Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1257
Suurvaltain sota
1258
ranskalaiset ja englantilaiset tekivätkin tuimia
murtoyrityksiä. Mutta länsivaltojen ja
varsinkin Englannin sotilaallinen valmius ei ollut vielä
huippukohtaansa saavuttanut. Sekä Hanska että
Englanti käyttivät runsaasti myöskin
siirtomai-densa apua. Englannin siirtokunnat, varsinkin
Kanada ja Austraalia, lähettivät vapaaehtoisesti
suuria armeioja emämaan avuksi. Mutta
Englannin oma arineia oli alun pitäen pieni. Lordi
Kitchener, sotaministeri, teki valtavia
ponnistuksia, toistaiseksi turvautumatta yleiseen
asevelvollisuuteen, Englannin armeian lisäämiseksi.
Y:n 1915 alussa Englannilla ei kuitenkaan,
siirtomaa joukot mukaanlaskettuina, vielä ollut
sotanäyttämöllä, kenraali Frenchin johdolla, enempää
-kuin 700,000 tai 800,000 miestä.
Olosuhteet tekivät kuitenkin Saksalle
välttämättömäksi, puolustuskannallakin pysyen,
pitää suuremman osan sotavoimiansa sidottuna
läntisellä rintamalla. Itse asiassa kuluttavat ja
veriset taistelut eivät tällä rintamalla
hetkeksikään tauonneet. Mutta se, mitä yleisesikunnat
joka päivä tältä rintamalta ilmoittivat, sisälsi
enimmäkseen vain tiedonantoja tykistötaisteluista
ja pienempien juoksuhautapätkien tai
„miina-kuoppien" valloittamisesta, menettämisestä ja
uudestaan valloittamisesta. Joskus nämä
taistelut kuitenkin saivat valtavan luonteen,
kehittyen suuremmiksi sotatoimiksi, mutta ne eivät
johtaneet sanottaviin muutoksiin yleiseen
asemaan nähden. Tärkeimmistä tehdään seuraavassa
selkoa.
Aisne-joen varrella tapahtuneiden taisteluiden
aikana syksyllä 1914 ranskalaiset Soissons’in
alueella olivat tunkeutuneet joen yli häiriten
seuraavina kuukausina tulellaan suuresti
saksalaisia. Tammik. 12-14 p. saksalaiset voimakkaalla
hyökkäyksellä työnsivät ranskalaiset tältä
kohdalta takaisin joen yli. Vähän idempänä,
Craon-nen luona, saksalaiset 25 p. tammik. myöskin
saavuttivat huomattavan menestyksen.
Ensimäisen suuren hyökkäyksensä saksalaisten
rintamaa vastaan tekivät ranskalaiset Reimsin
itäpuolella Champagnen maakunnassa
Souain-Perthes - le Mesnilin alueella 16 p. helmik. On
mahdollista, että kenraali Joffre tällä
hyökkäyksellä pääasiassa tarkoitti sitoa saksalaisten
voimia ja estää heitä viemästä apujoukkoja itään,
jossa samoihin aikoihin Masurian järvien luona
tapahtui tärkeä ratkaisu. Taistelu, jossa
tykistöllä n. s. rumputulensa kautta oli tärkeä
merkitys, taukosi vasta 9 p. maalisk. Se on saanut
Champagnen talvitaistelun nimen.
Molemminpuolisista ja etenkin hyökkääjien suurista
tappioista huolimatta se ei johtanut mainittaviin
tuloksiin. Tuskin Joffren hyökkäys oli päättynyt,
kun englantilaiset 11 p. maalisk. panivat toimeen
suuren hyökkäyksen Neuve Chapellen luona,
minkä kaupungin he valloittivat. Pitemmälle
heidän ei kuitenkaan onnistunut edetä.
Kuvaavana ampumatarpeiden kulutukselle sodassa oli,
että Englannin rahaministeri (myöhemmin
pääministeri) Lloyd George ilmoitti ampumavarojen
kulutuksen Neuve Chapellen taistelussa olleen
lähes yhtä suuren kuin koko buurisodassa.
Englannissa pantiin tämän taistelun jälkeen toimeen
kiivas agitatsioni ampumatarveteollisuuden
edistämiseksi.
