Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen virkamiesyhdistysten keskusliitto - Suomi - Asema ja rajat - Kauppa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1211
Suomi
1212
varten klubihuoneita, ruokasali, ravintola ja
inatkustajahuoneita. Liitto julkaisee
„Virkamiesten aikakauskirja-Tjänstemännens tidskrift"
nimistä kaksikielistä aikakauskirjaa.
Pääasiallisin toiminta tähän asti (1921) on kohdistunut
valtion virka- ja palvelusmiesten palkkojen ja
eläkkeiden parantamiseen.
Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana on
tähän asti (1921) ollut esittelijäsiliteeri Yrjö
Loimaranta ja sihteerinä esittelijäsiliteeri K. K.
Salovius. ( K. R. S.
"Suomi. Asema ja rajat. Tarton
rauhansopimuksen mukaan liitettiin S reen 1921
Venäjästä Petsamon alue, joten S. nyt ulettuu
Pohjois-Jäämereen saakka, ja on se pinta-alaltaan,
Petsamo siihen luettuna, 383,965 km2 (rajoista
tarkemmin ks. Petsamo, Täyd.).
Rauhansopimuksessa määrättiin myös tarkemmin S:n
merenrannikoilla n. s. aluevesirajat. Muuttuneista
merirajoista tarkemmin ks. Tarton rauha, Täyd.
Elinkeinot. Maailmansota ja siihen
liittyvät. valtiolliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset
mullistavat tapahtumat ovat painaneet syviä
jälkiä Suomen viimeaikaisen elinkeinoelämän
melkein kaikkiin puoliin.
Toiselta puolen ovat vaikuttaneet ulkomaisten
suhteiden vaiheet, kaupankäynnin katkeaminen
sodan aikana keskusvaltojen kanssa ja
suuntautuminen pääasiallisesti itään sekä toisessa sijassa
Ruotsin kautta länteen, Venäjän
vallankumouksen aloittama ja Suomen itsenäistymisen
täydentämä itäisen kauppayhteyden katkeaminen,
sittemmin lyhyt kauppayhteys keskusvaltojen
kanssa, mutta kaiken kaupankäynnin
katkeaminen länsivaltojen kanssa sekä lopulta vähitellen
käyvä kehitys vapaampiin ja monipuolisempiin
kauppasuhteisiin, Venäjän markkinoiden edelleen
pysyessä sulettuina. Toiselta puolen kotimaassa
lisääntyvä työväen levottomuus, joka saavutti
huippunsa marraskuun lakossa 1917 ja
punakapinassa, kotimaisten tuotantosuhteiden
muuttuminen sekä kotimaisten tavarain kaupan,
teollisuuden ja valuutan säännöstelyn monet eri vaiheet
kieltoineen ja rajoituksineen ovat, osin
kiihottaen, osin lamauttaen, vaikuttaneet kukin omalla
tavallaan talouselämämme eri puoliin ja
samoihinkin elinkeinonhaaroihin eri aikoina. — Kun
sodan syttymisen liiketoimintaa lamauttava ensi
pelästys oli asettunut ja kun oli huomattu, ettei
sota tullutkaan niin lyhytaikaiseksi, kuin ensin
luultiin, alkoi talouselämä vähitellen mukautua
uusiin edellytyksiin ja vaatimuksiin seuraten
sitten seuraavien vuosien jyrkkiäkin käänteitä
suurella joustavuudella. Kaikkein selvimmin
sota-ajan eri vaiheet ilmenevät ulkomaankaupassa ja
laivaliikenteessä, ja tuonti- ja vientisuhteiden
muuttuminen on suurelta osalta ollut
varsinaisena syynä myös niihin muutoksiin, jotka
sota-aika on aiheuttanut muihinkin
elinkeinonhaaroihin nähden.
