Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotakamreeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1113
Sotakamreeri—Sotalaitos
Uli
se k ii 1 kenttätykistöprikaati käsittävä 2 kenttä
tykistörykmenttiä (sekä haubitsipatteriston)
tarpeellisine kuormasi öineen. — Armeiakuntaan
kuului sitäpaitsi ilmailuosasto, kipinälennätinosastb,
puhelinosasto j. n. e.
Ratsuväkidivisioonaan kuului 24 eskadroonaa
ja 3 patteria, ja se oli jaettu 3
ratsuväkiprikaatiin, joista kukin käsitti 2 ratsuväkirykmenttiä
(husaari-, rakuuna- tai ulaanirykmenttiä).
Sitäpaitsi kuului ratsuväkidivisioonaan ratsastavaa
kenttätykistöä, konekivääriosastoja, pionieeri
-osasto, t iedonanto-osasto, kipinälennät inasema
j. n. e.
Ransk. armeiakunnan kokoonpano oli sodan
alussa seuraava: suuri yleisesikunta, 2
jalkaväki-divisioonaa, armeiakunnan ratsuväkirykmentti,
armeiakunnan tykistörykmentti, armeiakunnan
reservitykistörykmentti (2 patteristoa),
lääkintä-osasto. siltakuormasto, pionieerikomppania,
puhelinosasto, lento-osasto, armeiakunnan
ampumatar-vekuormasto j. n. e. Kuhunkin
jalkaväkidivisioo-naan kuului 2 jalkaväkiprikaatia,’käsittäen
kumpikin 4 jalkaväkirykmenttiä ja 1
tykistörykmen-tin sekä tarpeelliset pionieeri- ja lääkintäosastot.
Ransk. armeiakuntaan kuului näinollen 30
pataljoonaa, 0 eskadroonaa ja 36 patteria. Ransk.
ratsuväkidivisioona oli kokoonpantu 2:sta
kyras-sieerirykmentistä, 2:sta rakuunarykmentistä ja
2:sta husaarirykmentistä. Sitäpaitsi siihen
kuului lääkintäosasto, lento-oshsto, puhelinosasto,
polkupyöräosasto sekä 3 patteria tykistöä.
Saks. armeiakunnan vahvuus oli 24 pataljoonaa,
8 eskadroonaa, 24 kenttäpatteria, 4 raskasta
patteria, yhteensä n. 41,000 miestä. Ransk.
armeiakunnan taisteluvahvuus oli n. 48.000 miestä, 144
tykkiä. Venäjän armeiassa olivat vastaavat
luvut 35,000 miestä, 06 kenttätykkiä ja 12 raskasta
tykkiä. — Suurvaltain sodan lopulla on kaikkien
maiden armeiain järjestelyssä tapahtunut
huomattavia muutoksia. W. E. T.
Sotakamreeri, sota-aikainen etappimajan
virkailija, joka huolehtii armeian palkkausasiain
järjestelystä ja maksamisesta. S. hankkii varat
ja on suoranaisessa yhteydessä sotaministeri ön
kanssa. W. E. T.
Sotakassa, sota-aikaiseen päämajan
etappima-jaan kuuluva, sotakamreerin alainen osasto, josta
toimivan armeian palkat ja menot maksetaan.
Sotakirurgia ks. Lääketieteelliset
kokemukset suurvaltain sodan a
i-k a n a, Täyd.
Sotakorvaus 1. sota kulunkien
korvaus ks. Sotakulu n g 11 VIII Os. ja Täyd.
♦Sotakoulut. Vapaussodassa ja sen päätyttyä
oli upseerinpuute Suomen armeiassa tuntuva ja
nuorten upseerien upseerikasvatus hyvin
puutteellinen. Heti sodan päätyttyä ryhdyttiin tässä
suhteessa parannuspuuhiin perustamalla
upseerikouluja ja -kursseja. Viipurin upseerinkokelaskoulu
alkoi toimintansa 6 p. lokak. 1018 ja oli sen
tarkoituksena antaa käytännöllisiä ja teoreettisia
perustietoja upseereiksi pyrkijöille. Oppilaita oli
220, jotka sitoutuivat palvelemaan upseereina
armeiassa. Koulu lopetettiin huhtik. 1919 ja
oppilaat komennettiin joukko-osastoihin, josta käsin
heidät voitiin ehdottaa upseeriarvoon.
