Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotakamreeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1115
1115
palvelukseen. Tykki väki jaetaan kenttätykistöön,
asematykistöön ja liunoitustykistöön ja on se
suuren hävittämisvoimansa tähden nykyajan sotien
tärkeimpiä aselajeja. — Pionieerijoukkoja
käytetään liikenneyhteyden ja varustusten
järjestämiseen ja ylläpitämiseen. — Ilmailijoita
käytetään tiedusteluun, suoranaiseen taisteluun ja
poin-minheittoon.
Yhteistoiminnan ja yhteisen johdon
aikaansaamiseksi ovat eri aselajit jaettavat ja
yhdistettävät eri joukko-osastoiksi. Jalkaväen jaossa
on ensin mainittava jako komppanioihin, joka
sota-aikana on 200-300 miehen suuruinen,
rau-hanaikana erisuuruinen eri maissa. Komppania,
jakautuu 3-4 joukkueeseen (plutoonaan), joukkue
ti-8 ryhmään; ryhmään kuuluu tav. 8-12 miestä ja
1 ryhmänjohtaja. 4-5 komppaniaa (joskus 2-3)
muodostaa pataljoonan; 3-4 pataljoonaa
rykmentin; 2-3 rykmenttiä prikaatin; 2-3 prikaatia
divisioonan (meillä divisioonan muodostaa 3-4
rykmenttiä ja prikaatin 3 itsenäistä pataljoonaa) ja
2-3 divisioonaa armeiakunnan sekä 2-3
arineia-kuntaa armeian; useammat armeiat koko maan
maasotaväen.
Ratsuväessä on komppaniaa vastaavana
yksikkönä eskadroona. Tykkiväen yksikkönä on patteri
(joukkuetta vastaamassa ,,jaos"), 2-4 patteria
muodostaa patteriston ja useammat patteristot
rykmentin, vrt. Suomen sotalaitos, Täyd.
W. E. T.
* Sotaministeri ks. Sotaministeri ö,
Täyd.
*Sotaministeriö. Asetuksella kesäk. 14 p:ltä
1918 perustettiin Suomen senaatin talousosastoon
siinä ennestään olleiden toimituskuntien lisäksi
sota-asiaintoimituskunta, jonka nimi asetuksella
27 p:ltä marrask. sam. v. muutettiin s:ksi.
Ylim-päin sotilaallisten komento- ja
hallintoviranomaisten toimivallasta 8 p. syysk. 1919 annetun
asetuksen mukaan s. on ylin sotilaallinen
hallintovirasto, jonka päällikkönä toimii
sotaministeri. Sotaministeri edustaa koko sotalaitosta
valtioneuvostossa ja eduskunnassa sekä esittelee
tasavallan presidentille sotaväen päällikön,
yleisesikunnan päällikön, kenraalin virka-asemassa
olevain upseerien ynnä divisioonan ja
rykmentin komentajan nimitys-, ylennys-, siirto-, ero- ja
palkitsemisasiat, sotaväen päällikön taikka
yleisesikunnan päällikön alaisia koskevissa asioissa
ensin hankittuaan mainittujen päällikköjen
lausunnot. — Sotaministerillä on suoranaisesti
alaisiinsa nähden sama rankaisuvalta kuin sotaväen
päälliköllä (sotaväen järjestyssääntö 23 p:ltä
huhtik. 1920).
S. käsittelee valtioneuvoston ministeriöille
säädetyssä järjestyksessä asioita, jotka koskevat:
sotalaitoksen tulo- ja menoarviota sekä
määrärahojen myöntämistä eri sotilastarkoituksiin;
sotavoiman järjestelyä sekä täydentämistä
miehillä ja hevosilla; sotavoiman varustamista eri
tarpeilla, kuten muonitus-, vaatetus-, varustus-,
aseistus-, lämmitys-, valaistus- y. m. tarpeilla;
kasarmirakennuksia, linnoituksia ja
ampumaratoja; korvausta sotilasmajoituksesta ja
-kyydityksestä; sotilasoikeudenhoitoa;
sotilasoppilai-toksia; eläkkeitä sotilashenkilöille ja
sotalaitoksessa palveleville sekä heidän omaistensa
avustamista. — Näiden asioiden käsittelyä varten
jakautuu s. nykyään seuraaviin osastoihin ja nii-
den alaisiin toimistoihin: A. Keskusosasto:
1) kanslia, 2) kamreerikonttori: a) kassa- ja
kirjanpitotoimisto, b) revisionitoimisto. B.
