Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1153
Suojärvi—Suomalaisen kirjallisuuden seura
1154
aluksi pienet myöhemmin laajennettaviksi ja
lisättäviksi liikenteen vaatimusten mukaisesti.
Siten rakennustyöt ovat väliaikaisesta liikenteestä
huolimatta vielä nykyään (1922) koko radalla
keskeneräiset. ,/. C-cn.
♦Suojärvi. 0,867 as. (1919).
Suokenkä, upottavan suopellon
muokkauksessa hevosen kavioon hihnalla kiinnitettävä
puinen laatta, joka laajuutensa vuoksi kannattaa
hevosta paremmin kuin paljas kavio. J. F. S.
♦Suolahti, Gunnar Wilhelm. Uudempia
julkaisuja: „Suomen papisto 1600- ja
1700-luvulla" (1920).
Suolammas on saks. marskilammas
pitkävillaista lammasrotua, joka on risteymä saks.
kampavillamerinosta ja rambouillet-rodusta.
Suolasalmi 1. S a k s a n s a 1 m i
kansanrunoissa on tarkoittanut Juutinraumaa.
Suomalainen liikesivistysrahasto. Tämän
rahaston tarkoituksena on m. m. tukea maan
kauppaopistoja, jaella matka-apurahoja ja
stipendejä kaupan ja teollisuuden harjoittajille,
kasvattaa Suomelle kauppa-asiamiehiä ja kaupan
etujen valvojia ulkomailla, edistää
kauppatieteiden kehitystä ja tukea taloustieteilijöitä näiden
tieteellisissä pyrkimyksissä, panna toimeen
liikemiesten lomakursseja. Varoja alettiin kerätä
1919; perustava kokous pidettiin syysk. 1921,
jolloin rahasto oli n. 7 milj. mk.
Suomalainen lääkäriseura Duodecim (ks.
%
Duodecim, II Os. ja Täyd.). Duodecim
lääkäriseura hyväksyi itsellensä 28 p. toukok. 1919
uudet säännöt, mitkä rekisteröitiin 16 p. huhtik.
1921. Samalla seuran nimi myös muutettiin
S. 1. D:ksi. Uusi tieteellinen saksan-,
englannin-ja ranskankielinen julkaisusarja „Acta societatis
medicorum fennicæ Duodecim. — Suomalaisen
lääkäriseuran Duodecimin toimituksia" v-.sta
1919 (päätoimittaja dosentti S. E. Wichmann).
♦Suomalainen ooppera. Vaikka vanhan suom.
oopperan, s. o. Suomalaisen teatterin lauluosaston
oli 1879 lakkautettava toimintansa
kannattamattomana ja Helsinki siten jäi säännöllisiä
ooppera-näytäntöjä vaille, pysyi harrastus tähän
taidelajiin vireillä ja pääkaupungissa toimeenpantiin
seuraavien vuosikymmenien kestäessä useinkin
tilapäisiä oopperaesityksiä. Milloin näytäntöjä
järjestivät kotimaiset taiteilijat, milloin
ulkomaalaiset seurueet. Tällainen oopperayritys oli esim.
Emmy Achtélla 1891-92. Ulkomaalaisista
mainittakoon etevä it. seurue, joka useana talvena
1890-luvulla esiintyi Aleksanterinteatterissa, sekä
pietarilaiset taiteilijat, jotka vähän myöhemmin
antoivat näytäntöjä samassa teatterissa. Uutta
eloa saivat oopperariennot taiteilijapari Maikki ja
Armas Järnefeltin Kansallisteatterissa
toimeenpanemista Wagner-näytännöistä ja samassa
teatterissa annetuista it. oopperaesityksistä, joita
kuuluisa kapellimestari Arturo Vigna johti.
Lokak. 2 p. 1911 antoi n. s. „Kotimainen
oop-1 era", vapaa taiteilijayhtymä, jonka etunenässä
olivat johtaja Edvard Fazer ja laulajatar Aino
Ackté, ensimäisen näytäntönsä Aleksanterin
teatterissa. Tämä oli alku pysyvän
musiikki-näyttämön pystyttämiselle pääkaupunkiin.
