- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1199-1200

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen vapaussota

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1199

Suomen vapaussota

1200

4 pataljoonaa jääkärimajuri Malmbergin johdolla,
idästä 7 pataljoonaa eversti Ausfeldin johdolla ja
etelästä 4 pataljoonaa eversti Grafströmin
johdolla, hyökättiin kaupunkiin. Malmbergin
joukkojen onnistui heti tunkeutua kaupunkiin, ja ne
alkoivat järjestelmällisen puhdistustyön kortteli
korttelilta. Välttääkseen hyökkäyksiä toisesta
korttelista toiseen koetti eversti Ausfeld marssi
-kolonnassa tunkeutua kosken yli, saavuttaa
Puistokadun ja täten heti vallata koko itäisen osan
kaupunkia. Mutta hänen ryhmässään tapahtui
onnettomuus. Punaisten pommi räjähti keskellä hänen
ensimäistä pataljoonaansa. Pataljoona pysähtyi
ja heittäytyi lähellä oleviin hiekkakuoppiin, muut
osat seurasivat esimerkkiä. Ainoastaan
ensimäinen komppania 2:sesta jääkärrrykmentistä jatkoi
matkaansa jääkärikapteeni Mellinin johdolla ja
saapui Puistokadulle. Tällöin huomasi se
olevansa eristetty, kääntyi oikealle, valloitti
Näsi-linnan ja piti tässä puoliaan suuresta mieshukasta
huolimatta. Vasta yöllä se jäätä pitkin pääsi
peräytymään valkoisten linjoille. Päivällä onnistui
Ausfeldin ryhmän miehittää sairashuoneen
ympäristö. Grafströmin ryhmä, jossa joukot
lakkaamattomien taistelujen jälkeen olivat harvenneet
niin, että pataljoonissa oli puolet tahi kolmas osa
miehistä jälellä, oli tällä aikaa saanut kestää
useita vaikeita tunteja. Hän ei voinut tunkeutua
puron yli Iidesjärven ja Pyhäjärven välillä, sillä
häntä ammuttiin konekivääritulella sekä edestä
että sivustalta. Suuresta mieshukasta huolimatta
pysyi hän kuitenkin asemissaan. Kun tykistön
tulenjohto oli siirretty sairashuoneelle ja sen
vaikutus voitiin johtaa koskesta länteenpäin olevia
punaisia vastaan, saatiin hyökkäys onnistumaan
ensin ven. kirkolle ja sitten rautatieasemalle.

Illalla oli siten kaupunki aina koskeen asti
puhdistettu. Yöllä 4 p:ää vasten koettivat punaiset
sumun turvin murtautua jäitse kaupungista, mikä
onnistuikin muutamalle pienehkölle joukolle; 4
p:nä jatkettiin hyökkäystä. Kosken yli päästiin
rautatiesiltaa pitkin jo aamulla, ja erittäin
sitkeästä vastarinnasta huolimatta oli kaupunki
illalla Puistokatuun asti vallattu. Punaisten
viimeisen epätoivoisen murtautumiskokeen yöllä
4:nnen ja 5:nnen p:n välillä ehkäisi 3:s
jääkäri-rykmentti aiheuttaen viholliselle suuria tappioita.
Kun kaikki toiveet avusta olivat häipyneet ja
valkoisten eteneminen yhä jatkui, antautuivat
punaiset illalla 5 p:nä ja 6 p:n aamuna he olivat
heittäneet aseensa. Vankien luku nousi jo parin
päivän kuluttua yli 10.000. Kolmekymmentä tykkiä,
70-80 konekivääriä sekä suuri määrä kiväärejä
ja muuta sotasaalista sekä 22 veturia ja satoja
rautatievaunuja joutui valkoisten saaliiksi.