Yleinen sota-asiain osasto: 1) yleinen
toimisto, 2) järjestelytoimisto, 3)
liikekannalle-panotoimisto, 4) täydennystoimisto. C.
Intendentti o s a s t o: 1) yleinen toimisto, 2)
elin-tarvetoimisto, 3) vaatetus- ja varustustoimisto.
D. Taistelu väl ineosasto: 1) yleinen
toimisto, 2) tykistötoimisto, 3) asetoimisto, 4)
kuor-mastotoimisto, 5) pionieeritoimisto, 6)
varikkotoi-misto. E. Insinööriosasto: 1) yleinen
toimisto, 2) linnoitustoimisto, 3) teknillinen
toimisto, 4) akmuB- ja kasarmitoimisto. F.
Sani-teettiosasto. — S:n alaisia ovat:
läänin-ja kutsuntatoimistot, hevostäydennystoimikunnat.
sotalaitoksen telakat, tehtaat, työpajat ja varikot,
sotilasapteekit, sairaalat ja hevossairaalat,
soti-lasoppilaitokset, paitsi sotakorkeakoulua, sekä
taloudellisessa suhteessa sotatuomioistiiimet ja
ko-mendanttivirastot. — S:n sotalaitosta koskevat
määräykset julkaistaan s:n käskylehdessä.
A. P-pää.
Sotamuseo, sotavarustusten, -aseiden ja
sota-historiallisesti mielenkiintoisten esineiden
kokoelma ja säilytyspaikka.
Sotaneuvottelu, korkeimpien päällikköjen
yhteiset neuvottelut sotasuunnitelmista ja
tilanteista. Nykyaikaisissa sodissa ei s:uja katsota
suotaviksi; ne johtavat vain hajanaisuuteen ja
päättämättömyyteen. Entisajan sodissa ne olivat
yleisiä. Niinpä buurisodassa olivat buurien
esimiessuhteet epäsotilaalliset. Johtajat valittiin ja usein
taasen erotettiin. Kun tärkeä päätös oli tehtävä,
kokoontuivat päälliköt s:uun, joka useimmiten
johti heikkoihin päätöksiin. — Nykyajan sodissa
vie johtajan, päällikön tahto yksistään
ratkaisuun. W. E. T.
* Sotaoikeus. Oikeusasioiden käsittelyä varten
Suomen armeiassa on asetettu ylisotaoikeus
(sijoituspaikka Helsinki) sekä s:t jokaiseen
rykmenttiin ja erilliseen pataljoonaan. S:een
kuuluu yksi esiupseeri puheenjohtajan^ sekä kolme
upseeria ja sotatuomari jäseninä. W. E. T.
Sotaorvot. S:ksi sanotaan niitä 15 vuotta
nuorempia lapsia, jotka Suomessa 1918 käydyn sodan
johdosta menettivät joko isänsä tai äitinsä tai
molemmat. Sosiaalihallituksen 1918 toimittaman
tiedustelun mukaan näiden lapsien lukumäärän
ilmoitettiin olevan 14,145. Näistä mainittiin
olevan 8S,s % kapinallisten perheistä. Maan
neljästä eteläisestä läänistä, joista Uudenmaan lääni
kokonaan ja muut suureksi osaksi joutuivat
kapinallisten käsiin, näistä lapsista ilmoitettiin olleen
86,2 %. Semmoisessa taloudellisessa asemassa,
etteivät he omin voimin voi tulla toimeen,
mainittiin s:sta olevan 73,o %. Vielä kapinan
kestäessä sosiaalihallitus teki aloitteen
toimenpiteiksi puheenalaisten lasten huoltamiseksi.
Tämän johdosta senaatti päätöksellään 6 p:ltä
toukok. 1918 määräsi asetettavaksi komitean niitä
suunnittelemaan. Tämän komitean ehdotusten
mukaan s:n huolto on järjestetty niin, että
heidän kuten muidenkin puutteeseen
joutuneiden henkilöiden avustaminen on jätetty
köy-häinhoitoyhdyskuntain huoleksi. Mutta kun tästä
on niille koitunut suuria ylimääräisiä menoja,
jotka hyvin epätasaisesti jakaantuvat maan eri
osain kesken, on pidetty välttämättömänä, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
