Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia - Suomusjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1239
Suomusjärvi Suuntausvälineet
1210
vastaan, joka oli rikkonut kaikki lupauksensa
sille annettavasta autonomiasta, kävi suhde
Venäjään kovin uhkaavaksi, kun sieltä syytettiin
Suomen hallitusta muka kapinan alkuunpanosta
ja auttamisesta. Sen ohella on ilmennyt
neuvostohallituksen yrityksiä päästä Suomen
kommunistisen puolueen yhteyteen lietsomaan täällä uuden
kapinan syttymistä. Ahvenanmaan asian
järjestämiseksi on eduskunta (jouluk. 1921) hyväksynyt
erinäisiä Kansainliiton asettamien ehtojen
täyttämistä tarkoittavia lakeja. Sisäisessä politiikassa
on keskusta pyrkinyt hyvittämään
sosiaalidemokraattien vaatimuksia armahdusasiassa siten,
että suurin osa johtavassakin asemassa olleita
kapinavankeja on armahdettu presidentin
armah-dusoikeuden nojalla, korkeimman oikeuden
epäävistä lausunnoista huolimatta. K. O.
* Suomusjärvi. 2.120 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen ristiinnaulitseminen"
on maalannut K. V. Ekman 1866. K. J. V.
•"’Suomussalmi. 7,587 as. (1919). — Kirkossa
on kaksi alttaritaulua, joista toinen „Kristuksen
ylösnouseminen’’ on jonkun Vallinin maalaama,
hankittu 1838, toinen pienempi kutomalla t.
neulomalla kankaalle kirjaeltu „Kristus ristillä",
näöltään hyvin vanha. K. J. V.
* Suoniemi. 2,108 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen ristiinnaulitseminen" on
maalannut Felix Frang 1903. [Aamulehti n:o 240,
1911.] K. J. V.
*Suonnejoki. 7,545 as. (1919).
Kansallisosakepankin haarakonttori. — Kirkon
alttaritaulun „Kristus ristillä" on maalannut neiti H.
Westling 1884. K. J. V.
Suora suuntaus, sot., tulee
tykistöammun-nassa kysymykseen siinä tapauksessa, että
tuliasemasta nähdään maali. W. E. T.
Suotautuminen (saks. Sickern, Saigern), se
metalliseoksien ominaisuus, että erimääräiset
yhtymät, jopa eri metallitkin kiteytyvät erikseen
tehden seoksen laadultaan epätasaiseksi, vrt. L
e-jeeringit, V Os. P-o P-o.
*Supan, Alexander, kuoli 1920.
Suppilo-kooppi, tavallisemmin k i t k a-k o o
p-p i, on paksusta langasta puolattu
kudelanka-puola, jonka sisällä ei ole puolanpilliä 1. pohjaa.
Nimi johtuu siitä, että puolan pää hankaa
suppi-lonmuotoista kuppia (engl. cup = kuppi) vastaan,
johon lanka sen sivussa olevasta halkeamasta
johdetaan. E. J. S.
Suster (arab. Tostar, lat. Sostra), kaupunki
Persian Kusistanissa Karun-joen latvoilla; n.
15,000 as. Tunnettu villakutomoistaan.
Sutaasit (ransk. soutache) ovat kapeita
punottuja silkki-, villa- tai puuvillanauhoja tai
nyörejä, joita käytetään koriste- ja reunanauhoiksi.
Etenkin naisten pukuihin neulotaan
sutaasinau-hoista kuviokoristeita. Hienoimmat s. ovat
kulta-ja hopealangoilla koristettuja. Niitä käytetään
univormunkoristeina takkien reunuksissa,
olka-lapuissa y. m. E. J. S.
Suunnanvaihto. Konevoimalla kulkevien
kulkuneuvojen, nostokoneiden, kääntövalssien y. m.
käyntisuuntaa muuttava laite.
Höyrykoneiden s:oon käytetään useimmiten
Stephen-s o n i n suunnanvaihtolaitosta 1. kulissiohjausta
(ks. t. IV Os.). Laivakoneissa käytetään
myöskin. saadakseen koneet lyhyemmiksi ja luistit
Kuva i. Klugin suunnanvaihtolaitos
Kuva 2. Marschallin suunnan-
vaihtolaitos.
mukavammin käsiksi pääst äviksi Klugin* ja
Marschall in s:oja. Kummassakin on vksi
epäkesko ja
vaakasuorassa
liikkuva epä-
keskonvarsi.
Klugin
laitteessa on epä-
keskonvarren
y m py r änkaa rt a
liikkuva
tukipiste lähellä
varren
keskikohtaa, luisti
saa liikkeensä
varren toisesta päästä; s. tapahtuu siten, että
tukipiste saatetaan liikkumaan toista ympyrän
kaarta
siirtämällä tukitangon
toinen pää
toiselle puolelle
kes-kiasentoaan (kuva 1).
Marschallin s:ssa on
tukipiste epäkes-konvarren päässä (kuva 2),
liikkuen tav. suoraa
viivaa, luistin saadessa liikkeensä varren
keskikohdan läheltä. S. tapahtuu siten, että tukipis
teen ohjaus käännetään toisaannepäin kaltevaan
asentoon. Vetureissa käytetään nykyään
meilläkin yleisesti Walschaerts n (Heu>iuger von
Wal deck) s:oa
(kuva 3). Siinä
luisti saa
liikkeensä kahta
tietä: ristikappa-leesta ja
suorassa kulmassa
kam-peen olevasta
epäkeskosta, joka
liikuttaa keskeltä
tuettua kaarta tai
suoraa tankoa; siirtämällä liukua tätä kaarta tai
tankoa pitkin saadaan luisti liikkumaan niin, että
koneen käyntisuunta vaihtuu.
Höyryturbiinien s. tapahtuu yhdistämällä kaksi turbiinia
samaan akseliin; toinen turbiini käyttää silloin
eteenpäin, toinen taaksepäin, tai Föttingerin
s.-laitteella. Polttomoottorien s.
tapahtuu veneissä ja pienissä laivoissa sekä automobil
leissä hammaspyörien välityksellä (moottori itse
pyörii aina samaan suuntaan), tai m. m. järjestä
mällä ohjausakselille kahdet harjakehrät (vrt.
VII Os. p. 788), joista toiset ovat eteenpäin,
toiset taaksepäin käyttöä varten; käyntisuuntaa
vaihdettaessa kohotetaan venttiileihin johtavien
tankojen päät irti harjakehristä, toiset
harja-kehrät työnnetään alle, tankojen päät lasketaan
niille, paineilmaa pääsee silloin moottorin
johonkin silinteriin, jonka mäntä on taaksepäin
käyntiin sopivassa asennossa ja niin lähtee kone
toiseen suuntaan käymään. P-o P-o.
Suuntaislippu (engl. square f lag), suorakulmion
muotoinen lippu.
Suuntausvälineet, sot. Tykin s. ovat:
suun-tausjalus libelleineen ja kiertokaukoputki,
suun-tauslasi ja kulmamittari kanuunoissa, varatähtäin
Kuva 3. Walschaertin suun na n-
vaihtolaitos.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
