Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1317
Tanska Tapaturmavakuutus
1318
saripeitteellä sekä aseistetaan pikat \ keillä, tai
konekivääreillä.
Ensimäisen kerran käyttivät englantilaiset
suurvaltain sodassa hyökkäysvaunuja Sommen
taisteluissa Ranskan rintamalla 1910. Niiden
moraalinen vaikutus jalkaväkeen oli erittäinkin
alkuaikoina hyvin suuri, mutta väheni
ajanpit-kään. Hyökkäysvaunut etenevät tavallisesti kei-
Kuva 5. Saks. hyökkäysvaunu.
notekoisen sumun suojassa kaikkien esteiden yli,
raivaten siten hyökkäävälle jalkaväelle tien.
Parhaimmat tulokset saavutetaan t:lla niitä suurin
joukoin käytettäessä. Liittolaisten hyökkäykseen
Cambrain luona v:n 1917 lopulla otti yhtaikaa
osaa n. 300 vaunua. Sodan lopulla oli Ranskalla
kaikkiaan n. 10,000 t:ia. Elokuun taisteluissa
1918 oli englantilaisten hyökkäystä tukemassa
20 km: n levyisellä rintamalla useita satoja
t: ja. T:ien hyökkäysmuodostelma 011
tavallisesti ketju 30-50 askeleen välimatkoilla.
Hyökkäysvaunut ovat aseistetut 1-6:11a konekiväärillä
ja 1-2:11a 3,7-12,7 cm:n tykillä, miehistö
sitäpaitsi pistoleilla. Panssaripeite vaihtelee 6-15
mm. Yleensä on panssaripeite tarkoitettu
kestämään srapnellinluoteja, kranaatin sirpaleita ja
tavallisia kiväärinluoteja. Miehistöä 2-7,
saksalaisilla 13 miestä.
Taistelukeinoina hyökkäysvaunuja vastaan
käytetään tavallisesti panssaria läpäiseviä luoteja,
joita ammutaan tavallisilla kivääreillä ja
konekivääreillä, myöskin isokaliiberisilla kivääreillä,
käsipommeja, jotka koetetaan saada heitetyksi
vaunun katolle, kenttätykkejä, jotka sitä varten
tuodaan aivan etulinjaan, sekä vihdoin pommeja,
joita hyvin alhaalla lentävät lentokoneet heittä-,
vät. W. E. T.
* Tanska. Heinäk. 1920 T:aan yhdistetty
Pohjois-Slesvig (395 km2) mukaan luettuna on
varsinaisen T:n pinta-ala 42,924 km2 ja väkiluku
(1921) 3,268,807 (mainitussa Pohjois-Slesvigissä
184,133).
Historia, Kesäk. 5 p:nä 1915
vahvistettiin uusi perustuslaki, joka m. m. myönsi
vaalioikeuden naisillekin; äänivaltaisten minimi-iäksi
määrättiin 30 v:n sijasta 25 v., mutta tämä
muutos oli toteutettava asteittain. V. 1917 myytiin T:n
Länsi-Intia 25 miljoonasta dollarista
Yhdysvalloille. — Suurvaltain sodan puhjettua T.
julistautui puolueettomaksi. Voidakseen
tehokkaammin ylläpitää puolueettomuuttaan lähestyi T.
Ruotsia ja Norjaa yhteisissä
neuvottelukokouksissa. Itse asiassa T. marrask. 1915 Englannin
kanssa tekemällään kauppasopimuksella joutui
kokonaan riippuvaiseksi tästä suurvallasta. Hans
kan kanssa maalisk. 1916 sovittu välipuhe oli
samansuuntainen. Sota tuotti T:llekin monen
laisia vaikeuksia taloudellisella alalla. V. 1917
oli leipäkortti otettava käytäntöön .ja
viljavarastot takavarikoitava. Vedenalainen sota vaikeutti
kivihiilen saantia niin, että sen kulutusta oli
rajoitettava j. 11. e. Tästä sai myöskin
vanhoillisten piirien saksalaisviha uutta yllykettä.
