Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tarton rauha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1323
Tarvasjoki —Tasanko
132 I
vesillensä sotalaivoja Laatokan etelärantaa pitkin
kulkevien kanavien kautta tai, jos
liikeunehäi-riöitä niissä tapahtuu, myöskin Laatokan
eteläosan kautta. Siinä tapauksessa että
Suomenlahden ja Itämeren neutralisoiminen toteutetaan,
sitoutuvat sopimusvaltiot neutralisoimaan
myöskin Laatokan. Venäjä sitoutuu myöntämään
suomalaisille kauppa- ja tavara-aluksille
esteettömän kiilun Nevalla Suomenlahden ja Laatokan
välillä samoilla ehdoilla kuin venäläisillekin
aluksille. Ensinraainitut alukset eivät kuitenkaan
saa kuljettaa sotatavaraa eikä sotilasomaisuutta.
1 aatokau veden korkeutta älköön muutettako
ilman edelläkävpää Suomen ja Venäjän välistä
sopimusta. Tullitarkastuksen, kalastuksen,
merenkulkulaitosten. rajaliikenteen, lauttauksen
y. m. järjestelyä varten on asetettava
sekako-miteoja erikoissopimusten aikaansaamista varten.
Venäjän, valtion ja valtiolaitosten Suomessa
oleva omaisuus siirtyy korvauksetta Suomen
valtion omaksi. Samoin siirtyy korvauksetta
Venäjän valtion omaksi Venäjällä oleva Suomen
valtion ja valtiolaitosten omaisuus. Sopimusvaltiot
pidättävät kuitenkin itselleen toisessa maassa
olevasta entisestä omaisuudestaan kolme
kaupunki-kiinteistöä. Suomen hallitus sitoutuu
palauttamaan Venäjän valtiolle alueellaan tai
käytettävissään olevia v. 1918 Suomeen jääneitä ven.
laivoja ja aluksia rauhansopimuksen liitteenä
olevan luettelon mukaan. Samoin Venäjän hallitus
sitoutuu palauttamaan sen haltuun joutuneet
suomalaiset laivat niiden entisille omistajille.
Kumpikaan sopimusvaltio ei vaadi toiselta
sota-kustannusten korvausta. Suomi ei ota osaa vv:n
1914-18 maailmansodan Venäjälle aiheuttamien
kustannusten suorittamiseen. Kumpikaan
sopimusvaltio ei ole velvollinen vastaamaan toisen
sopimusvaltion valtioveloista eikä muista
sitoumuksista. Venäjän valtion ja valtiolaitosten
velat ja muut sitoumukset Suomen valtiolle ja Suo
men pankille samoinkuin Suomen valtion ja
valtiolaitosten velat ja muut sitoumukset Venäjän
valtiolle ja valtiolaitoksille katsotaan molemmin
puolin suoritetuiksi. Suomen kansalaiset sekä
Suomessa kotipaikkaoikeutta nauttivat yhtiöt ja
yhdyskunnat J*iavat Venäjällä olevaan
omaisuuteensa kuin myös Venäjän valtiota tai sen
valtio-laitoksia vastaan kohdistuviin saamisiinsa ja
vahingonkorvaus- ynnä muihin vaatimuksiinsa
nähden samat oikeudet ja etuudet, jotka Venäjä on
myöntänyt tai tulee myöntämään enimmän
suositun maan kansalaisille.
Sopimusvaltiot sitoutuvat ensi tilassa
palauttamaan alueellaan olevat julkisten virastojen ja
laitosten arkistot ja asiakirjat, jotka koskevat
yksinomaan tai pääasiallisesti toista sopimusvaltiota
tai sen historiaa. Tämän johdosta luovuttaa
Venäjän hallitus Suomen hallitukselle myöskin
entisen Suomen valtiosihteerinviraston arkiston,
kuitenkin siten, että Venäjän hallitukselle
jätetään ne tämän arkiston asiakirjat, jotka
yksinomaan tai pääasiallisesti koskevat Venäjää tai sen
historiaa. Täten Venäjälle jätettävistä
asiakirjoista on Suomen hallituksella oikeus ottaa
itselleen jäljennökset.
Rauhansopimuksen voimaanastumisen jälkeen
uudistetaan taloudelliset suhteet
sopimusvaltioiden kesken. Siksi kunnes molempien valtioiden
edustajista muodostettu komitea on tehnyt ehdo-
tuksen kauppasuhteiden järjestämiseksi ja
kauppasopimuksen aikaansaamiseksi, noudatetaan
rauhansopimukseen otettuja väliaikaisia määräyksiä.
