Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Söderbaum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i3or>
Söderbaum—Sööt
13i Mi
uestään ei ollut oikeutta sitoutua suorittamaan
takaisin niihin talletettuja varoja muuten kuin
määräajan kuluttua irtisanomisen jälkeen,
oikeutettiin sänotun lain mukaan ottamaan rahoja
säästöön sellaiselle tilille, jolta rahaa maksetaan
sekkiä vastaan. Samalla laajennettiin s:ien
lai-nanantoliikettä siten, että niille annettiin oikeus,
paitsi vaadittaessa tai irtisanomisajan kuluttua
suoritettavien velkakirjalainojen, myöskin
määräaikaisten velkakirjalainojen sekä vekseli-,
kassa-kreditiivi-, konttokurantti- ja irtisanomattomien
kuoletuslainojen antamiseen. Jotta s:ien
suorituskyky ei näiden uusien liikemuotojen kautta
heikkenisi, pidettiin kuitenkin tarpeellisena ottaa
lakiin erinäisiä rajoituksia niiden harjoittamiseen
nähden, jotapaitsi s:ien velvollisuutta sijoittaa
osa varoistaan helposti rahaksi muutettaviin
arvopapereihin jonkun verran lisättiin. Uusi s.-laki
astui voimaan tammik. 1 p. 1919, mutta kun s:t
velvoitettiin vasta 5 v:n kuluessa sanotusta
päivästä muuttamaan sääntönsä mainitun lain
määräysten mukaisiksi, voidaan sanoa, että uusi
laki tulee täydelleen käytäntöön vasta tammik.
1 p. 1924. J. W. M-i.
Söderbaum fsö-J, H e n r i k G u s t a f (s. 1862),
ruots. maanviljelyskemisti, kemian dosentti
Upsalan yliopistossa 1888, Chalmersin teknillisen
opiston lehtori 1893, maanviljelyskemian
professori Ruotsin maanviljelysakatemiassa 1899,
maanviljelyskeskuskoelaitoksen kein. osaston
johtaja 1907, Ruotsin tiedeakatemian varasihteeri
1918. S:n tutkimukset koskevat platinan
kom-pleksiyhdistyksiä, kemian historiaa ja
maanvilje-lyskemiaa, etupäässä fosfaatti- ja
typpilannoitusta. Teoksista mainittakoon: „Berzelius’
werden und wachsen 1779-1821" (1899).
Söderberg f-bärj/, Fredrik Fritjov
Verner (s. 1872), ruots. sanomalehtimies,
historioitsija, oli 1902-04 dosenttina Upsalan yliopistossa,
tuli 1902 „Stockholms dagblad" lehden
ulkomaanosaston toimittajaksi, v. 1921 „Aftonbladet"
lehden päätoimittajaksi. S. on ottanut
tehokkaasti osaa ruots. tietosanakirjan „Nordisk
Fa-miljebok" toimittamiseen kirjoittaen m. m.
enimmät Englannin ja Ameriikan historiaa
koskevat artikkelit. Myöskin kansanvalistustyön
alalla hän on toiminut sekä kirjailijana että
luennoitsijana. Julkaisuja: ^Historieskrifvaren
Arnold Johan Messenius" (1902), „Sveriges
soc-kenbibliotek" (1900) ynnä useita varsinkin
Englannin ja Yhdysvaltain historiaa ja politiikkaa
käsitteleviä kirjoitelmia m. m. kokoelmateoksessa
..Gleerupska biblioteket".
* Söderhjelm. 1. Jarl Werner S., toimi
1918-19 „kulttuurilähettiläänä" Kööpenhaminaan
sijoitetun valtion tietotoimiston johdossa Suomen
tunnetuksi tekemiseksi Skandinaaviassa. Lokak.
1919 S. ylimääräisenä lähettiläänä ja
täysivaltaisena ministerinä nimitettiin Suonien
diplomaattiseksi edustajaksi Tukholmaan. — Julkaissut:
..Oscar Levertin" II (1917), „Utklipp om böcker"
I II (1916, 1918; kritiikkejä euroopp. ja skand.
kirjallisuudesta v:sta 1896 alkaen), „Johannes
Linnankoski. En finsk diktarprolil" (1918).