Tykistö-upseeriaineksen kasvattamiseksi toimi
Lappeenrannan tykistökoulu 15 p:stä heinäk. 1918-17
p:ään lokak. 1918 (oppilaita 110) sekä toinen kurssi
25 p:stä lokak. 1918 kevätpuoleen 1919 (oppilaita
40). Paitsi näitä upseerinkokelaskouluja
järjestettiin 5 p:stä heinäk. 1918-10 p:ään jouluk. 1918
saks. opetushenkilökunnan johtamana Haminassa
jalkaväkitaistelukoulu käytännöllisen koulutuksen
antamista varten upseereille ja aliupseereille sekä
n. s. ,,Fahnenjunkerkurssi", jonka oppikiista
sittemmin suuri osa siirrettiin Suomen kadettikou
luun (ks. Kadettikoulu, Täyd.). W. E, T.
♦Sotakulungit. Nykyajan s. nousevat summiin,
joita ei ollenkaan voi verrata entisiin. Fredrik
Suuri laski seitsenvuotisen sodan lälkeen Preussin
I .
kulunkien sodassa nousseen 11-12 milj. mk:aan
vuodessa. Ven.-jap. sota maksoi Venäjälle
virallisten tietojen mukaan 4,605 milj. mk. Englannin
kulut suurvaltain sodan 3 ensimäisenä v:na
arvioidaan 100 miljardiksi. — Tällaisia summia ei
tietenkään voida maksaa valtion juoksevista
tuloista, vaan ensi sijassa vapaaehtoisilla kotimai
I silla sekä ulkomaisilla lainoilla. Tämän jälkeen voi
| tulla kysymykseen pakkolainat. Siitä, miten suu
ria summia vapaaehtoisilla kotimaisilla lainoilla
voi saada kokoon, on hyvänä esimerkkinä Saksa,
joka 7 ensimäisellä lainalla sai noin 73 miljardia.
W. È. T.
♦Sotalaitos. Hyvin järjestetty puolustuslaitos
on valtion olemassaolon tärkeimpiä ehtoja. —
Puolustuslaitos jakautuu maapuolustukseen ja
meripuolustukseen. — Sotaväenotto perustuu joko
yleiseen asevelvollisuuteen taikka vapaaehtoiseen
sotapalvelukseen, jonka eri muodot ovat palkattu
palvelus (perustusjärjestelmä) ja palkaton
palvelus. S.-muodot ovat kolmenlaiset. Sotaväki
saattaa olla nimittäin 1) ammatti joukkoja, 2)
miliisijoukkoja tai 3) kantajoukkoja. Ammatt i
joukoissa kestää palveleminen varsinaista
sotilaallista valmistusaikaa kauemmin muodostuen
ammattimaiseksi. Ne muodostetaan joko pestaamalla
tai rekryytiksioton kautta. Ammatti järjestelmää
ei yleensä enää sovelluteta käytäntöön.
Miliisiar-meiassa miehistö — lukuunottamatta
ammatti-päällystöä — palvelee ainoastaan niin pitkän
ajan, että se oppii aseiden käytön. Tällaisissa
ar-meioissa ei siis ole vuoden umpeen palvelevaa
sotajoukkoa. Kanta- 1. kaaderi järjestelmän
perusteella asetetun sotaväen muodostavat kantaväki
(ammattisotilaat) ja asevelvolliset. Asevelvolliset,
armeian suuri enemmistö, palvelevat ainoastaan
määräajan, kantaväki vakinaisesti.
Armeia jaetaan (pääasiassa ikään perustuviin)
kutsunta ryhmiin. Ensimäisen kutsuntaryhmän
muodostavat joukot, joiden sotakannalle
pantaessa ensimäisenä on lähdettävä rintamalle
(meillä vakinainen väki ja reservi). Toiseen
kut-suntaryhmään (meillä 1 :sen ja 2:sen luokan
nos-toväki) kuuluvat ne ikäluokat, joita ei kutsuta
aseihin heti, vaan vasta tarpeen vaatiessa.
Kolmannen kutsuntaryhmän (meillä 3:nnen luokan
nöstoväki) muodostavat sellaiset, rauhanaika na
tav. järjestelyä vailla olevat joukot, joita
sotatilan vallitessa käytetään kotiseudun
puolustukseen. Täydennysjoukoilla korvataan rintamalla
olevien joukkojen mieshukka.
Maasotaväki jaetaan viiteen pääryhmään,
aselajiin: jalka-, ratsu-, tykkiväki, pionieeri- (1.
insinööri-)joukkoihin ja ilmailijoihin. — Tärkein
aselaji kaikkine apuneuvoineen on jalkaväki. Se
ratkaisee taistelun kulun. — Ratsuväkeä
käyte-I tään nykyisin pääasiallisesti tiedustelu- ja lähetti-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
