Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun suomalainen yliopistoseura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1373
Turun suomalainen yliopistoseura—Tuusula
137 I
hankkimaan tarkoituksensa toteuttamiseen
tarvittavat varat ottamalla vastaan lahjoituksia,
testamentteja ja jäsensitonmnksia. Ensimäisenä
toimintavuotena liittyi seuraan jäseniä kaikkiaan
179, ja rahasto nousi vuoden lopussa 310.020
mk: aan. Varsinainen suuripiirteinen toiminta
alkoi syksyllä 1918, jolloin seura sai suurimman
lahjoituksen, liikemies K. O. Knuutilan antaman
miljoonan mk. Keräystyön johtajana,
yliasiamiehenä, on toiminut prof. U. L. Lehtonen. Y :n
1918 lopussa oli lahjoitusten ja jäsensitounmsten
määrä 1,795, vastaten 7,401.865 mk.; v. 1919
lisääntyivät lahjoitukset 3,040:llä, joitten rahallinen
arvo oli 10,292,635 mk. Satoisin oli vuosi 1920,
jolloin seura sai uusia lahjoituksia 7,248, rahassa
19,587,900 mk. V. 1921 kertyi lahjoituksia 4,884.
vastaten 10,859,000 mk. Mainitun vuoden lopussa
oli seura saanut näin ollen kaikkiaan 16.967
lahjoitusta ja jäsensitoumusta, joiden rahallinen
arvo oli 48,141,400 mk. Lahjoituksia oli tällöin
kerätty järjestelmällisesti n. 270 kaupunki- ja
maalaiskunnasta.
Tieteellisen ohjelman valmistamiseksi
yliopistolle asetettiin tieteellinen lautakunta, joka
pro-fessorien E. N. Setälän ja Gust. Kompan johdolla
humanistisena ja luonnontieteellisenä osastona
toimien suoritti tämän tehtävän, Duodecim
seuran laatiessa ehdotuksen lääketieteellisen
tiedekunnan opetussuunnitelmaksi.
Päätettyään helmik. 28 p. 1920, että Turkuun
perustetaan suomalainen yliopisto ja saatuaan
asiantuntemukseen perustuvan selvityksen
yliopiston ohjelmakysymyksestä hoitokunta asetti
ensiksi täytettävien yliopistovirkojen
määräämistä ja yliopiston muuta tieteellistä perustamista
varten 7-jäsenisen tieteellisen valtuuskunnan.
Helmik. 28 p. 1921 päätettiin yliopistoon
perustaa humanistinen, luonnontieteellinen ja
valtiotieteellinen tiedekunta. Lääketieteellisen
tiedekunnan aikaansaamiseksi on ryhdytty alustaviin
toimenpiteisiin. Maalisk. 19 p. 1921 valittiin
yliopiston kansleriksi valtioneuvos, professori J. K.
Danielson-Kalmari, joka toukok. 21 p. 1921
nimitti seuraavat professorit: kouluneuvos, fil. tolit.
A. H. Virkkusen (Suomen historia),
yliopiston-apulaisen, fil. Iis. M. H. Palomaan (kemia),
yli-opistonapulaisen, fil. tolit. J. I. Liron
(kasvitiede), yliopistonapulaisen, fil. tolit. H. A.
Ojansuun (suomen kieli ja sen sukukielet),
yliopiston-apulaisen ja valtion entomologin, fil. tolit. W. M.
Linnaniemen (eläintiede), kirjailija, fil. maist.
V. A. Koskenniemen (kotimainen ja yleinen
kirjallisuus) ja dosentti, fil. tolit. Eino Sakari
Kailan (filosofia) sekä jouluk. 19 p. Tarton yliopiston
professorin fil. tolit. Kalle Väisälän
(matematiikka).
Yliopisto aloittaa toimintansa kesälukukaudella
1922 väliaikaisesti sitä varten ostetussa ent.
Phoenix-hotellissa. Yliopiston varsinaiseksi
asemapaikaksi, niin pitkäksi ajaksi kuin yliopistoa
ylläpidetään, on valtioneuvosto lahjoittanut n. 70
ha:n suuruisen alueen Maarian pitäjässä
sijaitsevasta, Turun kaupunkiin rajoittuvasta
Ison-Heikkilän sotilasvirkatalosta. Yliopisto on
sitäpaitsi saanut lahjaksi maanviljelysneuvos Alfr.
Kordelinin kuolinpesältä Naantalin pitäjässä,
Luonnonmaan saarella sijaitsevan Kultarannan
huvilatilan.
