Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Teollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1221
Suomi
1222
pahempia häiriöitä oli tulossa. Marraskuun lakko
aiheutti jo melkoista vahinkoa, kun n. 38 %
teollisuuslaitoksista (51,2 % kaupunkien ja 26.i %
maaseudun laitoksista) joutui seisomaan,
useimmat 5-8 päiväksi. Menetettyjä työpäiviä oli n.
1I2 milj., ja tappiot on arvioitu n. 9,5 milj. mk:ksi,
josta yli 300,000 mk. oli lakkolaisten suoranaisia
vahingontekoja. Tämä oli kuitenkin vain
vähäinen vahinko verrattuna siihen, minkä punakapina
suoranaisesti tai epäsuorasti aiheutti. Tammikuun
viime päivästä alkaen n. 42.7 % maan
teollisuuslaitoksista (54,2 % kaupunkien ja 32.2 %
maaseudun laitoksista) joutui seisomaan ja niiden
n. 75,000 työntekijää työttömiksi. Useat
teollisuuslaitokset takavarikoitiin kapinallisten
toimesta heidän eri tarkoituksiaan varten, toiset
suljettiin, jotta työläiset saataisiin rintamalle j. n. e.
Noin puolet laitoksista seisoi enintään 4 viikkoa,
l7,o-% 4-10 viikkoa, 16,.5 % 10-16 viikkoa sekä
17.3 % vieläkin kauemmin. Menetettyjä
työpäiviä oli kaikkiaan n. 3,3 milj., suoranaiset vahingot
nousivat n. 53,9 milj. mk:aan ja tappio kaikkiaan
arviolta 119,7 milj. mk:aan.
Suomen itsenäistymistä seurannut melkein
täydellinen eristyminen sekä läntisistä että itäisistä
naapureista toi mukanaan eri teollisuuksissa
tarvittavien raaka-aineiden y. tn. tarvikkeiden kipeän
puutteen. Jotta saatavissa olevat varastot olisivat
tulleet mahdollisimman järkiperäisesti käytetyiksi
ja teollisuus autetuksi yli vaikean ajan, uskottiin
kauppa- ja teollisuuskomissionin (ks. t. Täyd.)
käsiin hyvin laaja säännöstelyvalta. Tekemällä
kauppa- sekä n. s. vastikesopimuksia
naapurivaltioiden kanssa koetettiin yhtaikaa suojella maassa
olevia varastoja ja hankkia ulkomailta talouselämän
välttämättä tarvitsemia tavaroita. Yleisen
rau-uanteon jälkeen alkoi asema parantua:
raaka-aineita saatiin maahan ja vanhat markkinat
avautuivat vähitellen teollisuustuotteillemme.
Suomen markan alhainen arvo on ollut omansa
edistämään vientiteollisuutta ja suojelemaan
kotimaista tuotantoa; korkeilla tulleilla on vielä
suojelusta lisätty. Sotaa seurannut pulakausi, joka
on ulottanut vaikutuksensa kaikkiin maihin, on
kuitenkin viivästyttänyt palaamista säännöllisiin
oloihin.
Teollisuuden kehitystä valaiseva tilasto
kuvastaa selvästi viime vuosien erilaiset valtiolliset ja
taloudelliset vaiheet. Yleiskäsityksen teollisuuden
kehityksestä vv. 1913-18 antaa taulukko XX.
Seuraavat vuodet osoittaisivat teollisuuden jälleen
edistyneen useimmilla aloilla, mutta sitä ei vielä
voida tilastollisesti valaista.
xx
IQI3 19x4 IOI5 1916 1917 1918
Työpaikkoja 4.709 5,024 4.982 4,694 4,390 4,098
Työntekijöitä keskim..... 109,238 106,097 100,905 109,900 105,699 82,471
Työntekijäin
palkat milj. mk. ro?.» 100,3 106,3 150,8 222,7 265,7
Käyttövoima
.tuhansia teholli-1 sia hevosvoim. 310,3 338,« 364.5 379,7 386,9 385,4
Raaka-aineiden arvo, milj. mk. 455,9 4I8,8 506,8 775, u 1.095,2 1,217,6
Tuotannon brut-
toarvo, milj.
mk......... 750,0 702,! 884l0 1,458,6 1,882,0 2,065,4
Arvosteltaessa niitä lukuja, jotka esittävät
työntekijäin palkkoja sekä raaka-aineiden ja tuo-
tannon bruttoarvoa, on muistettava, että hinnat
hyvinkin pian alkoivat nousta, joten Suomen huo
nonevissa markoissa ilmaistut summat antavat
väärän kuvan kehityksestä. .Jos tuotannon
bruttoarvo lasketaan v:n 1913 hintatason mukaan, saa
daan seuraavat luvut, jotka osoittavat tuotannon
nopeasti vähentyneen, joten sen bruttoarvo v.
