Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojelustulli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1151
Suojusvahvuus—Suojärven rata
1152
rikki puut 15 ’20 cm
ffottofiucp** Sbmmshs.
Kirii Mpu/t»
20’Wf>9i**eJs
Lei kk t-b
LtnMUu fl’U
Suojuksia
joja, joiden vihollisenpuoleiset seinät laitetaan
kiväärinluoteja ja katot srapnellin siruja
kestäviksi (ks. kuv.). Asuinsuojuksissa lasketaan
miestä kohti tarvittavan tilaa vähintään 1 m2,
tav. 60 cm leveyttä ja 2 m pituutta, korkeus
lattiasta kattoon niin, että sovitaan kahdessa
kerroksessa makaamaan. Uloskäytäviä jos
mahdollista kaksi. Kranaattiosumia vastaan suojaavat
pommisuojat vaativat suuria työvoimia ja
erittäin tarkkaa rakennustapaa. Katon vahvuuden
täytyy olla n. 3 m, jolloin on käytettävä
vähintään 3 puukerrosta (läpimitta 25-30 cm) ja loput
savea, kiviä, multaa tai sementtiä. Pommi-s:ia
(ks. kuv.) rakennetaan etulinjan taakse
erittäinkin sairaita ja haavoittuneita varten, mutta usein
myös etulinjaan, joihin miehistö erittäin kovan
tykkitulen aikana voi sulloutua. W. E. T.
Suojusvahvuus. Sit ovat keskimäärin
seuraavat :
Kivääritulta vastaan.
Aine Paksuus m:ssä
Sepeli...............0,is
Sora, myös säkeissä.......0,4o
Tav. maa, savi........O.eo
Hieta............O.so
Märkä maa ja hieta......O.oo
Hieta säkissä.........0,4o
Mättäät...........0,8o
Turve............l,io
Lumi, kuohkea.........3,o
„ poljettu.........2,o
Jää............Ij&o
Lyhteitä...........5, o
Mänty ja kuusi........0.»o
Tammi ... .......0,70
Tiilimuuri...... ... O.25
Valu- (tako ) rauta.......15 mm
„ teräs.......12 „
Erikois- (esim. nikkeli-) teräs ... „
Jatkuvaa ammuntaa vastaan vahvistetaan 25
cm:n tai ohuemmat muurit 30 cm:n maa- tai
puukerroksella. Portit ja ovet tarvitsevat
vähintään 40 cm:n maakerroksen.
Srapnellin täyteluoteja ja kranaatinsiruja
vastpan.
Aine
Paksuus m: ssä
Kenttätykkiä vastaan:
Maa...........0,4o-l.o
Puu...........0.08
Tiilimuuraus........0,**
Kevyttä ja raskasta kenttähaubitsia
vastaan:
Maa...........1>°
Puu...........0,18
Suuria siruja vastaan maa ynnä
puukatto........0,*o-0.&»
Tiilimuuraus........O,**
Yksityisiä sattumia vastaan.
Aine Paksuus m:ssä
Kenttätykkiä vastaan:
Maa...........2,oo
Tiilimuuraus .......l,oo
Lumi.............11. 8,00
Kevyen kenttähaubitsin
laakalau-kausta vastaan:
Maa...........3,00
Tiilimuuraus........2,00
Betonimuuraus.......1,00
Kaarilaukausta vastaan:
Maata ja puuta, maata ja
rautatien kiskoja.......2ji
Tiilimuuraus........1,0
Betonimuuraus.......0,8
W. E. T.
Suojärven rata. Kesällä 1918 päätettiin
rakentaa rautatie Matkaselän asemalta Karjalan
radalta Suojärvelle ja rajalle asti. Tarkoitus oli
jossakin määrin sotilaallinen, mutta
pääasiallisesti kuitenkin taloudellinen, Karjalan asutusta ja
metsien käyttöä silmällä pitäen suunniteltu. Rata
käy Jänisjärven, Suistamonjärven,
Loimolanjärven ja Suojärven eteläpuolitse, pääradan pituus
on Suojärven eteläpäähän 110 km,
pysähdyspaikkoja 011 Pirttipohja, Alalampi, Jänisjärvi, Alattu,
Suistamo, Leppäsyrjä, Roikonkoski, Loimola,
Nää-täoja, Papero ja Suojärvi. Jänisjärven asemalta
on 9,5 km pitkä sivurata Hämekosken ja
Leppäkosken tehtaille. Suurin nousu radalla on 12 °/00
ja pienin kaarresäde 500 m, sillat ovat kivestä tai
rautabetonista, suurin Jänisjoen yli Hämekosken
tehtaan lähellä kolmijänteinen (28,2 -+- 30,o
4-28,2 111) kaarisilta rautabetonista. Rakennustyöt
aloitettiin 1918 ja väliaikainen liike Loimolaan
saakka alkoi v:n 1921 alusta radan loppuosan
rakennustöiden ollessa vielä alullaan; radan
rakentaminen Suojärveltä rajalle on siirretty
myöhemmäksi. Sekä yleisten että paikallisten olojen
takia on radan rakennustyö järjestetty entisestä
poikkeavalla tavalla siten, että osittain
tasoitetulle ratalinjalle ja puisille varasilloille on
laskettu raide, jota pitkin soramäestä koneella
täytetyt hiekkajunat voivat kulkea kuljettaen
täytettä pengerkohdille, joissa raide, penkereen
kasvaessa, vähitellen nostetaan lopulliseen
korkeuteen. Samoin pysäkkirakennukset rakennetaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
