Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen vapaudenlaina, ensimäinen ja toinen - Suomen vapaussodan valmistus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1179
1180
>äk. 17 p. 1918 47 v:n kuluessa kuoletettavaksi
5 ^-prosenttiseksi obligatsionilainaksi, johon
kuuluvat obligatsionit ja kupongit ovat vapaat
kaikista veroista ja maksuista. — Jälkimäisen,
100 milj. mk:n suuruisen obligatsionilainan
ottamisesta tehtiin päätös syysk. 10 p. 1918.
Siihen kuuluvat obligatsionit, jotka laskettiin
liikkeeseen 1,000, 5,000 ja 10,000 mk:n
määräisinä, ovat päivätyt lokak. 1 p. 1918 ja on niistä
voimassa samat määräykset kuin ensimäisen
va-paudenlainan obligatsionci^ta. Ensimäisen S. v:n
obligatsionien julkinen arvonta toimitetaan
vuosittain huhtik. 1 p. ia toisen toukok. 1 p. M. R. P.
Suomen vapaussodan valmistus, sodan
puhkeamisen lähintä esiaikaa silmällä pitäen, oli
pääasiassa kahden komitean, Aktiivisen
komitean ja Sotila^komitean ansiota.
Aktiivinen komitea. Lokak. 27 p. 1914
pitivät ne ylioppilaat, jotka kannattivat Suomen
irroittamista Venäjästä asevoimalla, ensimäisen
kokouksensa, jossa tehdyt päätökset johtivat
jääkäriliikkeeseen (ks. J ääkä i i t, Täyd.).
Mainitsemista ansaitsee, että ylioppilaat ryhtyivät
ratkaisevaan toimintaansa saamatta porvarillisten
puolueiden tai poliittisten johtomiesten
kannatusta. Vähän myöhemmin yhtyivät heihin
kuitenkin useat vanhemmat politikot kuten Edv.
Hjelt y. m.
Keväällä 1915 ehdotettiin suom. taholta
Lockstedtin kurssien jatkamista ja laajentamista.
Tämän ehdotuksen hyväksi toimi erikoisen
tarmokkaasti Berliinissä oleskeleva varatuomari Fr.
Wetterhoff yhdessä pfadfinder-joukon johtajan
majuri Bayerin sekä johtamaansa toim.stoon
kuuluvien henkilöitien kuten toht. J. Sundvallin y. m.
kanssa saaden Berliinissä olevan Ruotsin
lähettilään kreivi Tauben ja Romaanian lähettilään
Beldimanin avulla aikaan n. s.
Ausbildungstruppe Lockstedfin järjestämisen; sen
perusta-miskäskyn Saksan keisari allekirjoitti 28 p. elok.
1915. Syysk. asiasta saapui tieto kotimaahan,
missä aktiivisen työn johtamista varten valittiin
saman kuun lopulla n. s. aktiivinen
komité a, ruots. aktionskommittén (lyh.
A. K.), jäseninä V. O. Sivén, H. Renvall, Otto
Åkesson, A. V. Nylander, Eino Suolahti, Harald
Åkerman ja Kai Donner. Komitea aloitti
etupäässä ylioppilaiden kautta miesten värväyksen,
jota aluksi valvoivat K. Donner ja Bertel
Appel-berg, sekä myöhemmin Sivén, Suolahti, Sven
Donner y. m. Maaseudulle perustettiin ainakin
S7 keskusta. Rekryytit kuljetettiin ensin Kemin
kautta rajan yli, mutta myös Tervolan ja
Muu-rolan (ks. t. VI Os.) kautta. Uudenvuoden jälkeen
heidät ohjattiin jäätyneen Merenkurkun yli.
Viimeksimainitun reitin aikaansaamisessa
ansioitui varsinkin johtaja C. J. v. Essen Jepualta.
Värvääjinä toimivat etupäässä ylioppilaat, mutta
myöskin Saksasta tarkoitusta varten kotimaahan
tulleet jääkärit, kuten A. Sihvo, Antti Isotalo
y. m. Värväystä varten tarvittavat rahat keräsi
suurimmaksi osaksi toht. W. Zilliacus. Niitä
käytettiin kevääseen 1916 mennessä yhteensä n.
300.000 mk. Rekryyttien kuljetusta varten
Ruotsin kautta Saksaan perustettiin saksalaisten
Tukholmasta käsin johtama etappi, jonka johtajana
ensin oli luut n. Schiiss ja sittemmin kapteeni
Heidt, joiden tärkeimpänä avustajana oli maist.
Almar Fabritius.
