Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tajajaväkinen yhdyskunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1311
Taivalkoski—Tallgren
1312
kiviikeä sekä tarpeellinen määrä pionieeri- ja
sai-raanhoitajajoukkoja. W. E. T.
♦Taivalkoski. 4,074 as. (1919).
* Taivassalo. 3,316 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu „Kristuksen ylösnouseminen" on vanha,
tuntemattoman tekemä. [Eric Lenqvist ja Isaac
Eneberg, „Beskrifning öfver Töfsala socken i Abo
Iän" (Abo tidn. n:ot 31, 34, 37, 39, 41, 44, 46-48,
1793) ; O. Bergroth, „Anteckningar om
Vegetationen i . gränstrakterna mellan Alands och Abo
_ Skärgård" (Acta soc. f. fi. fenn. XI, 1895); E.
Nervander, „Töfsala kyrka" (Suomen museo VII,
1900); Turun sanomat n:o 296, 1911.] K. J. V.
Takaa-ajo, voitetun vihollisen seuraaminen ja
sen joukkojen täydellinen hajoittaminen. T.
voidaan suoritustavan mukaan ryhmittää
seuraavasti: 1) taktillinen t., a) välitön, b) välillinen;
2) strateginen t. Välitön t. kohdistuu
taistelukentällä suorastaan rintamaa vastaan.
Välillinen t. välttää välitöntä päälletunkemista; mutta
koettaa taktillisesti saartoliikkeillä vaikuttaa
vihollisen peräytymistiehen. Strateginen on t„ jos
voittaja suuressa mittakaavassa operatsionien
kautta koettaa sotajoukkoliikkeiden avulla
työntää vihollisen joltakin määrätyltä linjalta tai
pako4 Laa hänet vielä kerran erittäin epäedullisissa
olosuhteissa taisteluun. W. E. T.
Takaheitto ks. Metateesi, VI Os.
Takaiskuventtiili, lyöntiventtii li,
venttiili, jonka tarkoituksena on 1) estää
putkijohdossa virtaavaa nestettä virtaamasta tai
lyömästä takaisinpäin ja aikaansaamasta
putkijohtoa, jopa pumppua turmelevaa iskua, 2) estää
höyrykattilasta \että pääsemästä syöttöjohtoon
(syöttöventtiili), 3) estää vettä valumasta pois
imu johdosta pumpun seistessä (jalka venttiili).
P-o P-o.
Takiaissusi on villankehruutehtaissa käytetty
valmistuskone, jolla pyöreät takiaiset poistetaan
villasta. Koneen toiminta perustuu siihen, että
takiaisia sisältävä villa voimakkaasti heitetään
karstakankaalla päällystettyyn valssiin, johon
villa suureksi osaksi uppoaa, mutta takiaiset
jäävät pinnalle. Nopeasti pyörivät metallilevyt, n. s.
veitset, lyövät ne irti tästä. E. J. S.
Talaat pasa (1874-1921), turk. valtiomies. T. p.
oli jo palvellessaan sähkölennätinvirkamiehenä
Saloniki’ssa nuorturkkilaisen „yhdistys ja
edistys" komitean johtavana miehenä ja otti kesällä
1908 huomattavaa osaa vallankumouksen
toimeenpanemiseen. Tämän jälkeen hän oli Turkin
parlamentin jäsenenä ja yhtenä
varapresidenttinä, samalla kuin hän nuorturkkilaisen komitean
esimiehenä edelleen johti nuorturkkilaista
liikettä. Elok. 1909 - helmik. 1911 T. p. oli
sisäasiainministerinä. Kesäk. 1913 hän jälleen rupesi
sisäasiainministeriksi tullen pian ministeristön
varsinaiseksi johtajaksi myöskin ulkopolitiikassa.
Yhdessä sotaministeri Enver pasan kanssa T. p. sai
Turkin syksyllä 1914 liittymään keskusvaltoihin.
Sodan aikana T. n., Enver pasa ja meriministeri
Djemal pasa muodostivat johtavan triumviraatin,
ja helmik. 1917 T. p. nimitettiin suurvisiiriksi. V.
1918 hän otti osaa Brest-Litovskin ja Bukarestin
rauhanneuvptteluiliin. Lokak. 8 p. 1918 hän
luopui vallasta ja asettui Saksaan. Häntä pidettiin
yhtenä | ääsyyllisenä siihen kovaan kohteluun,
jonka alaiseksi Turkin armeenialaiset alamaiset
joutuivat sodan aikana, ja tämän johdosta eräs
armeenialainen ylioppilas maalisk. 1921 ampui
hänet Berliinissä. J. F.
