Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1310
Tappioluettelo—Tarton rauha
1320
sen rakentamistyöt kaupungissa ja kauppalassa
sekä vastaavat isonpuoliset työt maalla; 7)
sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen, viemärien y. m.
sentapaiset rakentamistyöt; 8) liikkeet, jotka
harjoittavat tavarain kuormaamista, purkamista
ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja
sukellustointa; 9) liikenteen ylläpitäminen muutamilla
henkilö- ja tavaraliikenteen välineillä, kuten
rautatiellä, ilmanalalla, raitiotiellä ja kanavassa,
sekä hissien ja sähkölaitosten käynnissäpito ynnä
ajuri- ja automobiililiikkeet; 10) liikkeet, jotka
joko suuremmilla tai pienemmillä aluksilla
harjoittavat matkustajien tai tavarain kuljetusta.
Kohdissa 5, 6 ja 7 mainittuihin
rakennusyrityksiin luetaan myöskin laajanpuoliset
kunnossapitotyöt.
Yleisenä sääntönä on, että liike tai yritys on
lain alaisena ainoastaan sikäli, kuin siinä
käytetään työapulaisina muita kuin
liikkeenharjoittajan aviopuolisoa tahi omia vajavaltaisia lapsia.
Valtio ja kunta on liikkeenharjoittajana
myöskin asetuksen säännösten alainen. Avustuksiin
nähden 011 entiseen lakiin tehty se muutos, että
päivärahaa annetaan vahingoittuneelle, joka
saamansa ruumiinvamman takia on estetty
toimittamasta tavallista työtään, jo kolmannesta päivästä
alkaen ja että päivärahan suuruus on korotettu
2/3:ksi vahingoittuneen keskipäiväpalkasta,
kuitenkin enintään 10 mk:ksi. Jos työkyvyttömyys
käy pysyväksi, on elinkorko eli, kuten sitä laissa
nimitetään, vuotuinen vahingonkorvaus 2/3
vahingoittuneen vuotuisesta työansiosta. Mikäli tämä
työansio on 900 mk:aa suurempi, otetaan sen
yli menevästä osasta huomioon vain 1/3. Lesken
elinkorko on 2/5 edellä mainitusta työansiosta
ja kunkin 16 v. nuoremman lapsen 1/5, jos
äiti elää, muuten 2/5, kuitenkin siten, ettei
perheen koko eläke missään tapauksessa saa nousta
suuremmaksi kuin 4/5:ksi tapaturman johdosta
kuolleen työntekijän edellä mainitulla tavalla
lasketusta työansiosta. Jos vaimo
tapaturmaisesti kuolee, on aviomieskin oikeutettu
vahingonkorvaukseen siinä tapauksessa, että vaimo
miehensä työkyvyttömyyden takia on ollut perheen
pääasiallisena elättäjänä.
Sekä ohimenevässä työkyvyttömyystapauksessa
annettavien avustusten että edellä mainittujen
eläkkeiden säännöllinen maksaminen on
työnantajan turvattava ottamalla vakuutus jossakin
sellaisen vakuutuksen antamiseen oikeutetussa
laitoksessa. Vakuutuslaitos päättää avustuksien
antamisesta ja niiden suuruudesta, mikäli asia
koskee ohimenevässä työkyvyttömyystapauksessa
annettavia avustuksia. Milloin on kysymys
elinkoron myöntämisestä joko vahingoittuneelle tai
hänen perheelleen, antaa vakuutuslaitos siitä vain
lausuntonsa, mutta ratkaisu on uskottu
vakuutusneuvostolle (ks. t. Täyd.). Puheenaoleva laki
rajoittaa siis lain alaa siten, että sen
ulkopuolelle jäävät m. m. kotiteollisuuden harjoittajat,
henkilökohtaiset palkolliset, erinäiset
vartiahenkilöt, poliisit, postinkuljettajat y. m. Muissa
pohjoismaissa on viimeisten vuosien aikana
korvauksen antamisen ja vakuuttamisen velvollisuus
ulotettu kaikkiin tapaturmiin, jotka kohtaavat
toisen työssä palkkaa saavaa henkilöä, työn
laadusta riippumatta. Suomessa valmistetaan
nykyjään (1922) uutta, suunnilleen yhtä laajalle
ulottuvaa t.-lakia.
