Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyrian rakennustaide ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1303
Syöstävä—Säästöpankki
1304
kasvi koettaa peittää turmeltuneita solukkoja
uusilla, jotka kuitenkin heti ensi tilassa tahi (puissa)
seuraavana vuonna turmeltuvat. J. I. L.
Syöstävä ks. Kutomateollisuus, V Os.
Syöttöliina, päätön liina tai säleketju, jota
kehruun alkukoneissa käytetään syöttövalssien
edessä. S:lle levitetään kehrättävä villa, puuvilla
j. n. e. mahdollisimman tasaisena kerroksena
tarkoituksella saada työ mahdollisimman
säännöllisesti edistymään ja tuote tasaista. E. J. S.
*Széll, Kálmàn, kuoli 1915.
Sädemätä. Säteeksi nimitetään hevosten
kavioiden anturapinnalla olevaa joustavasta
sarveisaineesta muodostunutta, kolmion muotoista
sarveismuodostumaa; siinä jolloinkin ilmenevää
pehmenemis- ja mädäntymismuodostusta nimitetään
s:ksi. Vastasyntyneessä sarveisaineessa ilmenevä
tulehdus ehkäisee sen kovettumisen ja aiheuttaa
sarven tahmautumisen. Pitkällisissä
taudintapauksissa katoaa säännöllinen sarvisäde, tulehdus
levenee läheisiin päkeisiin eli n. s. sarvipalloihin,
jolloin kavion sarveisseinään muodostuu risteileviä ja
vinoon kulkevia rengasmaisia kohokkeita. S.
erittää inhoittavan pahanhajuista löyhkää. Taudin
parantamista edistävät pilaantuneiden
sarveisainesten poistaminen, tarkka puhtaus,
desinfisioiminen ja kavion asianmukainen kengitys. W. C:n.
Sähköviljelys, menettelytapa, jossa kasvien
kehitystä koetetaan edistää sähkövirtojen tai
-valon avulla joko molempia yhdessä tai
kumpaakin erikseen käyttämällä. Varsinkin ilmakehän
sähkön vaikutus kasvullisuuteen on ollut
tutkimuksen esineenä jo I7:nnen vuosis. keskivaiheilta
alkaen. Useat tutkimukset viittaavatkin siihen,
että etenkin positiivinen sähkö vaikuttaa
kasveihin edullisesti. Negatiivisella sähköllä on eräissä
tutkimuksissa saatu kielteisiä tuloksia.
Sittenkuin suom. professori Selim Lemström (ks. t.
V Os.) oli kokeistaan havainnut, että sähkövirrat
kasvipeittoisen maan ja sen yli pingotetun,
sähköllä varatun metallilankaverkon välillä
vaikuttavat edullisesti ainakin muutamiin tällä tavoin
sähkön vaikutuksen alaisiksi joutuviin
viljelyskasveihin, on lukuisia kokeita tässä suhteessa
tehty. Sähkövalon tiedetään myös edistävän
lehtivihreän muodostumista ja kasvien
yhteyttämiskykyä. Sähköviljelyskysymystä, enempää
sähkövirtaan kuin valoonkaan nähden, ei ole
kuitenkaan vielä tähän saakka voitu kehittää niin
pitkälle, että sillä olisi käytännöllistä merkitystä.
[S. Lemström, „Om elektricitetens inverkan på
växterna” (I ja II, 1890-91).] J. F. S.
Säilö (engl. silo), puusta, tiilestä, sementistä,
betonista y. m. s. rakennettu tornimainen suoja.