Kotimainen ooppera, joka 1914 otti nimen
Suomalainen ooppera ja jonka toiminnan tueksi
v : n 1915 alussa perustettiin osakeyhtiö, antoi
näytäntöjä pääasiallisesti Kansallisteatterissa mutta
myöskin muilla Helsingin näyttämöillä, kunnes
maan hallitus syksyllä 1918 yhtiölle luovutti
mainitun Aleksanterinteatterin S:n o: n vakituiseksi
kodiksi. Tammik. 19 p. 1919 oli S:n o:n
juhlallinen avajaisnäytäntö sitä ennen laajennetussa ja
kaikin puolin tarkoitusta varten uusitussa
teatterissa, ja siitä asti on oopperan toiminta
jatkunut säännöllisesti; näytäntöjä on annettu neljästi
viikossa. Kotimainen ooppera — Suomalainen
ooppera on 10-vuotiskaudella 2 p. lokak. 1911
-2 p. lokak. 1921 antanut kaikkiaan 546 näytäntöä,
esittäen 32 oopperaa. Melkein kaikki maan
lau-luvoimat ovat näissä näytännöissä joutuneet
myötävaikuttamaan. Oopperan johtaja on hra
Edv. Fazer ja kapellimestareina ovat esiintyneet
Oskar Merikanto, Armas Järnefelt, Albert
Coa-tes, Franz Mikorey, Armas Launis, Karl Ekman,
T. Muroma, Paul Tscherkassky ja Hans
Aufrichtig. S: n o: n vakinaiset kapellimestarit ovat
professorit Merikanto ja Mikorey, ohjaaja
kamarilaulaja Herrmann Gura (häntä ennen
Jacques Goldberg), jota paitsi myöskin kotimaiset
voimat ovat ottaneet osaa ohjaukseen.
Ooppera o.-y:n osakepääoma oli 1921 Smk.
300,000: —. Johtokunnan puheenjohtajana 011
koko ajan ollut hovioikeudenneuvos Eemil
Forsström. E. K.
♦Suomalaisen kirjallisuuden
edistämisrahasto. Varsinaisen tehtävänsä lisäksi on
rahaston toimikunta 1919 saanut toisenkin, nim. suom.
kirjallisuuden tekemisen tunnetuksi ulkomailla,
jota varten eduskunta toimikunnan käytettäväksi
| myönsi 1919 Smk. 50,000:— ja jota tehtävää
myöskin seuraavien vuosien menoarvioiden teossa
on muistettu. Sen johdosta on toimikunnan
kaunokirjallinen osasto käännättänyt (etupäässä
saksaksi) Aleksis Kiven, Juhani Ahon y. m.
kaunokirjallisia, humanistinen osasto eräitä tieteellisiä
teoksia. Päteväin kääntäjäin (varsinkin ranskan
ja englannin kieliin suoraan suomesta) työläs
saanti sekä maailmansodan aiheuttamat vaikeudet
m. m. kirjankustannustoiminnan alalla ovat
tällöin tuottaneet hankaluuksia j3 viivytyksiä, niin
että tämä puoli toimintaa ei ole voinut niin
nopeasti tuottaa näkyviä tuloksia kuin suotavaa
olisi ollut. — Rahaston aloitteesta tai sen avulla
on 1909-20 saatu aikaan tai tekeiile satakunta
alkuperäistä teosta (esim. U. T. Sireliuksen
„Suomen kansanomaista kulttuuria", Ilmari Krohnin
„Musiikin teoria", K. S. Laurilan „Johdatus
estetiikkaan" ja „Estetiikan peruskysymyksiä’’,
V. Voionmaan „Suomen karjalaisen heimon
historia", A. K. Cajanderin „Metsänhoidon perusteet",
A. B. Helanderin „Metsänkäyttöoppi",
kokoomateos „Suomen oikeus") eri tieteiden aloilta sekä
toista sataa suomennosteosta (m. in. Täinen
„Tai-teenfilosofia", Comeniuksen „Suuri opetusoppi"
(Magna didactica), Ch. Darwinin „Lajien synty",
Leo Grætzin „Sähkö ja sen sovellutukset",
K. Marxin „Pääoma" I, Conradin
„Kansantalous-politiikka", Danten „Divina Commedia" ja „Vita
nuova", Cer vanteen „Don Quijote" I,
Homeroksen „Ilias", Goethen, Schillerin, v. Kleistin,
Ibsenin y. m. klassillisia runoteoksia). —
Toimikunnan puheenjohtajina ovat olleet K. Krohn
1909-18, E. G. Palmén 1918-19, Juhani Aho 1920-21.
E. A. T.
♦Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Maalisk. 16 p. 1920 voimaan astuneissa uusissa sään-
Täyd. 37. Painettu 17/2 22
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
