Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kadettikoulu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1159 Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitto—Suomen kreikkalais-katolinen kirkkokunta 1160
kunnan neuvoston avulla, ovat velvolliset
rakentamaan ja ylläpitämään kirkkonsa,
hautausmaansa sekä papistonsa virkatalot, niin myös
palkkaamaan papistonsa ja kirkonpalvelijansa,
noudattaen toistaiseksi voimassa olevia
säännöksiä ja asianmukaisesti vahvistettuja sopimuksia
ja palkkaussääntöjä. Papiston virkataloista ja
palkkauksesta kesällä 1919 Viipurissa pidetyn
ylimääräisen kirkolliskokouksen valmistamat
asetusehdotukset, jotka noudattavat pääasiallisesti
samoja periaatteita kuin ev.-lut. kirkkokuntaa
koskevat vastaavanlaiset asetukset, ovat vielä
vahvistamatta. Kirkkokunnan vähävaraisten,
toistaiseksi Suomen yleisistä varoista avustusta
nauttivien seurakuntain tukemiseksi ja kirkon
yleisten menojen suorittamisen turvaamista varten
on muodostettu Suomen kreik.-kat. kirkkokunnan
n. s. yleinen rahasto, jota koskeva asetus on
annettu 26 p. maalisk. 1920. Suomen kreik.-kat.
kirkkokunnalla on kiinteää ja irtainta, myöskin
säätiöniuontoista, omaisuutta, joka on käytettävä
kirkkokunnan tarpeisiin ja on kirkkokunnalla,
jonka tulee alistua Suomen yleisen
maaomaisuuden ja sääteiden hoitoa koskevan lainsäädännön
alaiseksi, oikeus hallituksen vahvistamien
perusteiden mukaan hoitaa omaisuuttansa ja verottaa
jäseniään sekä seurakuntien että kirkkokunnan
yleisiin tarpeisiin. Niinikään on kirkkokunnalla
oikeus säädetyssä järjestyksessä perustaa kouluja
uskonopin ja äidinkielen alkuopetusta varten sekä
kirkollisia ja hyväntekeväisyyslaitoksia ja niitä
pitää yllä. — Kirkkokunnalla on neljä luostaria,
nimittäin Valamon ja Konevitsan miesluostarit,
Pyhän Trifonin miesluostari Petsamossa ja
Lintulan naisluostari Kivennavalla. Uusia
luostareita ei saa maahan perustaa ilman hallituksen
lupaa. — Kirkkokunta ja seurakunnat valitsevat
itse säädetyssä järjestyksessä piispansa,
apulaispiispansa, pappinsa sekä muut virka- ja
toimihenkilönsä, mutta alistetaan piispan ja
apulaispiispan vaali maan hallituksen hyväksyttäväksi.
Näiden kirkollisten virkailijain samoinkuin
myöskin luostareissa olevien munkkien ja nunnien
tulee olla Suomen kansalaisia, kuitenkin on
kirkollis- ja opetusministeriö oikeutettu, kulloinkin
tehtävästä eri anomuksesta, enintään vuodeksi
kerrallaan sallimaan muidenkin kuin Suomen
kansalaisten hoitaa eräitä kirkkokunnan virkoja;
samoin on mainittu ministeriö oikeutettu
sallimaan muunkin kuin Suomen kansalaisen, joka
nykyään on munkkina Suomessa olevassa
kreik.-kat. luostarissa, edelleen jäädä tällaiseen
luostariin. Oltuaan näihin asti osana Venäjän
kirkkokunnasta, on Suomen kreik.-kat. kirkkokunta v:n
1921 alusta tunnustettu autonomiseksi.
Kirkkokunta pyrkii tätä nykyä järjestäytymään
kokonaan riippumattomaksi autokefaaliseksi
kirkkokunnaksi. Kirkolliset juhlapäivänsä Suomen
kreik.-kat. kirkkokunta viettää tätä nykyä uuden
ajanlaskun mukaan. Pappien valmistusta varten
ylläpidetään valtion varoilla pappisseminaaria
Sortavalassa.