Huhtikuussa ja toukokuussa riehuivat kiivaim-
I mat taistelut rintaman sivustoilla. Huhtik. 3-15
p. ranskalaiset tekivät kiivaita hyökkäyksiä
Woëvren maakunnassa Verduniu itä- ja
kaakkoispuolella. Saman kuun 23 p:stä toukokuun
alkupäiviin asti käytiin erittäin tuimia taisteluita
Ypernin kaupungin alueella. Tällä taholla
taistelut alkoivat saksalaisten hyökkäyksellä. Heidän
onnistui englantilaisilta valloittaa verraten
huomattava alue Ypernin itäpuolella, mutta sanottu
kaupunki jäi itse edelleen ympärysvaltain
haltuun. Ikäänkuin jatkoksi Ypernin luona
tapahtuneille taisteluille pani Joffre Arras’n
pohjoispuolella Arras’n ja La-Basséen välisellä alueella
suurin voimin toimeen hyökkäyksen toukok. 8 p.
Tämä n. s. Artois’n taistelu kesti toukokuun
loppuun; myöskin engl. joukkoja oli siinä mukana.
Alussa hyökkääjillä oli menestystä, mutta ennen
pitkää saksalaiset apujoukoilla saivat tasapainon
palautetuksi. Champagnen talvitaistelun ohella
oli Artois’n taistelu suurin ja verisin
ensimäisen vuosipuoliskon taisteluista 1915
länsirintamalla. Lopullisena tuloksena oli vähäinen
alue-voitto ympärysvalloille.
Artois’n taistelun jälkeen suuremmat
sotatoimet lakkasivat länsirintamalla muutamaksi
kuu-kaudeksi. Tykistö- ja juoksuhautataistelut
kuitenkin keskeytymättä jatkuivat. Vogeeseilla,
Maasin ja Moselin välisellä alueella (Les Eparges,
Combres), Argonnien metsäalueella, Noyonin
suunnalla (Mouliu sous Touvent) ne joskus
leimahtivat suurempaan liekkiin. Mutta pääasiassa
kesä kului ympärysvaltain kaikinpuolisiin
varustuksiin uusia yrityksiä varten. Englannin
voimat Ranskassa alkoivat myöskin huomattavasti
kasvaa. Kesällä ne ottivat haltuunsa
huomattavan osan rintamaa, joka ennen oli ollut
ranskalaisten Aiiehittämä (Arras-Albert). Syyskuussa
ympärysvallat olivat valmiit uusiin
hyökkäyksiin, ajankohdalla, jolloin saksalaiset idässä
| olivat tunkeutuneet kauas Venäjän alueelle.
Murtoyritykset tehtiin samoilla alueilla kuin
ensimäisellä vuosipuoliskolla, Champagnessa ja
Artois’ssa sekä Flanderissa. Nelipäiväisen
ty-kistövalmistelun jälkeen ranskalaiset
Champagnessa tekivät hyökkäyksensä 25 p. syysk. Kuten
ennen samanlaisissa taisteluissa länsirintamalla
hyökkääjillä nytkin oli alussa menestystä, mutta
rintamanmurtoa ei kuitenkaan saatu aikaan.
Vastahyökkäyksillä saksalaiset palauttivat
aseman. Lokak. 6 p:n tienoilla taistelu, yksi sodan
verisimpiä, oli saatettu päätökseen. Loka- ja
marraskuun kuluessa saksalaisten onnistui saada
takaisin tärkeimmät niistä asemista, jotka he
olivat menettäneet (m. in. Tahure 30 p. lokak.).
Pitkällä rintamalla Flanderista Artois’han oli
hyökkäyksen päätaakka englantilaisten kannettavana.
Tälläkin rintamalla taistelut muutaman päivän
rumputulen jälkeen alkoivat 25 p. syysk.
Flanderissa hyökkäys tehtiin suhteellisesti
heikommilla voimilla eikä tuottanut menestystä.
Etelämpänä, Artois’ssa, La Basséen eteläpuolella,
englantilaiset ensimäisenä hyökkäyspäivänä
saavuttivat menestystä. Loos ja Hulluch
valloitettiin, mutta hyökkäyksen jatko seuraavana, syysk.
26 p: nä, epäonnistui. Uudistetut hyökkäykset
13 p. lokak. eivät myöskään johtaneet tulokseen.
Ranskalaisten hyökkäykset heille kuuluvalla
rintamanosalla englantilaisten eteläpuolella eivät
liioin tuottaneet sanottavaa menestystä. Ym-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
