Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšorokh ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
135
/
Tsorokh—Tulenheimo
135S
Tsorokh f-o’khj, joki Armeeniassa, saa
alkunsa Dymli Daghilla Erserumin vilajeetissa,
juoksee ensin lounaiseen suuntaan, kääntyy
Bai-burtin pohjoispuolella koilliseen, Artwinin
tienoilla luoteeseen ja laskee Batumin eteläpuolella
laajojen suomaiden kautta Mustaan-mereen. T.
on viimemainittujen kaupunkien välillä
kuljettavissa litteäpohjaisilla kajukki-nimisillä aluksilla.
Sen laakso on osittain hyvin viljelty ja oli
suur-valtain sodassa 1015 kauan turkkilaisten ja
venäläisten välisten sotatoimien alueena. K. T-t.
Tsupukka, rajakarjalainen piiras, jonka kuori
tehdään seulotuista kaura- tai vehnäjauhoista ja
..sydän" suurimoista. Kuoriaines paistetaan
juoksevana rieht ilässä, joten se muodostuu pyöreäksi
kakkaraksi. Sydän, suurimopuuro, levitetään sen
keskeen. minkä jälkeen kuori pannaan ensin
yhteen ja sitten päinvastaiseen suuntaan
kaksinkerroin. joten syntyy ympyrän neljännestä
muistuttava leivos. Syödessä kastetaan piirasta voissa
tai kermassa. XJ. T. S.
Tuba (lat.) nimityksellä tarkoitetaan
tavalli-M’sti munatorvea (tuba uterina 1. oviductus). ks.
Sukupuolieli m e t, IX Os. p. 168. — T.
(imlitiva 1. t. Eustachii, korvatorvi 1. Eustaehion
putki. ks. K u u 1 o e 1 i n, V Os. p. 162.
Tuberkuloosi ks. myös Eliii ntuber k
u-loosi, Täyd.
Tuberkuloosin vastustamisyhdistys (ruots.
Föreningen för bekam pandet a f t
u-herku losen), perustettiin 28 p. toukok. 1907
päätirehtööri R. Sieversin aloitteesta, säännöt
senaatin vahvistamat 28 p. heinäk. 1911.
Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa tuberkuloosia kai-
kin mahdollisin keinoin: sen toimesta ovat näi-
0
hin mennessä (1921) lääket. sivistyksen saaneet
henkilöt pitäneet 1,798 esitelmää 160.000 kuuli jalle
47s eri kunnassa, lentokirjasia on jaeltu ja
jouk-kotutkinmksia tuberkuloosin esiintymisestä eri
osissa maata on toimitettu. Tätä nykyä yhdistys
ylläpitää 4 huoltolaa (Kruunupyyssä, Teuvalla,
Iisalmella, Eurassa) ja 4 pienehköä parantolaa
(Teuvalla, Kurikassa, Oulaisissa ja Eurassa) sekä
kannattaa lisäksi kymmenkuntaa pienehköä
keuhkotautiparantolaa. Kiertävien
tuberkuloosin-hoitajatarten valmistamiseksi yhdistys joka vuosi
toimeenpanee kursseja sekä myöntää kunnille ja
yhdistyksille varoja sellaisten hoitajattarien
kiinnittämiseen.
Eduskunnan esityksestä myönnettiin t. v:lle
1913 valtionapua 200,000 mk. viideksi vuodeksi,
mikä summa ensi kerran annettiin sam. v., mutta
seuraavan kerran vasta 1917, minkä jälkeen se
on säännöllisesti saatu ja v:lta 1920
korotettu 300,000 mk: aan. Kansantajuisten
esitelmien pitoa varten yhdistys v:sta 1911 on
nauttinut vuotuista 5,000 mk:n apurahaa.
Lahjoituksia yksityisiltä ja liikkeiltä on kertynyt yli
2.0 milj. mk. Varoja 011 koottu myös myymällä
kirjemerkkejä ja järjestämällä iltamia ja
kokouksia. erittäinkin „tuberkuloosipäivänä" 1 p.
maalisk. — Yhdistyksen hallituksen muodostaa 9
vakinaista ja 6 varajäsentä, joista kummastakin
1 vuosittain on erovuorossa. Hallitus valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin ja rahastonhoitajan.
Y:n 1913 alusta yhdistys palkkaa erityisen
asiamiehen eli konsulentin. ja sillä on lisäksi eri
<<-i>s;i maata edustajia, joiden velvollisuutena on
edistää yhdistyksen toimintaa. Jäsenmaksu on
5 mk. vuosi- ja 50 mk. vakinaiselta jäseneltä.