Kirjasto, joka 011 muodostettu lahjoituk
i
sista, keräily työllä ja ostoilla, käsittää nykyjään
arviolta n. 100,000 nidosta. Tärkeimpiä kirjastoon
siirtyneitä kokoelmia ovat arkiaatteri Otto A.
Hjelt in (n. 6,000 nid.), prof. E. G. Pjdménin (n.
6,000 nid.), prof. Th. Schiemanuin (n. 3,000 nid.).
rovasti J. A. Cederbergin (n. 5,000 nid.), prof.
J. Sahlbergin (n. 2,500 nid.) ja senaattori Aug.
Hjelt in (n. 2,000 nid.).
Arvokkaita luonnontieteellisiä
kokoelmia (jäkälä-, hyönteis-, lintu- y. m.) on
hankittu osaksi ostoilla osaksi lahjoituksina
tutkijoilta ja kerääjiltä (toht. E. A. Vainio, prof.
J. Sahlberg, entomologi A. E. Starck,
metsänhoitaja K. J. Ehnberg y. m.). Sitäpaitsi on
ostettu suuri ajanmukainen fysikaalisen ja kemial
lisen laboratorin välineistö. K. J-c.
Turun suomalainen yliopistoseura ks. T
u-r u n suomalainen yliopisto, Täyd.
Turun-Uudenkaupungin rata ks. S u o m e n
rautatiet, Täyd. p/1170.
*Turveteollisuus. Voima- ja
polttoainetalou-delliselle yhdistykselle lähetettyjen tietojen
mukaan valmisti 14 toiminimeä 20 pjolttoturveko-
neella 1921 27.114 ton. koneturvetta. Lisäksi
0
kolme toiminimeä valmisti n. 1,680 ton.
lapiotur-vetta. Ottaen huomioon, että jotkut toiminimet
eivät lähettäneet tietoja ensinkään, lienee koko
valmistus osapuilleen ollut 33,000 ton. —
Rautatiehallitus on alkanut käyttää koneturvetta
veturien lämmitykseen ja tilasi 1921 yksityisiltä
hankkijoilta n. 5.000 ton. Nykyään kokeillaan
meillä hollantilaista menetelmää, jossa
ilmakuivatusta voidaan jouduttaa ja kuivempi ja
raskaampi koneturve saadaan. Turvejauheen
valmistus on liian kalliina lopetettu. L. K.
Tussah-silkki on intialaisen silkki perhosen,
tussur- 1. tussah-kehrääjän, kehräämää silkkiä.
Tussur on villiperhonen, jonka kotelot kerätään
puista. Langan ympärillä ei ole samanlaista
serisiinikerrosta kuin mulperisilkillä, vaan
perhonen päällystää kehrätyt lankakerrokset
liimaker-roksella. Tämä lanka on vaikeata kelata, sillä
toukka kehrätessään sitoo joukkoon lehtiä ja
oksiakin. Sentähden t. tavallisesti kehrätään
villaan sekoitettuna. Lanka on paksumpaa kuin
mulperisilkki, jäykkää ja melkein lasimaista.
Siinä on selviä langan pituussuuntaan käyviä
uurteita, sillä lanka on muodostettu
minimaalikui-duista, fibrilleistä. E. J. S.
Tuukkanen, Bruno (s. 1891), suom.
taiteilija, jonka erikoisalana ovat kalkki- ja
lasimaalaus; opiskeli Viipurin taiteenystäväin
piirustuskoulussa 1906-08, Tukholman korkeammassa
taideteollisuuskoulussa 1908-12, Mlinchenissä 1913.
Huomattavimpia töitä: Lammin kirkon
kalkki-maalauksét 1919 (ensimäiset Suomessa
uudemmalla ajalla), Kordelinin hautakappelin
lasimaalaukset (10 kpl. Zettlerin Münchenissä
suorittamaa ikkunaa), Loviisan kirkon kuorin koristelu
1921; toiminut myös kirjankoristelualalla.
U-o N.
* Tuulos. 2,157 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun .,Jeesus Getsemanessa" tehnyt Hj.
Munster-hjelm 1863.
* Tuupovaara (Kovero). 3,256 as. (1919).
Kiertävä maamieskoulu yhdessä Ilomantsin
kanssa. P. Siitosen saha ja mylly. K. J. V.
^Tuusniemi. 7,443 as. (1919).
* Tuusula. 8,438 as. (1919). [K. A. Åberg,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
