Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tykistötähystys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1379
Työaikalainsäädäntö
13 so
tuntia ja lauantaina 4 */2 tuntia, joten
viikoittaiseksi työajaksi tulee 47 tuntia. Muuten on
Englannissa n. s. Whitleyn komitean (ks. t. Täyd.)
esitysten mukaisesti viime aikoina aseilla
työaloilla muodostettu eri asteisia
teollisuusneuvos-toja (industriell counsils), joissa on
tasasuhtai-sesti työnantajain ja -tekijäin edustajia ja joiden
tehtävänä on muiden työehtojen ohella
käsitellä ja vahvistaa myös maksimaalityöaika, joten
Englannissa toistaiseksi ei asiaa järjestettänekään
yleisen pakollisen lainsäädännön avulla.
Saksassa ei ennen sotaa ollut olemassa
miesten työaikaa rajoittavia määräyksiä, mutta
vallankumouksen jälkeen on 8 tunnin
maksimaalityöaika tullut käytäntöön. Tämä on tapahtunut
osittain yleisellä maan työnantaja- ja
työntekijäjärjestöjen välisellä, 15 p. marrask. 1918 tehdyllä
sopimuksella, osittain hallituksen 23 p. samaa
kuuta antamalla määräyksellä. Asiaa koskeva
yleinen laki on paraikaa lainsäändäntöelinten
k«« • * 1 j •• •• ••
asiteltavana.
Itävallassa, jossa täysikäisten miesten
pisin sallittu työaika aikaisemmin oli rajoitettu
11 tunniksi, on 19 p. jouluk. 1918 annettu laki
8-tuntisen työpäivän käytäntöön ottamisesta
tehdasteollisuudessa. Laki on kuitenkin väliaikainen.
Sen mukaan on maksimaalityöaika 8 tuntia 24
tunnin aikana. Naisten ja alaikäisten työ ei saa
kestää enemj ää kuin 44 tuntia viikossa ja työn
tulee päättyä lauantaisin klo 12 päivällä.
Sesonki-työssä voidaan työaika tarkastusviranomaisen
luvalla pidentää 10 tunniksi enintään kolmen
viikon aikana. Ohimenevää hätätyötä voidaan myös
teettää enemmän kuin 8 tuntia. Enempiä
poikkeuksia voi sosiaalidepartementti myöntää,
kuultuaan varta vasten muodostettua neuvostoa, jossa
on sama määrä työnantajien ja työntekijöiden
edustajia. Aputyö, kuten lämmitys, puhdistus
y. m., ei ole työaikarajoitusren alainen.
Sallitusta ylityöstä on maksettava 50% :11a korotettu
palkka.
Ranskassa oli useilla aloilla jo ennen sotaa
myös miesten työaika säännöstelty ja rajoitettu
10-tuntiseksi. Sen jälkeen on 8-tuntinen
työpäivä saatettu erikoislailla voimaan kaivoksissa
sekä valtion laiva veistämöissä ja
sotatarveteh-taissa. Vihdoin on 23 p. huhtik. 1919 annetulla
lailla kaikkiin teollisuus- ja kauppaliikkeisiin
ulotettu 8 tunnin työaika.
Espanjassa on 3 p. huhtik. 1919 annetulla
asetuksella pisimmäksi työ| äiväksi määrätty 8
tuntia vuorokaudessa. Varta vasten asetetun
teollisuusneuvoston lausunnon mukaan saattaa
hallitus vapauttaa joitakin työaloja lain
alaisuudesta.
Tanskassa on jo ennen, kuin lakia on
ennätetty saada aikaan, yleisellä
työnantaja-ja työntekijäjärjestöjen välisellä sopimuksella
hyväksytty 8-tuntinen työpäivä otettavaksi
käytäntöön v: n 1920 alusta. Sopimus ei koske
meriliikennettä eikä maataloutta ja sen
yhteydessä olevia töitä. Ylityöaikaa ei ole rajoitettu.
Vuorotyöstä on 12 p. helmik. 1919 annettu
eri-koislaki, jonka mukaan pisin sallittu työaika on
8 tuntia. V:n 1922 alussa on tämä sopimus
työnantajain taholta sanottu irti, ja kysymys
uuden sopimuksen aikaansaamisesta on avoin.
