Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rautatiet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1171
Suomen roomalaiskatolinen kirkkokunta—Suomen sotahistoriallinen seura
1172
Suomen valtionrautateiden liikenne ja rahalliset tulokset 1915-1921.
Vuosi [-Liikenne-pituus,-] {+Liikenne- pituus,+} km 1
Henkilö- Tonni- Tuloja, tuli. mk. Siitä n 1 1 -_____ 1 Menoja Pää oma- arvo milj. mk. Nettovoitto tai tappio (—)
kilometrejä, 1 milj. 1 hen
kilö-liik. tava
ra-liik. yi im. ja
seka-t uloja tuh. mk. °/o
tu-loista tuli. mk. °/o
pääomalle
1915*) | 3,685 773,i 1,279 81,801; 24,317 54,463 3,021 51,101 61,2 469,sl 31,700 6,8
1916 3,793 1,074,4 1,483 111,730 35,349 73,052 3,329 76,880 68,7 502,sl 34,850 7,2
1917 3,828 1,193,6 1,216 146,857 50,831 91,180 4,840 159,500 108,1 530,2 —12,643 -2,5
1918 3,906 584,8 298 127,817 70,273| 54,801 2,743 150,332 117,6 569,0 -22,515 -4,i
1919 ! 4,006 678^ 616 305,715; 124,544 175,597 5,574 213,458 69,s 620,6 92,257 -
1920 4,024 — — 378,408 138,264 229,114 11,030 305,220 80,7 607,1 73,188 [–1921**)-] {+-
1921**)+} I 3,9841 - - 1447,000 — ! — | — |390,000| 87,2 — j 57,000| -
*) Tarkistetut luvut. **) Ennakkolukuja.
Erityistä vahinkoa tuotti liikenteelle
punakapina. Puhumatta monista poltetuista asemista,
varsinkin Helsingin ja Tampereen sekä
erityisesti Tampereen ja Porin välillä, rikkoivat
kapinalliset paljon siltoja, joiden uudelleen
rakentaminen sodanjälkeisen metallinpuutteen
aikana oli melkoisen vaikeata. Sitäkin
suurempaa haittaa tuottivat kapinalliset sillä, että
veivät Venäjälle tai muuten hävittivät 58 veturia.
399 henkilö- ja 4,428 tavaravaunua. Kun
valtionrautateiden liikkuvan kaluston määrä ennen
kapinaa oli 560 veturia, 1,334 henkilö- ja 17,255
tavaravaunua, oli se kapinan jälkeen 510
veturia, 933 henkilö- ja 12,505 tavaravaunua.
Uutta liikkuvaa kalustoa on sen vuoksi ollut
valtionrautateille melkoisesti hankittava. Jo
sodan aikana sitä hankittiin paljon (m. m.
vetureja Ameriikasta), mutta varsinkin sen jälkeen,
nyttemmin vetureja myös Saksasta, joten
liikkuvan kaluston määrä heinäkuulla 1921 oli: 565
veturia, 1,011 henkilö- ja 14,151 tavaravaunua.
Rataa on viime aikoina ruvettu vahvistamaan,
vaihtamalla erinäisille osille päärataa 40 kg:n
kiskot ja Seinäjoen-Oulun välillä keveämmät
kiskot 30 kg:n painoisiin juoksu-m:Itä.
Merkinantojärjestelmä on parannettu nykyaikaiseksi
jo kaikilla tärkeämmillä asemilla ja useilla
isommilla ovat vaihteet keskitetyt yhteisiin
asetin-laitteisiin.
S. r:n tariffit ovat kaikkien kustannusten
noustessa ja rahan arvon aletessa myös olleet
korotettavat. Eri muodoissa ja nimillä otettiin
ensin lisäveroa ja muita maksuja sekä
poistettiin erinäisiä alennuksia, kunnes lokak. 1 p:stä
1918 astui voimaan jonkun verran järjestetty
yhtenäinen tariffinkorotus (n. 500 % korkeampi
kuin v:n 1897 liikennetaksa) ja siitä saatujen
kokemuksien mukaan jouluk. 20 p. 1920
annetulla asetuksella uusi tarkistettu tariffi.