Kauppa. Sodan puhkeaminen katkaisi useat
kauppatiet ja kauppayhteydet, uusien
hankkiminen vaati aikaa ja kustannuksia, osittain myös
tuotannon ja kulutuksen muuttamista uusia
yhteyksiä silmällä pitäen. Tämän lisäksi tulivat
erilaiset kaupankäyntiä vaikeuttavat määräykset,
m. m. lukuisat vienti- ja tuontikiellot,
yksinoikeudet y. m., sekä vähitellen yhä kasvava
useiden tärkeiden tarvikkeiden puute, mitkä seikat
rajoittivat kaupankäyntiä sallittujenkin maiden
kanssa. Myöhemmin, kun Venäjän sotilaalliset
näkökohdat eivät enää olleet määräävinä, oli
yleisen tavaranpuutteen ja muuallakin noudatetun
kauppapolitiikan takia pakko valtiovallan taholta
tarkasti valvoa ja järjestellä ulkomaankauppaa
käyttämällä lisenssijärjestelmää ja
valuuttasäännöstelyä. Näissä merkeissä ulkomaankauppa
jatkui aina huhtik. 1 p:ään 1921 asti.
Ulkomaankaupan vilkkautta valaisevat
seuraavat lukusarjat (I taulukko), jotka milj.
markoin esittävät tuonnin ja viennin suuruutta vv.
1913-21.
I Vienti Tuonti Koko
kauppavaihto Tuonnin enemmyys
1913 404.8 495.4 000,0 90.«
1914 285,2 380,2 665,4 95,.1
1915 266,5 578,4 844,8 3", *
1916 510,6 962,8 1.473.4 452,«
1917 444.9 1,231,9 1,6/6,8 787,0
igrS 226,« 504.0 731.4 277,8 .
1919 880.4 2,509,9 3,390,3 1,629,3
1920 2,926,4 3,626,5 6,552,9 700, t
19211) 1,993.8 2,538,0 4,531.8 544, a
x) Vi’30/» kuukausiraporttien mukaan, jotka eivät sisällä
tietoja aivan kaikesta tuonnista ja viennistä.
Rahanarvon alenemisen takia antavat nämä
luvut kuitenkin osittain harhaanjohtavan
käsityksen ulkomaankaupan vilkkaudesta. Vienti- ja
tuontitavaroiden yleistä hinnannousua verrattuna
v:n 1913 yksikköhintoihin valaisevat seuraavat
indeksit (II).
ii Vientitavarain hintaindeksi Tuontitavarain hintaindeksi
1913 100 too
1914 103 iii
19*5 134 162
1916 254 227
1917 375 519
1918 415 741
1919 A 4-1 755
1920 1,053 1,387
Kun näiden indeksien pohjalla lasketaan uudes-
taan viennin ja tuonnin suuruus, saadaan suhde
lukuja, jotka antavat oikeamman kuvan uiko
maisen tavaranvaihdon viimeaikaisesta kellityk
sestä (III).
iii
Tuonti Vienti
*9*3 100,0 100,0
1914 73.3 69,8
1915 72,7 76,3
1916 82,4 v 96,3
1917 47,0 33,5
1918 18,0 11,4
1919 77,8 53.5
1920 52,7 68,t
Ylläolevista luvuista näkyy selvästi, paitsi
ulkomaankaupan yleistä vähenemistä, miten
varsinkin Venäjän vallankumous ja Suomen
itsenäistyminen sekä sittemmin v:n 1920 ankara
säännöstely vähensivät sekä tuontia että vientiä.
Kauppasuhteiden vaihteluista saa käsityksen
yhdistelmästä IV, joka osoittaa
kokonaiskauppa-vaihdon (milj. markoin) tärkeimpien ulkomaiden
kanssa vv. 1913-20.
Näitä lukusarjoja tarkastettaessa on
otettava huomioon, että tiedot eivät ole keskenään
täysin verrattavia: v:eer. 1917 saakka viimeinen
lastauspaikka osoittaa tavaran tuontimaan,
ensimäinen vientipaikka sen määrämaan, jota vastoin
v:sta 1918 alkaen myyjän tai ostajan kotimaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
