Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talousopetus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1313
Talousopetus—Tampereen pellava- ja rautateollisuusosakeyhtiö
1314
tossn. Ollut tutkimusmatkoilla m. m.
Itä-Venäjällä ja Siperiassa (1915). Tärkeimmät julkaisut:
,,Die Kupfer- und Bronzezeit in Nord- und
Ostrussland" (1911), „Aurajoen suun esihistorialliset
muistot" (1915), „Collection Zaoussai’lov" (I-II,
1916-18), „Collection Tovostine" (1917), „Suomen
kiinteät muinaisjäännökset" (1918), ,,L’époque
dite d’Anauino dans la Russie Orientale" (1919).
* Talousopetus ks. Kotitalousopetus,
Täyd.
♦Talvio, Maila. Uudempia julkaisuja:
„Silmä yössä" (1917, romaani), „Näkymätön
kirjanpitäjä" (1918, kertomuksia), „Yötä ja aamua"
(1919, puheita), „Kurjet" (1919, romaani),
„Kihlasormus" (1921). Kootut teokset alkoivat
ilmestyä 1917. T:ta on käännetty ruotsiksi.
Tamjaani = d a m e-j e a n n e (ks. t. II Os.).
Tamm, Fredrik August (1847-1905),
ruots. kielentutkija, v:sta 1876 skand. kielten
dosenttina Upsalan yliopistossa; tutki etupäässä
ruotsin kieltä sana-, johto- ja muoto-opilliselta
kannalta, julkaisten näiltä aloilta useita erittäin
arvokkaita tutkimuksia, m. m. ,,Om fornnordiska
ieminina afledda på ti och ipa’ (1877), „Ora
av-ledningsändelser hos svenska substantiv" (1897)
ja „Ora avledningsändelser hos svenska adjektiv"
(1899). V. 1890 T. alkoi julkaista „Etymologisk
svensk ordbok" teostansa, jota ennen hänen
kuo-lemaansa ehti ilmestyä 7 vihkoa.
Tamm, Jakob (1861-1907), vir* runoilija,
opettaja ja sanomalehtimies, joka on ansiokkaasti
virontanut paljon ven. ja saks. klassillista
runoutta; hänen omissa alkuperäisissä runoissaan
näkyy voimakas ven. runouden vaikutus. T:n
runot ovat yhä hajallaan eri sanomalehtien
palstoilla; painosta ovat ilmestyneet vain kokoelmat
„Ärganud hääled" (I, II, 1892) ja „Jakob Tamme
Lugulaulud" (1914). L. V.
Tammann, Gustav (s. 1861), saks. kemisti,
Tarton yliopistossa kemian professorina v:sta
1892, kutsuttiin Göttingenin yliopistoon
epäorgaanisen kemian professoriksi 1905. T:n fys.-kem.
tutkimusten esineenä olivat ensinnä fermentit;
sittemmin hän oppilaineen on tutkinut
lejeerin-kejä ja havainnut, että useat metallit
muodostavat keskenään kemiallisiakin yhdistyksiä, vaikka
ei tavallista valenssioppia näihin voidakkaan
sovelluttaa. Lukuisain, liuosten ominaisuuksia
koskevien tutkimustensa tulokset on T. koonnut
teokseen „Innere Kräfte in Lösungen" (1907)
sekä kiteytymisnopeutta ja rapautumista
koskevat tutkimuksensa teokseen „Kristallisieren und
Schmelzen" (1903). E. S. T.
’"Tammela. Forssan kanssa 15,529 as. (1919).
Tammelan veistokoulu (per. 1911).
Teollisuuslaitoksia: Teuron, Susikosken ja Mustialan
sähkölaitokset, 10 vesisaliaa ja 9 myllyä. — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen kirkastus" on
maalannut R. V. Ekman 1860. [Joos. Sajaniemi,
„Luon-nonihanuuksia Tammelassa" (Matk.-yhd. vuosik.
1907) ; Esko Maltonen, „Paikannimityksiä y. m.
Tammelassa" (Kotiseutu 1911); Uusi Aura n:o
141, 1911; Hämeen sanomat n:o 137, 1913;
Jalmari Finne, „Muuan kirkkoherranvaali
Tammelassa 1670-luvulla" (Suom. kirkkohist. seur.
vuosik. VI, 1916); B. Aarnio, „Järvimalmit
eräissä Pusulan, Pyhäjärven, Lopen,
Someronie-men ja Tammelan järvissä" (Geotekn.
tiedonantoja n:o 20).] K. J. V.
Täyd. 42. Painettu 5/4 22.