Tampereen valloituksen strateginen merkitys oli
suuri, se oli voimainmittely valkoisen ja punaisen
Suomen välillä, se ratkaisi lopullisenkin voiton
valkoiselle Suomelle. Se oli se taistelu, joka asetti
salvan bolsevismin leviämiselle länteen, ja oli
epäilemättä vapaussodan huomattavin voitto. Sekä
valkoiset että punaiset olivat menettäneet tässä
taistelussa tuhansia kaatuneita ja haavoittuneita.
Tampereen sotaliikkeessä kaatui tahi haavoittui
puolet valkoisten pataljoonien päälliköistä.
Kaatuneet olivat m. m. Laurila, Aalto, Schönberg,
Peltokangas, Wallenius ja ruots. kapteeni
Hejken-sköld.

Samalla aikaa kuin Tampereen valtaus tapah-

i tui, taisteltiin ratkaiseva taistelu myöskin
Karjalassa. Venäläiset lähettivät apjujoukkoja
punai-I sille. Tämän joukon oli ratsumestari Elfvengren
2:sen Karjalan rykmentin kanssa saanut
saarretuksi Raudussa. Ylipäällikkö lähetti hänelle
avuksi 8:nnen jääkäripataljoonan kapteeni Oeschin
johdolla, niin että valkoisilla yhteensä oli
1.700 miestä ja 7 tykkiä. Venäläisten yritykset
lähettää Palkealan ja Raasulin kautta apua
saarretuille joukoille epäonnistuivat. Apujoukot
työnnettiin takaisin rajan yli ja saarretun joukon koe
huhtik. 5 p:iiii päästä Maanselän suunnassa läpi

Valkoisten keuttäpuhelin Raudun rintamalla

epäonnistui. Kahdestatuhannesta venäläisestä
kaatui 1.200 ja 800 otettiin vangiksi. Valkoisten
mieshukka oli n. 300 miestä. Saaliina saivat
valkoiset 12 tykkiä, 40 konekivääriä, panssarijunan,
kiväärejä y. m.

Etelä-Suomen pelastamiseen punaisten
hirmuvallasta ja samalla koko sodan lyhentämiseen
vaikutti suuresti saks. Itämeren-divisioonan
maihinnousu Hangossa huhtik. 3 p:nä. Tämä divisioona,
jonka päällikkönä oli kenraalimajuri, kreivi von
der Goltz ja joka pääasiallisesti oli kokoonpantu
valiojoukoista, Saksan kaartinrykmenteistä ja
jääkäreistä, alkoi marssinsa Helsinkiä kohti
kohtaamatta ankarampaa vastarintaa. Huhtik. 7
p:nä valloittivat saksalaiset Karjan aseman ja jo
10 p:nä olivat heidän etujoukkonsa Helsingin
edustalla. Taistelun Helsingistä aloittivat
saksalaiset 11 p:nä maan puolelta, ja 12 p:n
iltapäivällä saapui saks. laivasto Helsingin satamaan
amiraali Meurerin johdolla. Ven. laivasto oli sitä
ennen paennut. Saks. merimiehet miehittivät
meri-väen kasarmit Katajanokalla, ja 13 p:nä valloitti
kreivi von der Goltz laivaston tukemana
Helsingin. Punaiset puolustautuivat laimeasti, sillä
heidän johtajansa olivat paenneet Viipuriin
kuullessaan saksalaisten tulosta. Viapori (nyk.
Suomenlinna) antautui taistelutta. Saksalaisten mukana
seurasivat myös A iroon paenneet Pellingin
taisteluun osaa ottaneet suojeluskuntalaiset, jotka
urhoollisesti taisteltuaan ja heikosti varustettuina
olivat kieltäytyneet antautumasta punaisille.
Sitävastoin oli Kirkkonummen suojeluskunta, joka
Sigurdsista oli marssinut Makiloa
valloittamaan ja tullut saarretuksi, pakotettu
antautumaan. Nämä molemmat suojeluskunnat olivat
kuitenkin suuresti avustaneet vapaussotaa, sillä
erittäin kriitillisenä aikana, jolloin valkoisten
rintama pohjoisessa oli heikko, olivat he sitoneet
monta vertaa suurempia punaisia voimia
Etelä-Suomeen.

Ylipäällikön ohjelmaan ei kuulunut ainoastaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0618.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free