2. Suomen roomalais-katolinen
kirkkokunta. V:n 1781 julistuksen jälkeen
ei mitään asetuksia maahan asettuneista
room.-katolilaisista eikä heidän kirkollisista oloistaan
ole suomalaisen lainsäädännön järjestyksessä
annettu. Venäjän vallan aikana syntyneet
room.-kat. seurakunnat Helsingissä. Viipurissa ja Teri-
joella ovat kuuluneet Mohilevin
arkkihiippakuntaan. Kun tämä riippuvaisuus Suomen
itsenäistymisen jälkeen ei enään voinut jatkua, on pyhä
istuin, Suomen hallituksen pyynnöstä, erottanut
nämä seurakunnat Mohilevin arkkihiippakunnasta
erikoiseksi vikariaatiksi. jolle nyttemmin on
myöskin johtaja, n. s. apostolinen prefekti,
määrätty. Asetus Suomen room.-kat. kirkkokunnasta
on tekeillä.
Suomessa oli v:n 1918 päättyessä seuraava
määrä eri uskontunnustajia:
3,267,452 evank.-lut. — 98,o? %
56,940 kreik.-kat.’ — l,n ..
5,578 baptistia — 0,i7 ,,
893 metodistia — 0,os „
606 room.-kat. — O.os ,.
345 tunnustustaan ilmoittamatta — 0,oi ,.
[E. Hyvärinen, „Kertomus Suomen
evankelisluterilaisen kirkon tilasta vuosilta 1913-1917
kahdeksatta yleistä kirkolliskokousta varten v. 1918".]
A. I :nen.
Suomen kirkon seurakuntatyön
keskusliitto, Suomen kirkon sisä- ja ulkolähetyksen eri
aloilla toimivain yhdistysten kesken vaikuttava
keskusjärjestö. Aloite sen aikaansaamiseksi tehtiin
kesällä 1911 Hämeenlinnassa pidetyssä yksityisessä
pappeinkokouksessa ja perustettiin tammik. 1918
Helsinkiin kokoontuneilla Suomen ensimäisillä
kirkkopäivillä. Säännöt hyväksyttiin kokouksessa
Helsingissä 9 p. tammik. 1919. Niiden mukaan
keskusliiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja
sen tarkoitus on olla yhdyssiteenä
evankelis-lute-rilaisen kirkon hengessä toimiville kristillisille
yhdistyksille ja muille seurakunnallisille
yhtymille sekä työskennellä seurakuntaelämän ja
kristillisen toiminnan kehittämiseksi ja
seurakunta-tietoisuuden herättämiseksi. Tämän
tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto m. in. 1) antaa
apua ja neuvoja seurakunnallisten yhtymäin
muodostamiseen ja tukemiseen; 2) edistää
maallikkotyöntekijäin valmistamista ja maallikkotyön
järjestämistä seurakunnissa; 3) järjestää puhe-,
esitelmä- ja neuvontatoimintaa sekä kotiopintoja ja
kursseja; 4) edistää kristillistä
rakkaudentoimin-taa; 5) välittää työalaansa kuuluvia uutisia ja
kirjoituksia maan sanomalehdistöön. Jäseniksi
keskusliittoon pääsevät kirkon hengessä toimivat
yhdistykset ja muut seurakunnallisét yhtymät, ja
on järjestöjen suoritettava vuosimaksu, jonka
suuruudesta keskusliiton johtokunta sopii
järjestön kanssa. Kannattaviksi jäseniksi pääsevät
myöskin kirkon yksityiset jäsenet, jotka
hyväksyen keskusliiton periaatteet ja tarkoitukset
tahtovat edistää sen toimintaa ja suorittavat
kannatusmaksuna vähintään joko kerta kaikkiaan 200
mk. tai 10 mk. vuodessa. Keskusliiton asioita
hoitaa johtokunta, johon kuuluu 9 jäsentä ja yhtä
monta varajäsentä, sekä valtuuskunta, johon
kuuluu johtokunnan lisäksi 9 jäsentä ynnä yhtä
monta varajäsentä ja jossa sitäpaitsi ovat e
Uisteltuina tuomiokapitulit sekä sellaiset keskusliiton
jäseninä olevat järjestöt, joiden toiminta-alana on
koko maa. Vuosikokous pidetään kansankirkon
kirkkopäiväin yhteydessä tai muuten aikana ja
paikassa, jonka johtokunta sopivaksi katsoo.
K. K. A.
Suomen kreikkalais-katolinen kirkkokunta
ks. Suomen kirkkokunnat. Täyd.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
