Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tykistötähystys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1377
Tykistötähystys—Työaikalainsäädäntö
1378
120 km ja alkunopeus 1,500 m sek. ja kaliberi
21 cm ja jota käytettiin Pariisin
pommittamiseen. Suurvaltain sodassa 1914-18 t. osoitti
olevansa „armeian selkäranka". Ilman sitä ei
armeian ensimäisellä aselajilla, jalkaväellä, ollut
mahdollisuutta käydä sotaa. W. E. T.
Tykistötähystys, toiminta tykkitulen
johtamista varten. T. tapahtuu paikassa, josta maali
voidaan huomata, joko tuliasemalla (s. o. tykkien
sijoituspaikalla) tai siitä erillään aina usean
kilometrin päässä. Erotetaan maa- ja ilmatähystys.
Maatähystys suoritetaan vihollisen tiedustelulta
mahdollisimman hyvin suojatulta paikalta joko
maasta käsin tai puihin, rakennuksiin y. m. s.
valmistetusta tähystysasemasta l.
tähystyssuojasta, joka aina koetetaan tehdä kranaattitulta,
mutta ainakin srapnellitulta kestäväksi.
Ilmatähystys, joka pääasiassa on lentokoneista
suoritettava, on usein ainoa mahdollinen tähystystapa
ja tulee erikoisesti kysymykseen erittäin
vaikeasti tähystettävässä maastossa kuten esim.
Suomessa. Maatähystyksen perusteena annetut
ampumakomennot suoritetaan tavallisimmin
puhelimitse, lentotähystyksen huomiot ilmoitetaan
tavallisimmin langattoman lennättimen avulla
ampuvalle patterille. Maatähystys voi lisäksi olla
joko paikallaan pysyvä tai liikkuva. Edellisen
ollessa kysymyksessä tähystys ja sen mukaan
tulenjohto suoritetaan samalta paikalta,
jälkimäisessä tapauksessa tähystysaseina alati muuttuu
tähystäjän liikkuessa eteenpäin kulkevan
jalkaväen mukana. W. E. T.
Tykkimies, laveammassa merkityksessä
tykistössä palveleva asevelvollinen sotilas,
suppeammassa merkityksessä tykin ääressä
ampumapalvelusta suorittava sotilas. Niiden lukumäärä yhtä
tykkiä kohti vaihtelee riippuen tykin laadusta
(kenttätykistössä 6-8). Asestuksena on karbiini
(pistoli) tai kivääri (rannikkotykistössä). W. E. T.
Tykkisuojus, monenmuotoinen
kenttävarustuslaite, käsittävä maahan tehdyn syvennyksen,
jonne tykki asetetaan, ja vallit, jotka sitä
suojelevat.
Tykky ks. Lumituhot, Täyd.
* Tylor, Edward Burnett, kuoli 1917.
Tyndallinilmiö ks. Kolloidit, Täyd.
Typha-kuitu saadaan osmankäämien (Typha)
rungoista. Kuidut ovat laadultaan aivan kuin
hampun ja juutin välimuotoja, mutta vähemmän
puutuneita kuin juutti. Niitä käytetään hampun
lisäkkeinä seoksissa. E. J. S.
*Typpi ks. Haber, Fritz, Täyd.
Typpidioksidi ks. Typpi, IX Os.
Typpihappoanhydridi l.
typpipentoksidi ks. Typpihappo, IX Os.
Türnpu, Konstantin (s. 1865), vir.
musiikkimies, opiskeli Pietarin konservatorissa
1886-91, valmistui kuoronjohtajaksi Berliinissä 1892,
asettui Tallinnaan urkuriksi ja kuoronjohtajaksi,
esitti kuoroineen m. m. 1914 Riiassa Bachin
Matteus-passion ja Pietarissa 1910 Beethovenin
„Missä solemnis”in, joita aikaisemmin ei oltu
esitetty Venäjällä. Kävi 1912 kuoroineen
konserttimatkalla Länsi-Euroopassa, johti useita
vir. laulujuhlia, perusti 1916 Tallinnaan
„Tallinna Meestelaulu Selts” seuran. Useiden
laulukuorojen johtaja Tallinnassa. Säveltänyt
joukon soolo- ja kuorolauluja.