Valtion rautatie-, säbkölennätin-, posti- ja
tullilaitoksissa on myös otettu käytäntöön 8 tunnin työaika.
I Norjassa oli myös jo käytännössä
suurimmaksi osaksi siirrytty 8-tuntiseen työaikaan,
kun asiasta 11 p. heinäk. 1919 annettiin laki,
jonka mukaan työaika on 8 */f tuntia päivässä
ja 48 tuntia viikossa laissa tarkemmin säädetyin
poikkeuksin.
Ruotsissa on niinikään useilla työaloilla
työaika työehtosopimuksissa määrätty 8-tunti
seksi. Asiasta valtiopäiville annettu hallituksen
esitys, jonka mukaan maksimaalityöaika olisi
tullut 8^2 tunniksi päivässä ja 48 tunniksi vii
kossa, tuli ensin hyljätyksi, mutta uusien vaa
lien jälkeen kokoontuneet valtiopäivät
hyväksyivät lain, joka julkaistiin 17 p. lokak. 1919. Myö
hemmin on tähän lakiin hyväksytty useita muu
toksia.
Suomi. ks. Työväensuojeluslain
säädäntö, Täyd.
Washingtonin konferenssi. Sen
jälkeen kuin Kansainliiton työjärjestön en
simäinen konferenssi Washingtonissa syksyllä
1919 hyväksyi m. m. työaikaa teollisuudessa kos
kevan sopimuksen, on t. tullut myös kansainvä
lisen järjestelyn alaiseksi. Sanotun kansainväli
sen sopimuksen mukaan määrätään kaikilla teolli
suusaloilla, liikenne mukaan luettuna,
noudatettavaksi 8 tunnin päivittäinen ja 48 tunnin viikoit
täinen työaika. Ulkopuolelle jäävät työnvalvojat
ja -johtajat sekä yritykset, joissa vain saman
perheen jäsenet työskentelevät. Seuraavissa ta
pauksissa myöntää sopimus poikkeuksen osittain
päivittäisestä, osittain sekä tästä että
viikoittaisesta työaikamaksimista: 1) milloin asianosaiset
sopivat ja viranomainen siihen suostuu, sallitaan
työaikaa korotettavan joinakin viikon päivinä
enintään yhdellä tunnilla päivässä, jos se on siinä
määrin lyhyempi muina päivinä, ettei viikon
työaika nouse yli 48 tunnin; 2) työaika vuorotyössä
rajoitetaan vain siten, että se 3 viikon aikana on
keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia
viikossa; 3) milloin työn, teknillisen laatunsa
vuoksi, täytyy olla keskeymätöntä, saa vuoroissa
tapahtuva työ kestää 56 tuntia viikossa; sekä
4) poikkeustapauksissa, milloin 8 tunnin
päivittäistä työaikaa tunnustettavasti ei käy soveltami
nen, voidaan asianosaisten järjestöjen keskeisellä
sopimuksella, jonka hallitus hyväksyy, työaika
järjestää pitemmäksi ajaksi siten, että työaika
sovitun ajanjakson kuluessa on vain keskimäärin
48 tuntia viikossa.
Mainitut neljä poikkeusta koskevat säännölli
sesti tapahtuvaa varsinaista työtä. Näiden
lisäksi sallii sopimus, että julkinen viranomaineu
säännöstelee työajan sellaisessa valmistelu- ja
viimeistelytyössä, joka välttämättä on tehtävä
ulkopuolella varsinaista, työtä varten määrättyä
aikaa tai sellaisten työntekijäryhmien työssä,
joiden työ on olennaisesti vain aika ajoin
tapahtuva, sekä tilapäisesti myös sellaisissa poikkeus
tapauksissa, jolloin työ on pakottavan kiireellistä.
Sopimus, jonka olisi tullut käydä voimaan jo
1 p. heinäk. 1921, on kansainvälisen työjärjestön
sääntöjen mukaisesti ollut lakia säätävien elinten
käsiteltävänä useimmissa niiltä 40 eri valtiosta,
jotka olivat edustettuina Washingtonin
konfe-ienssissa, mutta vain muutama harva niistä on
ratifioinut sopimuksen. Suomessa on sopimus
myöskin jätetty hyväksymättä. Yleisenä syynä
siihen, että sopimusta ei ole voitu saattaa voi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