* Tammisaari. 3,225 as. (1920). Uusia
rakennuksia: Tammisaaren säästöpankin
kivitalo. Pohjoissataman laitureita laajennettu.
Sivuraide (n. km) rautatieltä satamaan. —
Oppilaitoksia: valtion ruots. metsänvartijakoulu.
ruots. vapaan lähetysseuran saarnaajakoulu. —
Vapaussodan alussa punaiset valtasivat kaupungin
puhelinaseman, postikonttorin,
kaupunginhallituksen y. m. yleiset laitokset; pormestari murhattiin.
Suojeluskunta, jonka täytyi heti paeta, yhtyi
Si-gurdsin joukkoihin. Saksalaiset vapauttivat
kaupungin pari tuntia kestäneen laukaustenvaihdon
jälkeen ilman verenvuodatusta 3 p. huhtik. 1918.
E. H:n.
T:n maalaiskunta. 2,345 as. (1919).
Kirkon alttaritaulu on todennäköisesti tuotu so
tasaaliina Saksasta; siinä on arvokas
puuveisto-kehys 1600-luvulta; kuvia on kaksi, alempana
„Kristuksen hautaaminen" (jäljennös Cornelius
de Vosin taulusta), ylempänä pienempi „Jehovan
silmä ja enkeleitä". [Ernst Häyrén, „Studier
öfver Vegetationen på tillandningsområdena i
Ekenäs skärgård" (Acta soc. f. fi. fenn. XIII,
1902) ; E. W. Suomalainen,
„Hietasärkkä-muo-dostumia Tvärminnen luona" (Maant. yhd. aikak.
XVIII, 1906) ; I. Välikangas, „Muistiinpanoja
Tvärminnen odonatieläimistöstä" (Medd. soc. f.
fi. fenn. XXXV, 1909); Ernst Häyrén, „Über
die Landvegetation und Flora der Meeresfelsen
von Tvärminne" (Acta soc. f. fi. fenn. XXXIX,
1915).] K. J. V.
* Tampere. 46,819 as. (1919). Kaupunkiin
liitettiin 1920 Hatanpään kartano ja siihen
liittyvät tilat, joten T:n ala laajeni lähes 1,500 ha:11a.
Hatanpään huvilarakennukseen sijoitettiin 1919
uusi kunnallinen sairaala. Sähkölaitoksen
voima-keskusasema Ratinanniemellä valmistui 1920.
Näsijärven satamien laituripituus yhteensä 1,060 m.
Puhelinlaitos siirtyi osuuskunnalle 1920. —
Uusia teollisuuslaitoksia: Tampereen
kenkäteollisuus o.-y:n, Hämeen kenkä- ja
nahkatehdas o.-y:n ja O.-y. kenkätehdas Specialin
kenkätehtaat, osuusliike Hankkijan myllylaitokset
Hatanpään niemellä, Haarlan paperitehdas
Santa-lahdessa, Suomen hihnatehdas o.-y. — Uusia
pankinkonttoreita: Suomen
maatalous-osakepankin pääkonttori (v:sta 1917),
Käsityö-läis-osakepankin (v.sta 1917) ja Helsingiu
osakepankin (v:sta 1919) haarakonttorit. —
Sanomalehdistä lakannut „Tampereen sanomat"
(1919); uusi: „Maaseudun sanomat" (v:sta 1920,
edist. ja maal., 6-päiväinen). — Koulut:
Yksityinen tyttökoulu muutettu valtion tyttölyseoksi
1919. — Valtuustossa on 42 jäsentä, joista
(1920) 24 sos., 8 edist., 5 kok., 3 ruots. ja 2 krist.
työv. — Vapaussodan aikana keväällä 1918 oli
T. Länsi-Suomessa toimivien punaisten joukkojen
tärkein keskitys- ja varustuspaikka sekä
tukikohta. Valkoiset alkoivat piirittää T:tta
maalisk. 24 p. ja heidän lopullinen voitollinen
hyökkäyksensä kaupunkiin alkoi huhtik. 3 p:nä.
Tällöin kaupungissa raivonneet, enimmäkseen
punaisten sytyttämät (osaksi myös hyökkääjien
tykkitulen aiheuttamat) tulipalot hävittivät
kaikkiaan 126 rakennusta, 1,934 henkeä joutui
asunnottomaksi ja vahingot nousivat yli 30 milj. mk:n.
K. T-lä & Y. R ri.
♦Tampereen pellava- ja
rautateollisuusosakeyhtiö. Osakepääoma (1920) Smk. 20,000.000:—.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