Talas, Onni Eugen Aleksander (i-.
1877), suom. lakimies, yliopp. 1895, lakit. kand.
1901, lakit. toht. 1905, hallinto-oikeuden
apulainen Helsingin yliopistossa v:sta 1905; senaatin
oikeustoimituskunnan päällikkönä 1917-18,
Suomen lähettiläänä (chargé dt’af f aires) Espanjassa
1919-21; eduskunnan jäsenenä 1909-19. Jul
kaisuja: „Kotipaikkaoikeus Suomen lain mukaan"
(1905).
Talassologi (kreik. thalassa = meri, ja logos
puhe, esitys) ks. Merentutkimuslaitos.
• Täyd.
Talcum ks. Talkki, IX Os.
Tallari 1. Ojanperä, Elias (1850-1911).
viimeinen kansan omintakeisen viulunsoittotai
teen edustaja Kuortaneella. T. ei ollut taiturina
paikkakunnan huomatuimpien, esim. Matti Hero
jan („Klasimestarin"), Juho Kujalan („Seijarin")
ja Elias Sorvarin („Pinnin") vertainen, jotka
kolme viimemainittua epäilemättä olivat
pohjoismaiden ensimäisiä. Kunsaan ja taiteellisesti
arvokkaan sävelmistön taitajana hän on kumminkin
Suomen kansan sävelmäaarteistoon häviöltä
pelastanut merkittävän lisän vanhaa omaperäistä
viulutaidetta. T:lta on pantu muistiin yli 80
soittokappaletta, etupäässä polskia, valsseja ja
marsseja, suurin osa valiotekoa, joukossa
parhainta, mitä kansanmusiikin alalla missään
voitaneen tavata. H. K.
* Tallberg, Mathias Julius Hjalmar.
Perusti lisäksi 1920 (200,000 mk:n suuruisia)
opintolainasääteitä Teknilliseen korkeakouluun.
Helsingin yliopistoon ja Turun ruots. akatemiaan.
• T. kuoli 1921.
Tallekalu on irtain tavara, joka sopimuksen
perusteella on jätetty toiselle säilytettäväksi ja
j samassa kunnossa palautettavaksi. Se henkilö,
jolle tavara uskotaan, eli depositaari, ei ole ilman
eri lupaa oikeutettu sitä käyttämään ja tulee
hänen hoitaa sitä samalla huolella kuin omaansa ja
i jättää tavara talletuksen tekijälle eli deponentille
samassa kunnossa, missä se vastaanotettiin. Ellei
hän sitä voi tehdä, tulee hänen päästäkseen
vapaaksi korvausvelvollisuudesta, hyvillä perusteilla
tai valallaan vakuuttaa, ettei vahinko ole
johtunut hänen huolimattomuudestaan tai
tuottamuksestaan. Kun t:lie ominaista on juuri se, että
talletettu tavara sellaisenaan on annettava
takaisin eikä vaihdettava toiseen samanlaatuiseen,
eivät siis pankkiin talletetut rahat ole t:uja, vaan
on tämänlainen talletus velaksiantoa. S. O. P.
Tallgren f-grén]. 1. Oiva Johannes T.
(s. 1878), suom. kielentutkija, yliopp. 1896, fil.
kand. 1901, fil. Iis. 1907, eteläromaanisten kielten
dosenttina Helsingin yliopistossa v:sta 1910.
Tärkeimmät julkaisut: „Estudios sobre la Gaya"
(1907), „Sur la rime italienne" (1908), „Glanures
catalanes et hispano-romanes" (1911-14), „Les
pcésies de Rinaldo d’Aquino" (1917); toimittanut
sarjaa „Studi su la lirica siciliana del Duecento"
(MV, 1915-17).
2. Aarne Michael T. (s. 1885), edellisen
veli, muinaistutkija, yliopp. 1903, fil. kand. 1905,
fil. Iis. 1914, Kansallismuseon amanuenssina v:sta
1906, urali-altailaisen arkeologian dosenttina
Helsingin yliopistossa v:sta 1919 ja sen ohella v:sta
1920 muinaistieteen professorina Tarton yliopis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
