Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trudgeon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1>.").")
Tseretelli Tsitserin
1356
Iäiset ja slovaakkilaiset joukko-osastot, joskus
kymmenin tuhansin, menivät vihollisen puolelle.
Venäjällä, Hanskassa ja Italiassa muodostettiin
tsekkoslovaàkkilaisia rykmenttejä. Turhaan
Itävallan hallitus erotti uskottomia rykmenttejä
ar-meiasta ja turhaan tsekki Iäisten johtomieliiä,
m. m. Kramar, vangittiin. Tästä oli yhtä
viillän hyötyä kuin vankeuteen tuomittujen 1917
tapahtuneesta armahtamisesta (vrt. Itävalta,
Täyd.). Ulkomaille paennut professori Masa ry k
harjoitti vanhassa ja uudessa maailmassa
tsekkiläistä itsenäisyyspropagandaa. ja hänen
johdollaan muodostui Pariisissa tsekkoslovaakkilainen
kansallisneuvosto, jonka ympärysvallat
tunnus-tivat tsekkoslovaakkilaisen liikkeen korkeimmaksi
elimeksi. Englanti tunnusti 9 p. elok. 1918
tsekkoslovaakit liittoutuneeksi, kansallisneuvoston
johdolla keskusvaltoja vastaan sotaa käyväksi
kansaksi. Syysk. ja lokak. sam. v. Yhdysvallat
nimenomaan tunnustivat kansallisneuvoston
..tosi-asiallisesti sotaa käyväksi hallitukseksi",
samaten myöskin Japani ja Italia. Itävallan
monarkian lopullisesti hajotessa tsekkoslovaakkilainen
kansalliskokous marrask. 14 p. 1918 Praagissa
julisti T:n tasavallan ja valitsi Masarykin
presidentiksi. Uusi presidentti otettiin 21 p.
jouluk. vastaan Praagissa suurenmoisilla
riemun-osoituksilla. Jo sitä ennen oli Kramar
muodostanut uuden hallituksen, joka ryhtyi
asevoimin ottamaan valtaansa Böömiä ja Määriä.
Unkarissa tsekkiläiset joukot miehittivät
slovaakkilaiset alueet, mutta kärsivät kesäk. 1919
tappion taistelussa Unkarin neuvostojoukkoja
vastaan. Vasta Unkarin neuvostovallan lopullisesti
kukistuttua ne saattoivat vallata koko Slovakian,
.sleesiassa tsekkiläiset tammik. - helmik. 1919
törmäsivät yhteen puolalaisten kanssa. Täällä
olevan riidanalaisen Teschenin alueen, jolla ensin
oli aiottu toimittaa kansanäänestys, jakoi
lähetti liiskonferenssi 28 p. heinäk. 1920 T:n ja
Puolan kesken. Versaillesin rauhansopimuksen
nojalla T. sai läntisen osan yläsleesialaista
Hati-borin piiriä. Heinäk. 1 p. 1919 luopui Kramärin
ministeristö; ministeripresidentiksi tuli
sosiaalidemokraatti Tusar. Helmik. 29 p. 1920
kansalliskokous hyväksyi uuden valtiosäännön. Toukok.
valittiin vakinaiseksi presidentiksi Masaryk.
Huhtik. sam. v. toimitettujen eduskuntavaalien
perusteella edustajakamarissa tuli olemaan 187
tsekkiläistä. 73 saksalaista. 12 slovaakkia, 10
unkarilaista. 9 väliävenäläistä (suurin puolue
sosiaalidemokraatit). Vaikka tsekkiläisiä on
vä-hemmän kuin muita kansallisuuksia yhteensä, on
vaaliolot järjestetty niin. että heillii on
eduskunnassa enemmistö.
Vähemmistökansallisuuk-sille on luvattu ,.täydet oikeudet", mutta niitä
ei ole vielä toteutettu (m. m. on lakkautettu n.
parisataa saks. koulua ja saksalaisia on koetettu
paikoittain pakottaa panemaan lapsiansa
tsekki-Iäisiin kouluihin). Suurtilain pakkoluovutus
kohdistuu myös etupäässä saksalaisiin.
Viimemainitut ovat toistaiseksi turhaan panneet
vastalauseita tsekkiläisten väkivaltapolitiikkaa vastaan.