Syksyllä 1915 perustettiin jääkäriliikkeen
tukemiseksi ja poliittisen työn johtamiseksi „C. K."
i niminen vanhemmista henkilöistä kokoonpantu
komitea, johon m. m. kuuluivat Edv. Hjelt, Alexis
Gripenberg, Samuli Sario, Adolf v. Bonsdorff ja
Hugo Rautapää. Kotimaassa tukivat liikettä,
paitsi erinäisiä porvarillisia piirejä, varsinkin
1 sosiaalidemokraatit, joista erikoisesti Yrjö
Mäkelin ja O. Tokoi ansaitsevat mainitsemista.
Liikkeen johtamista varten ulkomailla perustettiin
kevättalvella 1916 Tukholmassa n. s. ulkomaan
valtuuskunta, puheenjohtajana A. v. Bonsdorff ja
jäseninä R. Erich. S. Sario, Jonas Castrén,
Herman Gummerus ja Almar Fabritius, sekä
myöhemmin K. Donner, V. O. Sivén je Bertel
Appelberg. Berliinissä hoiti toimintaa syksyyn 1916
asti Fr. Wetterhoff saksalaisten kannattaman
toimiston avulla ja sen jälkeen S. Sario uudestaan
perustetun itsenäisen suom. toimiston avulla.
Venäläiset olivat syksyllä 1915 saaneet tiedon
liikkeestä ja ryhtyivät talvella 1915-16 lukuisiin
pidättämisiin. Lähes 100 henkeä kuljetettiin
Pietarin vankiloihin ja hyvin monen täytyi paeta
maasta. Järjestö saattoi kuitenkin jatkaa
toimintaansa, mutta värväys, joka kesäkuuhun 1916
oli tuottanut n. 2,000 rekryyttiä, oli miltei
lopetettava. Syksyllä 1916 tosin perustettiin Suomeen
rekryyttien kuljettamista varten rajan yli kaksi
jääkärien johtamaa etappia, mutta ne eivät
voineet saada mainittavaa aikaan ja oli niiden
keskeytettävä toimintansa Simossa jouluk. 1916 ven.
sotaväen kanssa tapahtuneen kahakan jälkeen.
Venäjän vallankumouksen puhjetessa olivat
jääkäriliikkeen kannattajat enemmän kuin 2 v.
johdonmukaisesti toimineet itsenäisyyden
hyväksi. Yllämainitun toiminnan kautta oli
kysymys suomalaisten asevelvollisuusiässä olevien
miesten ottamisesta ven. sotaväkeen rauennut ja
ratkaisevaa taistelua varten koulutettu n. 2.000
miestä sekä solmittu läheisiä suhteita Venäjää
vastaan taistelevan suurvallan, Saksan, kanssa.
Vallankumouksen puhkeaminen Venäjällä
aiheutti, että jääkäriliikkeen kannattajat katsoivat
voivansa entistä innokkaammin ryhtyä
vapaustaistelun valmisteluihin. ,,A. K." järjestettiin
uudestaan. Sen puheenjohtajaksi tuli Alexis
Gripenberg ja jäseniksi Harald Åkerman. Eino
Suolahti, Otto Åkesson, Sven Donner, Eino
Välikangas, Thure Svedlin ja E. E. Kaila. Komitean
toimesta sitten järjestettiin kotimaassa
suojelus-kuntaliike (ks. t. Täyd.), ulkomailla
suoritettavista tehtävistä kysymys jääkäripataljoonan
koulutuksesta tuli tärkeimmäksi. Tukholman
valtuuskunnan pyynnöstä pataljoona kyllä maalisk. 1917
oli sijoitettu Libauhun. mutta sotilaallinen
koulutus ei vielä ollut täysin tyydyttävä. Kesäk. 24 p.
kääntyi valtuuskunta saks. viranomaisten puoleen
kirjelmällä, jossa pyydettiin jääkäreille annetun
koulutuksen täydentämistä ja sitäpaitsi aseita ja
varustuksia Saksalta Suomelle; heinäkuussa
tulikin tieto, että Saksan korkein sotilasjohto oli
esitykset hyväksynyt. Ensimäinen aselasti
lähetettiin Danzigista ,,Equity" laivassa kapteeni
Pet-zoldin johdolla Suomeen. Laivasta laskettiin
salaa maihin lokak. 31 p:nä Maksamaan pitäjän
Vesterössä ja marrask. 1 p:nä Luodossa yhteensä
6,500 kivääriä, 30 konekivääriä y. m. sotata
r-peita. Sukellusvene n:o 57 kapteeni Wissmann in
johdolla toi marrask. 17 p. käsiaseita ja räjähdys-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
