Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Maatalous - Karjakanta - Teollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1219
Suomi
1220
aikoihin tapahtuneesta hinnannoususta, s. o.
rahan ostokyvyn vähenemisestä. — Edelläolevat
luvut perustuvat etupäässä verohintamääriin, jotka,
kuten tunnettua, olivat hyvin paljoa alemmat
kuin salakaupassa maksetut hinnat. Sadon
todellista arvoa, joka sotavuosina epäilemättä oli
paljoa suurempi kuin ylläolevien lukujen
osoittama, on kuitenkin mahdoton laskea.
Eri viljalajien sekä herneiden, papujen ja
juurikkaiden kulutus kiloissa asukasta kohden
on viime vv:na ollut seuraava (XVI),
verrattuna vv:n 1911-15 keskimääriin.
xvi
Vuosina > • M • H 1 Ohran Kauran Sekulin ja
tattarin Herneiden ja papujen "35 yj [-Perunoiden-] {+Perunoi- den+} y.m. juurik kiiiden
1911 —15 53,5 176.1 27,3 98,1 1,4 2.8 0,2 I/t.2
1916 74.0 157,0 25,7 93,7 2,3 2.5 O,* 158,0
1917 8,6 61,0 22,7 76,6 i.s 1-6 — 144,7
1918 1.9 57,4 22,3 78,9 1,2 1,7 0,2 M8,o
1 1919 33,4 90,6 31,8 «9,8 1.4 3,r 2,2 159,5
Ylläolevat lukusarjat, joista varsinkin
tärkeimpien leipäviljakasvien. vehnän ja rukiin,
vaihtelut kiinnittävät mieltä, antavat selvän
kuvan siitä elintarvikkeiden puutteesta, minkä
Suomen kansa sai kestää varsinkin 1917 ja 1918,
mutta osittain jo 1916 ja sangen suuressa määrin
vielä 1919.
K a r j a k a n t a on puheenalaisena aikana
vaihdellut seuraavan taulukon osoittamalla
tavalla (XVII).
XVII
Vuosina Hevosia vii 7 m • * v:n Nnutaeläimiä yli 2 v:n
Oriita Tammoja Ruunia Sonneja Lehmiä
IQ14 9,413 159,025 125,826 37,126 1,129,086
1015 9,081 158,059 120,786 35,35i i,ii4.447
1916 8.275 152,625 IM.7I5 3o,395 1,080,558
1917 8,172 151.072 111,309 30,538 1,075,749
1918 8,107 i47,397 106,876 29,336 1,046,935
1919 8,609 152,913 m,759 29,824 1,070,662
Sekä hevosten että nautaeläinten luku väheni
säännöllisesti aina v:een 1918 saakka, mutta on
v:n 1919 jälkeen lisääntynyt; tämän vuoden
luvut ovat kuitenkin melkoista pienemmät kuin
v:n 1914. Tämä kehitys on tietenkin johtunut
osin pakko-otoista, osin elintarvepulan
aiheuttamasta lihan hinnan noususta sekä vaikeudesta
elättää kotieläimiä, kun vilja oli varattava
ihmisravinnoksi.
Paljoa suurempi on ollut sota-ajan vaikutus
meijeri 1 i i k k e e s e e n, väkirehujen saannin
vaikeus kun oli omansa vähentämään tuotantoa
ja elintarvepula samalla johti siihen, että maitoa
entistä enemmän käytettiin ravinnoksi, minkä
ohessa maitotuotteet osittain joutuivat meijereistä
kotona valmistettaviksi salakauppaa varten.
Meijerien luku onkin vuosi vuodelta nopeasti
alentunut eli 651 :stä v. 1914 431:een v. 1919.
Enimmin väheni yksityismeijerien (185:stä 64:ään) ja
osakemeijerien (71:stä 37:ään) luku, mutta myös
osuusmeijereistä moni tänä aikana lakkasi.
Vointuotanto on sekin näissä oloissa
tuntuvasti vähentynyt ja samaten juuston valmistus,
vaikka sen edistämiseen on pantu erikoista
huomiota (XVIII).