* Tyrnävä. 3,960 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „Vapahtajan syntymä" on maalannut T.
Tuhkanen 1907. [„Liitto” n:o 76 C (1910).]
* Tyrväntö. 1,643 as. (1919).
Teollisuuslaitoksia: Lahdentaan sähkölaitos ja -mylly.
Kirkon alttaritaulun „Jeesus Getsemanessa" on
maalannut Eva Elisabeth Boije 1853. [L. G.
Palander, „Akademisk afhandling och oeconomisk
beskrifning öfver Kulsiala församling i
Tavastehus län” (1767); K. O. Lindeqvist, „Vanajan ja
Hattulan pitäjien sekä Rengon ja Tyrvännön
kappelien taloudellisesta tilasta isonvihan aikana”
(Kaikuja Hämeestä VIII, 1913).] K. J. V.
* Tyrvää. 9,324 as. (1919). Karjakkokoulu.
Teollisuuslaitoksia: 4 sahaa, 17 jauhomyllyä,
4 turvepehkutehdasta, leikkikalutehdas (ks. myös
Vammala, X Os. ja Täyd.). — Kirkon
alttaritauluja kolme („Kristuksen kirkastus”, „Kristus
ristillä” ja „Kristuksen kuolleista nouseminen”),
R. V. Ekmanin maalaamat 1855. [J. Rinne,
„Pari rautakautista polttokalmistoa Tyrväällä”
(Suomen museo X, 1903); Hannes Ryömä,
„Tyrvään ensimäisen kansakoulun perustamisvaiheet”
(Satakunta I, 1907) ; H. Ojansuu, „Kallialan
seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit” (Satakunta
III, 1914).] K. J. V.
* Tytärsaari. 519 as. (1919). Kirkon alttarin
kahden puolen olevat taulut kuvaavat kumpikin
Kristusta ristillä, toinen ainakin v:lta 1772,
tekijät tuntemattomat.
Työaikalainsäädäntö on viime aikoina tullut
työväenlainsäädännön polttavimmaksi
kysymykseksi. Sen lisäksi, mitä
työväensuojeluslainsäädännöstä (ks. t. X Os.) on esitetty, kosketellaan
seuraavassa t:n uusinta kehitystä ulkomailla.
Maailmansodan tauotessa ovat olosuhteet
useimmissa teollisuusmaissa johtaneet siihen, että
järjestyneen työväen vanhaa periaatteellista
vaatimusta kahdeksan tunnin päivittäisestä
maksimaalityöajasta (ks. t. V Os.) on alettu
käytännössä toteuttaa. Toisissa maissa tämä on
tapahtunut lainsäädäntötietä, toisissa taas yleisillä
työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä
työehtosopimuksilla (ks. Tariffisopimus, IX
Os.). Vanhin, yksityiskohtaisin ja pisimmälle
menevä on t. useissa Austraalian valtioissa, joissa
jo kauan on ollut voimassa 4S tunnin
viikoittainen työaika. Mikäli muualla aikaisemmin on
yleisillä määräyksillä rajoitettu työaikaa, ovat
rajoitukset olleet joko lievempiä taikka vain
joihinkin työaloihin tahi joihinkin
työntekijäryhmiin, kuten naisiin ja alaikäisiin, rajoittuvia.
Viime aikoina on sitävastoin kehitys tässä
suhteessa ollut varsin jyrkkä. Kun säännöstely
puheenaolevassa suhteessa on pääasiallisesti
tapahtunut sota-ajan poikkeuksellisissa oloissa, on se
usein järjestetty vain toistaiseksi voimassa
olevaksi. Huomattava on myös, että viimeaikainen
säännöstely on nimenomaan koskenut
täysikäisten työtä, joka yleensä on näihin asti ollut
rajoittamaton.
Englannissa on työaika yleensä järjestetty
vapaaehtoisuuden tietä. Vain hiilikaivostyössä
kieltää yleinen laki pitämästä työntekij ää työssä
enempää kuin 8 tuntia vuorokaudessa (Coal
mines regulation act, 1908). Melkein kaikilla
muillakin työaloilla on viime aikoina
työehtosopimuksilla otettu käytäntöön 8 tunnin periaate,
tavallisesti siten, että 5 päivänä viikossa tehdään 8 1/2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
