Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen vapaussota - Suomen virallinen tilasto, ks. Tilasto, IX Os. - Suomen virkamiesyhdistysten keskusliitto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1209
Suomen virallinen tilasto—Suomen virkamiesyhdistysten keskusliitto
1210
vain punaisten joukkojen pakottamista
antautumiseen.
Savon joukon päälliköksi määrättiin nyt
kenraalimajuri Linder. Osastoja itäarmeiasta
asetettiin hänen johtonsa alle. Näiden tuli
Säkkijärven kautta marssia Haminaan, samalla kuin
Savon joukot suuntasivat kulkunsa etelään. Toukok.
.’.’ a
Kenraali Mannerheim esikuntineen marssii Helsinkiin.
2 |>:nä valloitti Etelä-Savon rykmentti,
rykmentin päällikkönsä eversti Londénin johdolla,
Kouvolan ja senjäikeen jatkettiin etenemistä Kotkaan.
Punaisten vastustus oli jo rauennut. Inkeroisista
otettiin 1,500 vankia ja saatiin 7 tykkiä ja
parikymmentä konekivääriä. Toukok. 4 p:nä valloitti
Etelä-Savon rykmentti ja 1 patteri
Pohjois-Poh-janmaan rykmentistä majuri Pellin johdolla
Kot-kan kaupungin. Punaisten aikeet paeta meritse
Venäjälle esti Saksan laivasto. Samalla aikaa
eteni Pohjois-Savon rykmentti majuri Heiskasen
johdolla Haminaa kohden. Virojoella otettiin sekä
vankeja että konekiväärejä ja samana iltana
miehitettiin Hamina. Kotkassa otettiin 4,000
vankia, 35 tykkiä ja 12 konekivääriä, sitäpaitsi
vallattiin kaksi ven. laivaa, jotka aselastissa olivat
saapuneet sinne punaisten avuksi.
Toukok. 16 p>:nä marssi valkoisen Suomen
voittoisa ylipäällikkö kenraali Mannerheim, osa
ar-meiastaan mukanaan, Helsinkiin, jossa kansa
riemuitsevin eläköönhuudoin tervehti ylipäällikköä
ja armeiaa. Suomi oli pelastettu venäläisten ja
punaisten vallasta ja saavuttanut ensi kerran
historiallisena aikana täydellisen itsenäisyyden.
[Kirjallisuutta: Vapaussodan historian
komitean ,,Suomen vapaussota 1918" (1920 ja seur.);
jääkärien ja aktivistien ,,Suomen vapaussota"
(v:sta 1920); von der Goltz. ,,Toimintani
Suomessa ja Baltian maissa" (1920) ; Ernst Linder,
..Muistelmia Suomen vapaussodasta" (1921);
Nurmio ja Grandell. „Viipurin valloitus" (1919) ; Simo
Eronen. „Raudun taistelu" (1920); Hjalmarson,
„Sotamuistoni Suomesta" (1920); Axel Boethius,
„Svenska brigaden" (1920); Aarne Sihvo,
„Valkoinen armeija Karjalan rintamalla" (1919); K.
Väänänen, „Savitaipaleen rintama vapaussodassa"
(1921); Hans Kalm, „Kalmin pataljoona Suomen
vapaussodassa" (1919) y. mj //. I:s.
Suomen virallinen tilasto ks. Tilasto.
IX Os.
