Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Steinhausen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1135
Stephanos Byzantionilainen—Storck
1136
on saanut vaikutusta m. m. norjalaisesta
kirjallisuudesta; hänen vakavia tendenssejään hillitsee
toisaalta suuri elämänymmärrys.
Stephanos Byzantionilainen (eli 5:nnellä tai
6:nnella vuosis. j. Kr.), kreik. maantieteellisen
sanakirjan tekijä. Tätä sisältörikasta teosta on
säilynyt jotensakin laaja yhteenveto. O. E. T.
Stereoisomeria ks. Isomeria, III Os., vrt.
Asymmetrinen hiiliatomi, Täyd.
Stereotomia (kreik. stcreo’s = jäykkä, kiinteä,
ja temnein = leikata), oppi rakennuskiven
tarkoituksenmukaisimmasta muovailusta; se
deskriptiivisen geometrian haara, joka käsittelee
rakennusteollisuudessa käytettyjen kivien piirtämällä
esittämistä muotoihin ja mittoihin nähden. S. on
erikoisen tärkeä ammattitiedon haara niissä
maissa, joissa luonnollista kiveä yleisesti
käytetään rakennusaineena. U-o N.
Stern [stern], Alfred (s. 1846), saks.
historiankirjoittaja, tuli 1873 professoriksi Berniin
ja 1887 Zürichin polyteknikumiin. Teoksia:
„John Milton und seine Zeit" (1877-79),
„Geschichte der Revolution in England" (1881; suom.
„Englannin vallankumous", 1891), „Das Leben
Mirabeaus" (1889), „Geschichte Europas seit den
Verträgen von 1815 bis zum Frankfurterfrieden
von 1871" (1894 ja seur.). J. F.
Stern [stern], L. William (s. 1871). saks.
sielutieteilijä, filosofian professorina Breslaussa
v:sta 1897, Hampurissa v:sta 1915. S. on
suorittanut erinomaisen suuren työn sovelletun
sielutieteen eri aloilla. Yhdessä O. Lipmannin
kanssa on hän v:sta 1907 julkaissut näitä aloja
palvelevaa aikakauslehteä „Zeitschrift für
angewandte Psychologie und psychol.
Sammelforschung". Teoksessaan „Über die Psychologie der
individuellen Differenzen" (1900) ja sen
kokonaan uudistetussa 2:sessa painoksessa „Die
diffe-rentielle Psychologie" (1911) S. on
suurisuuntaisella tavalla selvitellyt yksilöllisiä sielullisia
eroavaisuuksia selvittelevän tutkimuksen
metodil-liset perusteet. Lainkäytölle tärkeätä
todistajalausunnan psykologiaa hän on selvitellyt
lukuisissa julkaisuissa (m. m. „Psychologie der
Aussage", 1902) ja kokoomateoksessa „Beiträge zur
Psychologie der Aussage" (2 nid. 1903-06).
Edelleen (osaksi vainionsa Clara S:n kera)
julkaistuilla tutkimuksilla hän on huomattavasti
vienyt eteenpäin lapsipsykologiaa: „Die
Kindersprache" (1907), „Erinnerung und Aussage in
der ersten Kindheit" (1908), „Psychologie der
frühen Kindheit" (1914). Nykyisin S:n johtamat
laitokset ja aikakauslehdet innokkaasti
palvelevat psykotekniikkaa. E-o K-a.
Stilgebauer [stilgébauar], Johann Eduard
Alexander (s. 1868), saks. kirjailija,
toiminut sekä kirjallisuusliistorioitsijana että
kaunokirjailijana. S:n laaja kehitysromaani „Götz
Krafft", joka ilmestyessään 1904-05
voimakkaan reklaamin vaikutuksesta tuli nopeasti
kuuluisaksi, tuskin merkitsee suurempaa taiteellista
tai yhteiskunnallista saavutusta. Muita teoksia:
„Wieland als Dramatiker", „Der Börsenkönig",
„Der Eroberer", „Purpur" y. m. R. F.