[Gunnar Castrén y. m., „Festskrift tili Werner
Söderhjelm" (60-vuotispäivänä 1919).]
2. A 1 m a S. (s. 1870), edellisen sisar, historioit
sija; yliopp. 1889, fil. kaud. 1893, fil. Iis. 1900.
S. tuli 1906 dosentiksi Helsingin yliopistoon oi
Ien tämän yliopiston ensimäinen naisopettaja;
julkaissut tutkielmia varsinkin Ranskan vallan
kumouksen ajan historiasta, m. m. „Le régime de
•la presse pendant la révolution frangaise" (I-IJ.
1900-01), „KulturfÖrliållanden under franska ro
volutionen" (1903), „Napoleons syskon" (1917)
ja kaupunkihistoriat „Jakobstads historia" (I III.
1907-14), „Brahestad 1649-1899" (1911). S. on
myöskin toiminut Suomen itsenäisyysliikkeen hy
väksi.
3. H e n n i n g S. (s. 1888), S. 1 :n poika, suom.
ruotsinkielinen kirjailija, sielutieteilijä, yliopp.
1906, fil. kand. 1910, fil. Iis. 1913, yliopiston kir
jaston assistentti. Julkaissut: „Instinkterna och
det mänskliga känslolifvet" (1913, väitösk.), „Läro
spån" (1915, novelli), ,.Individualiteten ur
psyko-logisk synpunkt" (1916), „Gränsmarksluft" (1917,
novelli), „Familjen Magnus" (4917, romaani),
„Det röda upproret i Finland år 1918" (1918).
Söderholm /so-/, Karl Gustaf (s. 1859).
lakimies; fil. kand. 1882, lakit. kand. 1886. S.
palveli ensin virkamiehenä senaatissa, tuli 1899
Vaasan hovioikeuden asessoriksi,
hovioikeudenneuvokseksi 1909, Vaasan hovioikeuden presidentiksi
1917. Vv. 1918-19 ja 1920 hän oli
oikeusministerinä; lainvalmistelukunnan jäsenenä 1898-1914.
S. on ottanut huomattavalla tavalla osaa
valtio-päivätyöhön: oli porvarissäädyn jäsenenä 1904-05
ja 1905-06, yksikamarisen eduskunnan jäsenenä
1907-13 ja 1917, eduskunnan ensimäisenä
varapuhemiehenä v:n 1910 ylim. valtiopäivillä, 1911
ja 1912, toisena varapuhemiehenä 1910.
Sörensen, Søren Peter Lauritz (s.
1868), tansk. kemisti, Carlsbergin laboratorin
kem. osaston johtaja 1901. S:n tutkimuksista
mainittakoon vetyionikonsentratsionin
mittaamiseksi esitetyt metodit sekä munanvalkuaisaineita
koskevat tutkimukset „Proteinstudier" (1917,
„Meddelelser fra Carlsberg Laboratoriet" sarjassa).
Sornas o.-y., sahaliike Helsingissä, perustettu
1892. Omistaa Verkkosaaren 4-raamisen
höyrysahan ja höyläämön ynnä Sörnäisten
laatikkoteh-taan Helsingissä sekä Sunilan 5-raamisen
höyrysahan Kotkassa. Osakepääoma, joka alussa oli
Smk. 150,000:—, oli 1920 Smk. 5,000,000:—;
rahastot (1920) Smk. 3,305,884: 73. Liike tuottaa
sahattua ja höylättyä puutavaraa, joita viedään
vuosittain n. 20,000 standerttia, sekä
laatikko-lautoja ja parkettilevyjä, joiden vienti on n.
10,00\) standerttia v:ssa. Työväestö (1920) 800
henkeä. K. J. V.
Sööt, Karl Eduard (s. 1862), vir.
runoilija, joka taiderunoissaan suurella menestyksellä
on osannut tulkita kansanomaista
tunnenaiviteet-tia. Teoksia: „Aasa öied" (I, 1890; II, 1891),
„Rööm ja mure" (1894), „Saatus" (1899),
„Mäles-tused ja lootused" (1903). Myöhemmät runot
ilmestyneet „Postimees" lehdessä ja 1921
ilmestyneessä kokoelmassa „Kodu".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