• Saksan tappiolle joutuminen suurvaltain
sodassa teki T:lle mahdolliseksi saada
kysymyksen Etelä-Jyllannin 1. tanskalaisen Slesvigin
palauttamisesta T:n yhteyteen esille
rauhanneuvotteluissa. Slesvigin tanskalaisten edustaja
Saksan valtiopäivillä Hanssen toimi innokkaasti
kansanäänestyksen aikaansaamiseksi Slesvigissä,
minkä ympärysvallat Versaillesin rauhansop;
muksessa määräsivätkin toimeenpantavaksi koi
messa vyöhykkeessä. Kolmannen, eteläisimmän,
vyöhykkeen äänestyksestä T. kuitenkin luopui.
Helmik. 11 p:nä 1920 toimeenpannun
äänestyksen perusteella (75,151 tansk., 25,231 saks. ääntä)
ensimäinen, pohjoisin, vyöhyke joutui T:lie; toi
sessa vyöhykkeessä (Flensburg) enemmistö maa
lisk. 14 p:nä (51,075 saks., 13,188 tansk. ääntä)
äänesti Saksan yhteyteen jäämisen puolesta.
Viimemainittu tulos herätti T:ssa pettymystä ja
kuningas antoi maalisk. 29 p:nä eron
radikaaleihin- ja sosialisteihin nojautuvalle Zahlen
minis-teristölle, jota syytettiin laimeasta
esiintymisestä. Kun työväestö tämän johdosta uhkasi
suurlakolla, kävi valtiollinen asema
jännittäväksi. Jännitys laukesi kuitenkin, kun Friis
huhtik. 5 p. muodosti epäpoliittisen ministeristön
uusien vaalien toimeenpanemiseksi ja työväestö,
saatuaan taloudelliset vaatimuksensa
hyväksytyksi, luopui suurlakosta. Huhtik. 25 p:nä
toimitetut vaalit tuottivat suuren tappion Zahlen
kannattajille. Toukok. 5 p. Neergaard muodosti
uuden ministeristön talonpoikais-vasemmistosta.
Heinäk. 5 p. 1920 allekirjoitettiin Pariisissa
Tanskan ja liittoutuneiden kesken sopimus
Slesvigin rajasta ja Pohjois-Slesvigin suvereniteetin
siirtämisestä T:lle. Näin T. oli saanut takaisin
suurimman osan 1864 luovuttamaansa
Sonder-jyllandia. Heinäk. 10 p:nä kuningas perheensä
ja hallituksen seuraamana juhlallisesti ratsasti
entisen rajan yli Etelä-Jyllantiin ottaen sen T:n
haltuun. — ks. myös Islanti, Täyd.
*Tapaturmavakuutus. Elok. 18 p. 1917
annettiin Suomessa työväen t:sta uusi asetus, joka
kumoaa v. 1895 työnantajan
vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta
annetun lain. Uuden asetuksen alaisiksi 011
tehty erinäiset ammattiliikkeiden ja yritysten
ryhmät, joihin eivät v:n 1895 lain säännökset
ulottuneet. Sen alaisia ovat 1) tehdas- ja
käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliikkeet tahi
-ammatit kaupungissa ja kauppalassa sekä
samanlaiset liikkeet ja yritykset maalla, mikäli niissä
käytetään höyrypannua taikka muita kuin
käsivoimalla käypiä työkoneita tai tekn. laitteita,
sekä kaivokset, kivilouhimot ja lautatarhat;
2) maatalous, paitsi pienet maanviljelysi iikkeet,
joissa vain pienessä määrässä käytetään
konevoimaa; 3) ammattina harjoitettu kalastus;
4) liikkeet, jotka harjoittavat metsänhakkuuta ja
puutavaran uittoa; 5) kulkulaitosten, satamien
y. m. senkaltaiset rakennustyöt; 6) rakenuuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