Varsinaisen takaiskun tuotti vuosi 1918, vaikka
XVIII
Meijereitä, jotka valmistavat
Voita Voin Juuston
Juustoa Molempia valmistus valmistus
(i.ooo kg) (i.ooo kg)
1914 541 3 :o6 13,518 2,462
1915 472 7 m* 91 12,132 1,856
1916 420 4 89 12,603 1.787
1917 387 3 95 10,323 2,087
1918 356 4 63 6,104 872
1919 350 10 70 6,921 1,016
väheneminen olikin alkanut jo aikaisemmin. V.
1919 on, parempien olosuhteiden palattua, jälleen
havaittavissa pientä edistystä, mutta
valmistusmäärät nousivat tuskin puoleen v:n 1914
määristä. Voin vienti on tietenkin sotavuosina
alentunut vieläkin enemmän. Viedyn määrän ollessa
aivan mitätön on sen arvo kuitenkin ollut
melkoinen. voin yksikköhinta kun 011 huimaavasti
noussut (XIX).
XIX
Voinvienti:
1913 12,6 milj. kg arvoltaan 35,3 milj . mk
1914 11.1 9 J 91 9 9 31.9 9 • »»
1915 9,i 9 9 n «t 36.9 f9 • >
1916 4.1 1 9 11 91 21,5 f 1 > 1
1917 1.9 9 9 ) 4 9 1 I8,7 9) 19
1918 0,5 9 9 9 9 9 1 8.2 11 »9
1919 0,4 1 » 9 1 1 9 8,0 f 9 9 9
1920 0.7 1 9 9 9 f t 15.9 9 1 9 9
10211) 4,5 9 1 9 9 tl 201,1 9 9 9 9
Luvut koskevat aikaa 1 p. tammik. - 30 p. syvs
Vasta keväällä 1921 pääsi voinvienti vapaaksi,
ja se onkin siitä alkaen osoittanut ilahduttavaa
nousua.
Teollisuus. Myös teollisuuteen vaikutti
sodan syttyminen lamauttavasti, toiset
teollisuuslaitokset kun menettivät menekkimahdollisuutensa
samalla kuin toisia uhkasi raaka-aineiden ja
eräiden välttämättömien apuaineiden täydellinen
loppuminen. Sen johdosta hyvin yleisesti sanottiin
työväki irti, ja vaikkei kaikkia heti erotettu,
supistettiin työaikaa ja alennettiin palkkoja.
Työntekijäin luku, joka heinäk. 1 p. 1914 oli 113,604.
aleni kuukausi kuukaudelta 87,100:aan joulukuun
alussa. Vähitellen teollisuus kuitenkin alkoi
sopeutua uuteen tilanteeseen, ja kun toukokuussa
1915 ryhdyttiin mobilisoimaan teollisuuttamme
Venäjän armeian tarpeiksi, alkoi useille
teollisuus-haaroille harvinainen nousukausi. On laskettu,
että Suomen teollisuus vv. 1915 ja 1916 valmisti
erilaisia sota- ja intendentuuritavaroita n. 500
milj. mk:n arvosta. Tästä tuli suurin osa, n.
340 milj. mk. metalliteollisuuden osalle. Lähinnä
seurasivat nahka-, kutoma- ja puuteollisuus.
Suurin osa sitäkin teollisuutta, joka ei päässyt
osalliseksi edellämainituista edullisista tilauksista, sai
hankituksi uusia markkinoita tavaroilleen tai
tarvitsemiaan raaka-aineita uusia teitä pitkin.
Venäjän vallankumous maaliskuussa 1917 toi
mukanaan jyrkän käänteen teollisuudellekin.
Ensiksikin sotatarvetilaukset peruutettiin ja suuri
määrä asianomaisille jo aikaisemmin toimitettuja
tilauksia jäi maksamatta. Nekin teollisuushaarat,
joilla ei ollut sotatarvetilauksia, mutta jotka
olivat järjestäneet tuotantonsa Venäjän tarpeita
silmällä pitäen, saivat pian huomata, että menekki
Venäjälle alkoi pysähtyä, eikä kestänyt pitkiä
aikoja. ennenkuin teollisuudellamme oli ainoastaan
kotimaiset markkinat tavaroilleen. Mutta vielä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