Painorehun säilyttämistä varten s. tehdään
mieluimmin pyöreäksi, 8-9 m korkeaksi torniksi, jotta
rehu puristuisi kokoon jo omasta painostaan ja
siten paremmin säilyisi. Matalampiakin s:jä kyllä
käytetään, mutta silloin on rehu puristettava
kokoon joko painojen tai ruuvilaitteiden avulla. S:n
seinät ovat rehun pilaantumisen ehkäisemiseksi
tehtävät ilmatiiviiksi. S:n yhdellä sivulla on
ylhäältä alas ulottuva, luukuilla tukittava oviaukko
rehujen ottamista varten. S:n täyttäminen
tapahtuu parhaiten siten, että tuoreet rehut
hakataan silpuksi, mikä erikoisen koneiston avulla
torvea myöten puhalletaan s.-tornin yläosaan, josta
se tasaisina kerroksina putoaa s:öön ja sullotaan
siellä tiiviiseen. — Hiekka-, kivihiili-, malmi-,
vilja-s:t rakennetaan vielä sekä syvemmät (aina
35 m), että laajemmat (aina 12 m). Viljasäilöihin
nostetaan vilja laivoista tai vaunuista imemällä
putkia pitkin kuljetushihnalle, joka kuljettaa sen
s.-purnuihin. Tuulettamista varten lasketaan jyvät
pohja-aukosta alapuolella liikkuvalle kuljetushihnalle, joka vie ne kuoppaan, josta kuppihihna
(elevaattori) ne nostaa jälleen yläpuoliselle kuljetushihnalle; tiimä kuljettaa ne jälleen
purnuihin. Viljan lastaus laivoihin tai vaunuihin tapahtuu putkia pitkin puhaltamalla. J. F. S. & P-o P-o.
Säilörehu ks. Painorehu, VII Os.
* Säkkijärvi. 13,208 as. (1919).
* Säkylä. 2,716 as. (1919). — Kirkon kaksiosainen alttaritaulu „Kristuksen
ristiinnaulitseminen” ja „Ehtoollisen asettaminen” on
tuntemattoman tekemä n. 1782. K. J. V.
Säkä, hevosen selän korkein kohta, joka
vastaa luurangon selkänikamien pystyhaarakkeita
siteineen ja muine muodostumineen. W. C:n.
*Sälinkää. Kartano oli 1810-91
Sohlberg-suvun hallussa. A. R. von Konow ei ole sitä
omistanut (vrt. IX Os. p. 1001, rivi 15 alh.).
Särkkä (engl. reef, ruots. rev), merenk., pitkä
ja kapea kiviriutta, joko vähän tai ei ollenkaan
veden peittämä, kuten esim. korallisärkkä.
* Säräisniemi. 3,604 as. (1919). — Kirkon
kaksiosaisen alttaritaulun „Vapahtaja ristillä” ja
„P. Ehtoollinen” on maalannut J. Hedman. K. J. V.
* Säyneinen, määrättiin sen. päät. 6 p:ltä
maalisk. 1917 järjestettäväksi omaksi
seurakunnaksi osista Kaavin ja Rautavaaran pitäjiä. Ei
ollut vielä 1921 itsenäinen kunta. K. J. V.
* Sääksmäki. 7,692 as. (1919). Päivölän maamieskoulu (avattu 1907). — Kirkon alttaritaulu
„Ylösnouseminen” R. V. Ekmanin maalaama
1847. [Nyström, „Tietoja Saarion pitäjän
asemasta ja veroista vv. 1539-1572” (Hist. arkisto
VIII, 1884) ; J. E. Rosberg, „Sääksmäki socken”
(Maant. yhd. aikak. XI, 1899-1901); K. M.
Levander & Gust. Munsterhjelm, „Suomen järviä
ja lampia. Vähäjärvi” (Maant. yhd. aikak. XX.
1908); Hämeen sanomat n:o 136, 1912.] K. J. V.
* Sääminki. 10,653 as. (1919).
Teollisuuslaitos: Naistenlahden saha. — Kirkon alttaritaulun
„Kristuksen kirkastuminen" on maalannut
Alexandra Såltin. K. J. V.
* Sääntöperintö. Jouluk. 30 p. 1919 annetulla
lailla on oikeutta perustaa fideikomisseja
rajoitettu siten, että omaisuudesta voidaan vastedes
säätää ainoastaan ensimäisen vastaanottajan ja
hänen puolisonsa elinajaksi sekä kenelle se
näiden jälkeen on lankeava. Ennen lain
voimaantuloa annettu s.-omaisuus voidaan oikeuden
luvalla myydä täyttä vastiketta vastaan;
kauppahinta on suoritettava valtiokonttoriin, joka
sijoittaa sen varmoihin papereihin ja hoitaa sitä
sen mukaan kuin s.-omaisuudesta oli määrätty. K. K-a.
* Säästöpankki. Sen jälkeen kuin s:t olivat
muodostuneet varsinkin maaseudun luottotarpeen
tärkeiksi tyydyttäjiksi, osoittautui
välttämättömäksi myöntää niille oikeus jossakin määrin
laajennettuun liiketoimintaan. Tätä tarkoittava uusi
laki annettiin lokak. 18 p. 1918. S:t, joilla ennestään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