Vuosikokous huhtikuun kuluessa, kanslia
Hei-singissä. Puheenjohtajana on alusta alkaen
toiminut lääket. toht. R. Sievers. C. T.
Tube uf / tybb’f], Karl von (s. 1862), saks.
kasvitieteilijä. T. on v:sta 1902 toiminut
Münchenin yliopiston kasvianatomian, -fysiologian ja
-patologian professorina. Hänen julkaisunsa
koskevat metsäbotaniikkaa, kasvitauteja ja
vahinko-sieniä. Kirjoitti tunnetun oppikirjan „Pflanzen
krankheiten" (1895); perusti (1903 Hiltnerin
keralla) ja toimittaa edelleen aikakauskirjaa
„Naturwissenschaftliche Zeitschrift für Land- und
Forstwirtschaft". J. /. L.
Tuglas, Friedebert (s. 1886), vir.
kirjailija, joutui lukiolaisena 1905 ottamaan osaa
silloiseen kuinousliikkeeseen, istui vankilassa, pääsi
pakenemaan ja eli maanpakolaisena Euroopan eri
maissa, kunnes v:n 1917 vallankumouksen jälkeen
palasi kotimaahan. Romaaneja ja novelleja:
„Hingemaa" (1900). „Kaliekesi" (1908), „ohtu
taevas" (1913), „Felix Ormusson" (1915),
..Saa-tus" (1917), ..Teekond Hispania" (1918),
..Liiva-kell" (I 1913, Il 1920), „Raskuse vaim" (1920),
„Jumala saar" (1920): arvosteluja ja esseitä:
„Eduard Wilde ja Ernst Peterson" (1909),
,.Kir-jandusline stiil" (1912), „Julian Liiv" (1914),
„Arthur Waldes" (1918), „A. H. Tamsaare"
(1919), „Mait Metsanurk" (1919). ..Aja kaja"
(I 1919, II 1920), „Henrik Ibsen" (1920),
,.Krii-tika" (I 1919, II 1920, III-VI ilmestymässä), vrt.
Viron kieli ja kirjallisuus. X Os. p.
1369 ja 1371.
Tuhkapesä, tulipesän alla oleva uunin osa.
johon tuhka, kuona y. m. polttojätteet arinan
läpi putoavat.
Tuikkiminen ks. Sein t. illat s ioni, Täyd.
"Tukholma. 415.201 as. (1920).
Tukikohta-asemat. Jalkaväkiasemaa
rakennettaessa varustetaan tämä taktillisesti
edullisissa paikoin vahvemmin ja täydellisemmin
varustetuilla tukikohdilla, joista esim. vihollisen
tehdessä hyökkäyksen asemia vastaan voidaan
sivustat uita* j. n. e. käyttäen menestyksellä se
torjua. E. T.
Tulenheimo. 1. Antti A g a t o n T. (s.
1879), oikeusoppinut ja politikko, yliopp. 1898.
lakit. kand. 1907. lakit. Iis. 1911; rikosoikeudeu
dosenttina 1911-17 ollen samalla
lainvalmistelukunnan jäsenenä 1912-15; henkiv.-yhtiö Suonien
johtajana 1915-18;* nimitettiin senaatin
talousosaston jäseneksi ja oikeustoimituskuunan
päälliköksi 1917: erottuaan 1918 tuli Hämeen lääniu
maaherraksi, mutta kutsuttiin 1919 jälleen
hallitukseen sisäasiainministeriksi, josta virasta erosi
jo sam. v. tullen sen jälkeen rikosoikeuden
professorinvirkaan Helsingin yliopistoon. Ollut
eduskunnan jäsenenä, maan hallinnon uudistamis-
tr ^ M ’
komitean puheenjohtajana, Helsingin valtuuston
jäsenenä y. m. julkisissa toimissa.
Julkaissut „Luotto rikosoikeudellisena suojelusob jektina"
(1911, väitöskirja) sekä lukuisia
rikosoikeudellisia tutkielmia.
2. Martti Akseli T. (s. 1883), edellisen
veli, suom. urkutehtaili ja, lähti, päätettyään
opintonsa Helsingin polyteknillisessä opistossa
1908, Saksaan, jossa työskenteli useamman
vuoden urkutehtaissa urkujen asettajana, äänittä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