Stille, Arthur Gustaf Henrik (s. 1863),
ruots. historiantutkija, v:sta 1908 professorina
Lundissa. S:n tutkimukset käsittelevät etupäässä
sotahistoriaa ja Kaarle XII:n historiaa. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: „Kriget i Skåne
1709-1710" (1903) ja „Carl XII:s
fälttågspla-ner 1707-1709". S. on uudemman Kaarle Xll:n
tutkimuksen huomattavimpia edustajia ja
„Ka-rolinska förbundet" nimisen liiton perustajia,
liiton sihteeri ja sen vuosikirjan toimittaja. J. F.
Stinnes [sti?idsj, Hugo (s. 1871), saks.
liikemies, perusti 1892 oman liikkeen harjoittaen
pääasiallisesti hiilikauppaa; laajensi aikaa myöten
tuntuvasti liikettänsä ostaen useita hiilikaivoksia,
rauta- ja terästehtaita sekä höyrylaivoja.
Maailmansodan ja vallankumouksen aikana hän
saavutti suuria voittoja, joita sijoitteli mitä
erilaisimpiin yrityksiin, ostaen m. m. useita
kymmeniä sanomalehtiä, paperitehtaita, metsiä, hotelleja
y. m. S. on v-.sta 1920 valtiopäiväin jäsen
kuuluen saks. kansanpuolueeseen. Asiantuntijana
Span neuvotteluissa heinäk. 1920 hän herätti
huomiota jyrkällä esiintymisellään ranskalaisia
vastaan. J. F.
Stirling-kattila, vesiputkikattila, jossa
vesiputket ovat melkein pystyasennossa, kulkien
kolmen yläkattilan ja kahden alhaalla olevan
vesisäiliön välillä, vrt. Höyrykattila, Täyd. p.
401, rivi 7 ylh. P-o P-o.
*Stoa, kreik. avoin pylväshalli; sen kattoa
kannatti yksi tai useampi pylväsrivi, ja joskus se
oli kaksinkertainen. Etelän helteessä mieluisia
oleskelu- ja kävelypaikkoja ollen, sateella suojaa
antaen s:t kaupungeissa koristivat pääkatujen
varsia, reunustivat toreja ja olivat usein
teatterienkin yhteyteen rakennettuina. Elis-kaupungin
agoran komeita s:oja Pausanias vasituisesti
kiittää, Pergamon kuninkaan Attalus II:n Ateenan
Akropoliin alle rakentama suuri s. oli
kaksinkertainen kallionpuolisine puoteineen. U-o N.
Stochod ks. Suurvaltain sota, Täyd.
Stohmann / st ö-], Friedrich Karl
Adolph (1832-97), saks. maanviljelyskemisti.
Opiskeltuaan kemiaa Saksassa ja Englannissa
perusti S. maanviljelyskem. koeaseman
Braun-schweigiin 1862 ja Müncheniin 1865. Sam. v.
hänet kutsuttiin maanviljelyskemian
professoriksi Hallen yliopistoon ja Saksin koeaseman
johtajaksi, 1871 Leipzigin yliopistoon saman
aineen professoriksi. S:n tutkimukset koskevat
etupäässä tärkkelys- ja sokeriteollisuutta sekä
ruokintaoppia. Julkaissut m. m.: „Handbuch der
technischen Chemie" (1872-74) ja „Handbuch der
Zuckerfabrikation".
Stoker ks. Mekaaniset kattilan
lämmityslaitteet, Täyd.
Stompeerata (ransk. estompcr), vv:n 1860-80
aikana erittäin niustaliidulla ja hiilellä
piirustettaessa yleisesti käytetty keino hankaamalla
levittää piirustusmustetta paperille, jotta siten
varjoasteikko ja ääriviivat sulatettaisiin
pehmeiksi ja jotta saataisiin tasaisesti varjostettuja
pintoja. Hankaamisessa käytettiin nahasta tai
paperista tiiviiksi käärittyä puikkoa, n. s.
„stompia".
Storck, Herman Baagoe (s. 1839), tansk.
arkkitehti, maansa huomattavimpia; hänen
töistään mainittakoon Abel Katrinen
säätiöraken-nus (1886), Soldenfeltin (1S94) ja Hirschsprungin
museot. S:n päämerkitys Tanskan
rakennustaiteessa on kuitenkin hänen toiminnassaan
restau-reeraajana. Aluksi kireän tyylipuhtaaseen
suuntaan työskennellen (Bjerneden kirkko) hän
myöhemmin väljemmän näkökannan omistaen on m. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