Mvöskin slovaakkien keskuudessa näyttää ole-
tr ■ SI M a I nf.
van paljon tyytymättömyyttä. Syysk. 1920
muodosti uuden ministeristön Cernv. Ulkoasiain-
f
ministerinä pysyi jo edelliseen hallitukseen
kuulunut Benes, joka on tullut tunnetuksi m. m.
n. s. pikkuententen: T:n, Etelä-Slaavian ja Ho
maanian välisen liiton aikaansaajana. Syysk.
1921 pääministeriksi tuli Benes. Suurta vaikeutta
on tuottanut valtiotalouden järjestäminen. V:n
1920 talousarviossa oli lähes 3 miljaardin vaillinki.
v:n 1921 talousarviossa tulot jo oli saatu yhtä
suuriksi kuin menot (n. 14 mii jaardia
kummatkin). Vaikka T. on Euroopan
luonnonrikkaim-pia maita ja vaikka sen maatalous ja teollisuus
jo ennen suurvaltain sotaa olivat korkealla
kannalla, ei talouselämä ole vielä päässyt toipumaan
sodan ja sisäisten selkkausten seurauksista. ,/. T\
Tseretelli /-te’1-], H e r a k 1 i o s (I r a k 1 i j
G e o r g i e v i t s) (s. 1876), ven.-georgialainen
po-litikko, toimi alkujaan sanomalehtimiehenä
Georgiassa, valittiin 1907 toiseen duumaan, missä
esiintyi sosiaalidemokraattien mensevikkiryhmän
pääpulnijana; vangittiin kesäk. sam. v. duuman
sosiaalidemokraattien ryhmää vastaan esitetyn
valheellisen syytöksen johdosta ja karkoitettiin
pakkotyöhön Siperiaan. Päästyään vallankumouksen
puhjettua maalisk. 1917 vapaaksi T. palasi
Pietariin. saavuttaen pian vaikutusvaltaisen
aseman Pietarin neuvostossa. Toukok. sam. v. hän
tuli posti- ja sähkölennätinministeriksi ja oli
heinäk. - elok. sisäasiainministerinä. Taisteltuaan
Pietarin neuvostossa turhaan bolsevikkeja
vastaan hän viimemainittujen päästyä valtaan
palasi kotimaahansa Georgiaan, missä on ollut
johtavia pol itikkoja.
Tsernov [-o’f], V i k t o r M i h a i 1 o v i t s
(s. 1874). ven. vallankumousmies; liittyi
so-siaalivallankumoukselliseen puolueeseen ja
julkaisi ulkomailla asuen kirjoituksia, joissa esitti
puolueensa maakommunistista ohjelmaa.
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917 hän palasi
Venäjälle; pääsi Pietarin neuvoston
toimeenpanevaan komiteaan ja tuli toukok.
maatalousministeriksi, mutta hänen kommunistiset maa
-reformipyrkimyksensä saivat aikaan vain
sekasortoa. Syysk. hän erosi Pietarin neuvostosta
ja vähää ennen bolsevikkivallankumousta
hallituksesta. T. valittiin sitten kansalliskokoukseen
ja oli tammik. 18 p. 1918 puheenjohtajana
tämän kokouksen ensimäisessä ja ainoassa
istunnossa. Kohta kokouksen hajoittamisen jälkeen
hänen täytyi paeta Pietarista. Sittemmin hän
esiintyi Itä-Venäjälle ja Siperiaan
muodostettujen hallitusten jäsenenä paeten lopuksi
ulkomaille.
•T sin g tau. Helmik. 1 p.nä 1915 T.
määrättiin Japanin valtamerilaivaston toiseksi
sota-satamaksi. Versaillesin rauhanteon jälkeen Kiina
on vaatinut sitä takaisin, ja Japani onkin
sitoutunut luovuttamaan sen Kiinalle, kuitenkin ilman
määräaikaa.
Tsitserin /-ë’-/. Georgij, ven.
vallankumousmies, palveli alkujaan Venäjän
ulkoasiainministeriössä, mutta viehättyi ennen pitkää
työväenliikkeeseen ja lähti 1903* ulkomaille. V. 1907
hän tuli Venäjän sosiaalidemokraattien
ulkomaan järjestön sihteeriksi. Suurvaltain sodan
aikana hän oleskeli Englannissa, missä toimi ven.
pakolaisten komiteoissa sihteerinä, kunnes
vangittiin elok. 1917. Tämä toimenpide aiheutti
Englannin työväen puolelta mielenosoituksia
hänen hyväksensä. Päästyään vapaaksi jouluk. T.
tammik. 1918 palasi Venäjälle, missä ensin tuli
ulkoasiainkomissaarin apulaiseksi ja maalisk.
sam. v. ulkoasiainkoinissaariksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