1918 ei enää ollut edes puolta v:n 1913 arvosta.
Todennäköisesti tämä lukusarja kuitenkin antaa
liian synkän kuvan teollisuutemme
viimeaikaisesta kehityksestä. V. 1914 669, v. 1915 597. v.
1916 605, v. 1917 421, v. 1918 357 milj. mk.
Työväen palkat ja raaka-aineiden hinnat
nousivat yleensä hitaammin kuin tuotteiden arvo, joten
teollisuuden nettotulos v:sta 1914 alkaen nousi
melkoisesti. Osittain tämän aiheutti se, että teol
lisuuslaitoksiin kiinnitettiin uusia pääomia, mutta
toiselta puolen on tunnettua, miten loistavia
osinkoja toiset teollisuusyhtiöt jakoivat. — V:n 1917
ja varsinkin v:n 1918 tiedoista näkyy, että
teollisuus, vaikka se monessa suhteessa osoittaakin
taantumusta, on kuitenkin samalla edistynytkin
tuntuvasti lisäämällä käyttövoimaansa.
Jos tutkii, miten sota-aika on vaikuttanut
naistyövoiman käyttämiseen teollisuudessa, huomaa
(XXI), että kun miehiä ei edes 1916 käytetty yhtä
paljon kuin ennen sotaa, on naistyöläisten luku
tuntuvasti lisääntynyt; työväestön vähennys vv.
1917 ja 1918 kohdistui myös enemmän miehiin
kuin naisiin.
XXI
Mithiä Naisia Naiset °/0 kaikista
työläisistä
I9I3 78,860 30,360 27,8
I9I4 76,658 29,439 •27,7
IQI5 71,605 29,300 29,0
I916 75,389 34,511 31.4
I9T7 71,813 33.886 32,1
I9T8 53.813 28,658 34,7
Äskeisen taulukon esittämistä seikoista on vielä
huomautettava, että käyttövoima on kasvanut
hyvinkin tuntuvasti, joten sen ja työläisten luvun
välinen suhde sotavuosien kuluessa on
olennaisesti muuttunut.
Kuten edellä on mainittu, on kehitys eri
teolli-suushaaroissa ollut hyvinkin erilainen.
Tärkeimpiin nähden esitetään seuraavassa eräitä lukuja.
Kaikkein tärkein teollisuutemme, p u u t e o
1-1 i s u u s, joutui kärsimään miltei enimmän, kun
vienti länteen pysähtyi. Jonkin verran menekkiä
erinäisille tuotteille se tosin sai Venäjällä ja
ra-hanrunsauden vallitessa voitiin sangen laajassa
mitassa työskennellä varastoon, mutta kuitenkin
useat laitokset kokonaan lopettivat työnsä, toisten
melkoisesti supistaessa sitä. Kehitystä valaisevat
seuraavat lukusarjat (XXII).
XXII
[-Teollisuuslaitoksia-]
{+Teollisuus- laitoksia+} Työnteki- • •• • 1 •• joitä Raaka-ai neiden arvo, milj. rak. Tuotannon bruttoarvo, milj. mk.
1913 740 34.123 112,8 i/i,2
IQ14 756 3^371 98,0 149,5
1915 662 23,022 64,9 117,9
1916 553 21,390 71,9 147,5
1Q17 501 19.127 77,4 ^52,1
1918 465 15,098 63,0 140,8
Aleneva suunta johtui ensi sijassa
sahaliik-keestä. Sahoja ja höyläämöjä oli nim. 1913
toimessa 601, mutta 1918 enää vain 279. Niiden
työväki oli samassa ajassa vähentynyt 27,528:sta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