Yhdysliikenne Venäjän kanssa seisahtui
kapinan puhjetessa 19l8 eikä ole uudelleen alkanut,
joskin Rajajoen ja Pietarin välillä v:sta 1921
alkaen on jotain pientä rautatiekulkua ollut.
Venäjän kanssa on tosin lopulla vuotta 1921
solmittu yhdysliikennesopimus, mutta se on
rajoitettu vain muutamiin tapauksiin ja tulee ainakin
nykyään niissäkin verraten vähän käytettäväksi.
Ruotsin-Norjan kanssa käyvästä
yhdysliikenteestä on ylempänä kerrottu.
Höyrylauttasuunnitelmat Ruotsin ja Suomen
rautateiden välillä ovat 1921 saaneet uutta
vauhtia. Nynäs ja Hanko toisella sekä Kapellskär
ja Turku toisella linjalla näyttävät lähinnä
tulevan kysymykseen lopullisessa ratkaisussa.
Suomen rautateiden polttoaine, jona ennen
sotaa oli kivihiili tai halot, aina miten hinnat
vaihtelivat ja kuinka nopeat junat olivat
kysymyksessä, on sodan aikana, hiilentuonnin ollessa
estettynä, muuttunut yksistään haloiksi, ja
vallinneiden hintasuhteiden takia sodan jälkeenkin
siksi jäänyt. Turpeella myös kokeillaan.
Höyryveturin vaihtamista öljymoottoriin ei ole
Suomessa vielä koetettu, mutta sen sijaan on
Eteläsuomen rautateiden sähköistämistä varten jo
paljon valmistavia töitä tehty.
Valtionrautateiden asemien keskinäinen suhde
liikenteen välittäjinä muuttui muutamina vuosina
sodan aikana varsin suuresti; huomattava on
myös, että ennen suurliikkeisin asema, Pietari,
on jäänyt pois. V. 1914 oli (koko lähteneestä
liikenteestä kertyneiden tulojen mukaan) kuusi
ensimäistä asemaa Pietari, Helsinki, Viipuri.
Turku, Tampere ja Vaasa; 1915 oli järjestys jo
sen verran muuttunut, että tärkeimmät olivat:
Pietari, Helsinki, Viipuri, Tornio, Turku ja
Mäntyluoto; vv. 1916 ja 1917 oli suurliikkeisimpäin
asemain järjestys sama: Pietari, Helsinki,
Tornio, Viipuri, Turku ja 1918 Helsinki, Viipuri,
Turku, Tampere, Vaasa, 1919 Helsinki, Turku,
Viipuri, Hanko, Tampere, Helsingin ollessa
kuitenkin niin paljon edellä toisia, että tulo oli
44,5 milj., Turun 22,1 milj. mk. vrt. ylempänä
olevaa taulukkoa.
V:n 1919 alussa avattiin kokonaisuudessaan
käytäntöön, arkkitehti Saarisen piirustuksien
mukaan tehty Helsingin uusi asematalo. Työt
eivät olleet vielä v:n 1921 päättyessä loppuun
suoritetut; työt, jotka määrättiin maailmansodan
alussa keskeytettäviksi, tulevat kaikkiaan
maksamaan yli 6,5 milj. mk. Kysymys suuren
keskusaseman rakentamisesta Helsinkiä varten
Fredriks-bergiin on vielä valmistusasteella.
[„Suomen valtionrautatiet 1862-1912.
Histo-riallis-teknillis-taloudellinen tutkimus" II (1916);
J. H. Kala, „Suomen rautatiet" (Oma maa, 2:nen
pain., II osa, siv. 282-299).] J. II. K.
Suomen roomalaiskatolinen kirkkokunta ks.
Suomen kirkkokunnat, Täyd.
Suomen senaatti ks. Valtioneuvosto.
Täyd.
Suomen Sosialidemokraatti ks. Työmies.
Täyd.
Suomen sotahistoriallinen seura perustettiin
syksyllä 1920 Helsingissä. Seuran tarkoituksena
on valaista sekä yleistä että ennen kaikkea
Suomen sotahistoriaa toimittamalla julkisuuteen
sotahistoriallisia tutkimuksia, panemalla
keskuudessaan toimeen esitelmätilaisuuksia ja
keskusteluja sotahistoriaa koskevista aineista j. n. e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