Venäjällä oleskelevat Suomen kansalaiset ja
Suomessa oleskelevat Venäjän kansalaiset saavat
rauhansopimuksen voimaanastuttua palata
kotimaahansa, elleivät ole vangitut toisessa maass.i
törkeästä rikoksesta. Sopimusvaltioiden sotavan
git ovat niin pian kuin mahdollista palautettavat
kotimaahansa. Muut toisen valtion kansalaiset,
jotka on pidätetty sotatilan johdosta taikka
valtiollisista syistä, ovat heti vapautettavat ja
palautettavat kotimaahansa. Suomen tai Venäjän
kansalainen, joka on tuomittu rangaistukseen
ennen tämän rauhansopimuksen allekirjoittamista
toisen sopimusvaltion eduksi tekemästään
valtiollisesta rikoksesta tai siitä, että hän on ollut yh
teydessä toisen sopimusvaltion sotajoukkojen tai
hallituselinten kanssa tai siitä, että hän on
tehnyt rangaistuksenalaisen teon tarkoituksessa
toteuttaa kansallisen itsemääräämisoikeuden,
vapautetaan enempää rangaistusta kärsimästä ja
lasketaan heti vapaaksi. Jos hän on sellaisesta
rikoksesta syytteessä tai vangittuna, mutta ei
vielä tuomittu, tai jos syytettä häntä vastaan ei
vielä ole nostettu, raukeaa ’syyteoikeus, olkoonpa
hän maan rajojen sisä- tai ulkopuolella, eikä
vastedes sellaista syytettä enää saa panna vireille.
Jos hän joko samalla tai yksistään on tehnyt
itsensä syypääksi muunlaiseen rikokseen maansa
voimassaolevaa valtiollista tai yhteiskunnallista
järjestystä vastaan ja sen jälkeen paennut toisen
sopimusvaltion alueelle, nauttikoon sellaisesta
rikoksesta kotimaassaan annettua armahdusta,
samalla tavalla kuin kotimaahan jääneet syytetyt
ja tuomitut sitä nauttivat.
Rauhansopimuksen toimeen panemista varten
samoinkuin sellaisten julkis- ja
yksityisoikeudellisten kysymysten ratkaisemista varten, joihin
rauhansopimus voi antaa aihetta, asetetaan heti
sen voimaanastumisen jälkeen
suomalais-venäläinen sekakomitea.
* Tarvasjoki. Pinta-ala 10U km2. 2.058 ns.
(1919). Manttaalimäärä 28,8832. Kansakouluja 3.
Yhteinen kunnanlääkäri Marttilan ja Kosken
kanssa: säästöpankki (per. 1920).
Teollisuuslaitoksia: sähkölaitos, Juvan saha, 3 jauhomyllyä.
Kirkko uusittiin sisältä perinpohjin 1916.
Alttaritaulu „Kristuksen ylösnouseminen" on V.
Ylisen 1921 tekemä jäljennös Kronbergin taulusta.
[S. G. Elmgren, „Beskrifning öfver S:t Mårten>
socken" (Suomi 17, 1858); K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Maskun kihlakunnassa"
(Suomen muinaism.-yhd. aikak. IIT. 1878) ; „Uusi
Aura" n :ot 242 ja 245, 1911.] K. J. V.
Tasa-arvopinta 1. niveaupinta ks.
Pote n t s i a a 1 i, VII Os.
Tasanko, laaja maa-alue, jossa
korkeuseroavai-suudet ovat vähäisiä. T:t ovat tavallisesti van
hempia tai nuorempia merenpohjia, jotka joko
maan kohoamisen tai jokilietteen maaduttamisen
vuoksi ovat nousseet merestä ja säilyneet
mullistavilta maankuoren liikunnoilta. Alavia,
vähemmän kuin n. 250-300 m yi. merenp. kohoavia t:ja
nimitetään usein alangoiksi. Niitä on
varsinkin jokien alajuoksujen varsilla, kuten
Amazonin, Mississippin, Kiinan, Mesopotamian,
Hin-dustanin, Lombardian, Andalusian alangot.
Suurimpia alavia t:ja ovat Itä-Euroopan t. ja Länsi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