Suomen virkamiesyhdistysten keskusliitto,
ruots. Tjänstémannaföreningarnas i
F i n 1 a n d centralf örbun d. Liiton tar-
koituksena on valvoa jäsentensä
yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja olla heille siveellisenä
tukena. Tämän päämäärän toteuttamiseksi tekee
liitto esityksiä ja antaa lausuntoja
viranomaisille, lausuu arvosteluja asioista, jotka koskevat
virkamiehiä, antaa heille neuvoja ja tietoja
liittoa koskevissa asioissa, edistää virkamiesten
yhteistä etua tarkoittavien taloudellisten yritysten
syntyä, toimittaa julkaisuja sekä ryhtyy muihin
asianhaarain vaatimiin toimenpiteisiin. Liiton
kotipaikka on Helsinki. Jäseniksi pääsevät maan
virkamieskuntiin kuuluvain henkilöiden kesken
muodostetut yhdistykset, jotka alistuvat liiton ja
sen sääntöjen alaisiksi. Esteenä liittoon
pääsemiselle ei ole se, että virkamiesyhdistykseen
jäseninä kuuluu myös palvelusmiehiä. Pääsy
liittoon voidaan myöntää myöskin sellaiselle
yhdistykselle, jonka muodostavat yksinomaan
palve-lusmiehet. Virka- tai palvelusmies, joka
kuulumatta johonkin virka- tai
palvelusmiesyhdistyk-seen. haluaa välittömästi liittyä keskusliittoon,
voidaan ottaa siihen siinä järjestyksessä ja niillä
ehdoilla, jotka ovat säädetyt jäsenestä, mutta
häntä ei pidetä jäsenenä eikä hänellä siis ole
äänioikeutta. Jäsenellä on liittokokouksessa
äänivalta sen summan mukaan, jolta jäsen on
suorittanut maksua liitolle, kuitenkin eräin
rajoituksin, joista mainittakoon että jäsenellä, joka on
suorittanut maksua 100.000-200,000 mk:n
määrältä, on 1 ääni, jäsenellä, joka on suorittanut
maksua 200,001-400,000 mk: n määrältä, on 2
ääntä, jäsenellä, joka on suorittanut maksua
1,600,001-3,200,000 mk:n määrältä, on 5 ääntä.
Jäsenellä, joka on suorittanut maksua
vähem-mältä kuin 100,000 mk:n määrältä, on oikeus
edustajan valitsemista varten liittyä yhteen
yhden tai useamman jäsenen kanssa edellämainitun
vähimmän määrän, 100,000 mk: n
saavuttamiseksi.
Keskusliiton hallituksena on kaksitoista
jäsentä, jotka kaikki valitaan 3 v:ksi. Näistä
eroaa vuosittain 4. Varajäsenet, 3 luvultaan,
valitaan niinikään 3 v:ksi. Hallitukseen
lisätään erityisiä tapauksia varten 15 jäsentä, jotka
valitaan 3 v:ksi.
Keskusliitto perustettiin Helsingissä 17 p.
jouluk. 1917. Aloitteentekijänä oli silloinen
intendentti. sittemmin teollisuusneuvos Hugo
Blan-kett. Perustavina jäseninä oli 23
virkamiesyh-distystä. Jäsenyhdistysten lukumäärä oli 1 p.
kesäk. 1921 60 ja liittoon välittömästi kuuluvien
virka- ja palvelusmiesten lukumäärä 19.
Jäsenyhdistyksistä on 1 kunnallisvirkailijat, 2
kansakoulunopettajani ja muut valtion virka- ja
palvelusmiesten muodostamia. Viimemainituista on 1
palvelusmiesyhdistys. Useilla paikkakunnilla ovat
jäsenyhdistykset tai niiden alaosastot
perustaneet paikallisia keskusliittoja paikallisluontoisten
asiainsa ajamista varten.
Liiton toiminnasta mainittakoon seuraavaa.
V:n 1918 kapinan alussa julkaisi liitto kiellon
virkamiehille ryhtymästä palvelemaan
vallananas-tajia tai ryhtymästä minkäänlaisiin suhteisiin
heidän kanssaan. Tätä kieltoa noudattivat
virkamiehet, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta,
täydellisesti. Toimintansa tyyssijaksi liitto 011
hankkinut itselleen talon n:o 5 P. Makasiininkadun
varrella Helsingissä. Tässä talossa, jonka valtio
on vuokrannut liitolle 5 v:ksi. on virkamiehiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
