma
lautakunnan tehtävä vastaa muuten työväen
tapaturmavakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten
tehtävää sillä erotuksella, että ensiksimainittu
rajoittuu valtion töissä sattuneihin tapaturmiin
ja ettei korvauksen perusteena ole vakuutus, vaan
valtion velvollisuus muuten lain mukaan korvata
sen töissä sattuneet tapaturmat. N. M.
Sosiaaliministeriö (ent. sosiaalitoimituskunta)
perustettiin 8 p. marrask. 1917 annetulla
asetuksella, jolla Suomen senaatin 13 p. syysk. 1892
annettua ohjesääntöä siten muutettiin, ja se on
nuorin valtioneuvoston osastoista. S:ööu on
keskitetty asiat, jotka koskevat työväen suojelusta,
työnvälitystä ja työttömyyttä, asuntokysymyksiä,
työriitoja, työtilastoa, sosiaalivakuutusta,
köyhäinhoitoa ja raittiuden edistämistä sekä
kansainvälistä sosiaalipolitiikkaa. S:n alaisia virastoja
ovat sosiaalihallitus ja vakuutusneuvosta. Ennen
s: n perustamista käsiteltiin köyhäinhoitoasiat
siviilitoimituskunnassa (nyk. sisäministeriö) ja
muut s:lie kuuluvat asiat kauppa- ja
teollisuus-toimituskunnassa (nyk. kauppa- ja
teollisuusministeriössä). Samalla kuin alkoholiasiat 17 p.
toukok. 1919 annetulla asetuksella on kokonaan
siirretty sosiaalihallituksesta s:öön, on s:öön
perustettu erityinen raittiusosasto, joka hoitaa
valtion raittiuspolitiikkaa ja alkoholiliikettä.
N. M.
Sosiaalivaltuutetut ks. S o s i a a 1 i h a 1 1 i-
t ii s, Täyd.
Sota-arkisto, kokoelma sotatapahtumia ja
sotalaitosta koskevia, sotahistoriallista arvoa
omaavia asiakirjoja; myös niiden säilytyspaikka.
Suomen s. perustettiin vapaussodan jälkeen
1918-19. TV. E. 7’.
Sotajoukkojen kokoonpano. Suurvaltain sota
joukot ovat kokoonpannut armeiaryhmistä ja
ar-meiaryhmät armeioista. Yhteen armeiaan kuuluu:
armeian ylijohto, useampia armeiakuntia,
itsenäisiä divisioonia, ratsuväkiarmeiakuntia ja
-divisioonia, reservidivisioonia ja erikoisjoukkoja
(raskasta tykistöä, ilmailuosastoja,
kipinäsäh-köttäjiä, vuoristojoukkoja, teknillisiä joukkoja
j. n. e.). Divisiooniin voi sitäpaitsi kuulua
erikoisia jääkäripataljoonia, konekivääri- ja
pyöräili jäosasto ja.
(S. k. on muuttunut aina sotien aikana saatujen
uusien kokemusten perusteella. Suurvaltain sodan
aikanakin on tehty joukkojen kokoonpanoon
nähden useita muutoksia. Ennen kaikkea on
konekiväärien lukumäärää suuresti lisätty. Sodan
alussa kuului esim. Saksan armeiassa vain yksi
konekiväärikomppania jokaiseen rykmenttiin ja
jääkäripataljoonaan. Sodan loppuaikoina kuului
yksi konekiväärikomppania kuhunkin
jalkaväki-pataljoonaan ja 2 konekiväärikomppaniaa
kuhunkin jääkäripataljoonaan. Sitäpaitsi kuuluu
useampiin jalkaväkikomppanioihin erikoisia kevyitä
konekivääriosastoja (6 kevyttä konekivääriä).
Johdon helpottamiseksi muutettiin entinen
G-tyk-kinen patteri 4-tykkiseksi j. n. e. Saks.
sota-aikaiseen armeiakuntaan kuului 2
jalkaväkidivisioo-naa: kuhunkin divisioonaan kuului 2
jalkaväkiprikaatia ja kuhunkin prikaatiin 4
jalkaväkirykmenttiä. Sitäpaitsi kuului divisioonaan 1
ratsu-väkirvkmentti (rakuuna- tai husaarirykmentti)
#
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>