V:n 1917 laki, joka astui voimaan 1918 v:n
alussa, on lisätyistä avustuksista huolimatta verraten vähässä määrässä muuttanut sitä
prosenttimäärää, minkä vakuutuskustannukset muodostavat työntekijöille maksetusta palkkasummasta,
riippuen tämä palkkojen suuresta noususta
yleensä. Sitävastoin vakuutusmaksujen absoluuttinen määrä on suuresti kasvanut
vuosityöntekijää kohti. Edellinen luku kasvoi v:sta 1917
v:een 1920 noin puolella määrällään mutta
jälkimäinen lähes seitsemänkertaiseksi. Siten vakuutusmaksut olivat:
1900 1,13 % työntek. palkasta ja 10,n7 mk. vuosityöntek. kohti
1905 i.ja ,, ,, „ ,, 10,J2 ,, ,, „
1910 1,24 91 M „ ,, 11,60 ..
1915 1,23 ,, p, ,, „ 11.33 ,, M
1917 1,28 ,, ,, „ „ t6,j>8 ,, ,, „
1918 1,05 99 ,, „ M 31,93 ,,
1919 X.02 M M „ „ 61,88
1920 f, ,, ,, ,,"3,08
Vertailun vuoksi mainittakoon, että
vakuutusmaksut olivat Ruotsissa (1918) 10:90 kr.
vakuutettua työntekijää kohti, Norjassa (1916) 12:90
kr. teollisuuden alalla toimivaa työntekijää kohti
ja Saksassa (1918) 11:24 Rmk. vakuutettua
työntekijää kohti yleensä. O. H-n.
Tappioluettelo, sot., joukko-osaston
sodanaikana pitämä luettelo kaatuneista, haavoittuneista
ja hävinneistä sotilaista.
Tappurat ovat pellavain ja hamppujen
häkilöimisessä aivinoista erotettuja lyhyitä kuituja,
lyhyempiä kuin rohtimet. T. sisältävät kovin
paljon puuosia, päistäriä, ja käytetään
suurimmaksi osaksi tilkkeiksi. Nykyään puhdistetaan
t:sta, etenkin paremmista t:sta l. rohtimista
enin osa päistäriä pois ja kehrätään sen jälkeen
n. s. rohdinlangoiksi. ks. Pellava, VII Os.
ja Rohtimet, VIII Os. E. J. S.
Tarkastava kenraali ks. Tarkastukset,
Täyd.
Tarkastukset, sot. Jotta joukko-osastojen
komentajat voisivat olla tietoisia joukkojensa
taistelukunnosta, pitävät he tuontuostakin niissä
t:ia. Nämä voivat koskea esim. miesten
kouluutusta, kiväärien tilaa, taloudenhoitoa j. n. e.
Useimmissa maissa, m. m. Suomessa, on myös
tätä tarkoitusta varten erikoisia tarkastavia
kenraaleja. W. E. T.
Tarkastusalue. Asevelvollisuuteen nähden
jaetaan läänit sen mukaan, kuin tarve vaatii,
kahdeksi tai useammaksi kutsuntapiiriksi,
kutsuntapiirit kutsunta-alueisiin ja kutsunta-alueet
tarkastusalueisiin. Kustakin kunnasta olevien
asevelvollisten tarkastus toimitetaan erikseen, jos
kunnassa on vähintään 2,000 asukasta ja se
muodostaa erikoisen t:n. Isommat kunnat voidaan
jakaa kahteen tai useampaan t:een.
* Tarkiainen, Viljo. Uudempia julkaisuja:
„Miguel de Cervantes Saavedra” (1918, elämä ja
teokset), „Yleisestä työvelvollisuudesta” (1918).
„Aleksis Kiven muisto” (1919), „Minna Canth”
(1921), „Ritvalan Helka” (1922), teatteri- ja
kirjallisuusarvosteluja.
* Tarnowski, Stanislaw, kuoli 1917.
Tarsonemus ks. Mansikkapunkki, Täyd.
Tarton rauha. Lokak. 14 p. 1920 tehtiin
Suomen ja Venäjän välillä rauha Tartossa.
Suomen valtuutettujen puheenjohtajana toimi J. K.
Paasikivi, venäläisten J. A. Behrsin. Rauha vahvistettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
