Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Töpler ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
139
Töpler - Ukraina
139 s
helle”. Julkaisi muuten m. m. „Der englische
Staat und der deutsche Staat. Eine Studie” (1917)
ja „Die Schuldfrage. Russlands Urheberschaft
nach Zeugnissen aus dem Jalire 1914” (1919).
* Töpler, August, kuoli 1912.
Törne [-ö-]. Per Olof von (s. 1882), suom.
historiantutkija, yliopp. 1899, fil. kand. 1903, fil.
toht. 1907, tuli yleisen historian dosentiksi
Helsingin yliopistoon 1911, pohjoismaiden historian
professoriksi Turun ruots. akatemiaan 1918.
Julkaisuja: „Ptolémée Gallio, cardinal de Côme”
(1907). „Om Finlands skattskyldighet tili
påfvedömet under medeltiden” („Hist. arkisto" XXII,
1911). „Don Juan d’Autriche et les projets de conquète de l’Angleterre” (1915); toimittaa v:sta
1910 aikakauskirjaa „Historisk Tidskrift för Finland”.
Törneros [-rūs], Adolf (1794-1839), ruots.
filologi, yliopistomies ja kirjailija. Julkaisi
lukuisia tutkimuksia klassillisen filologian alalta.
Kirjallishistoriallista merkitystä on T:n kirjeillä
ja päiväkirjoilla („Bref och dagboksantecknin
gar”, 2 os., 1840-42, lisätty pain. 1890-91). Niiden
nojalla on T. luettava ruots. proosatyylin klassillisiin mestareihin.
* Töysä. 3,901 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun „Jeesus ja syntinen vaimo" on tehnyt
Väinö Hämäläinen; saatu 1908. K. J. V.
Uhlenbeck [ȳlenbek], Christianus
Cornelius (s. 1866), holl. kielentutkija, v:sta 1892
sanskriitin ja vertailevan kielitieteen professorina
Amsterdamin ja v:sta 1899 muinaisgerm.
kielien ja yleisen kielitieteen professorina Leidenin
yliopistossa. Paitsi indoeuroopp. kieliä on U.
tutkinut baskin kieltä sekä eskimoiden ja
Pohjois-Ameriikan intiaanien kieliä. Julkaisuista
mainittakoon vain: „Die lexicalische
Urverwandtschaft des Baltoslavischen und Germanischen”
(1890), „Baskische Studien” (1891),
„Kurzgefasstes etymologisches Wörterbuch der gotischen
Sprache” (1896, 2:nen pain. 1900),
„Kurzgefasstes etymologisches Wörterbuch der alt indischen
Sprache” (1899), „Beiträge zu einer vergl.
Lautlehre der baskischen Dialekte” (1903), „Ontwerp
eener vergelijkende vormleer der Eskimotalen”
(1907), „Ontwerp van eene vergelijkende
vormleer der Algonkintalen” (1910).
* Uhtua ks. Itä-Karjala, Täyd.
Ukko, tekn., on suomalaisissa tehtaissa
käytetty selfaktorin kvadrantin nimitys.
* Ukraina. Historia. Bolševikkien päästyä marrask. 1917 valtaan Venäjällä sai U:n
itsenäisyyspyrkimys uutta vauhtia. Jouluk. 18 p.
julistettiin riippumaton U:n kansantasavalta,
joka kuitenkin oli oleva osana Venäjän
liittotasavaltaa. Tämän johdosta ukrainalaiset ottivat
osaa yleisvenäläisen perustuslakia säätävän
kansalliskokouksen vaaleihin. U:n ja
Neuvosto-Venäjän välit olivat kuitenkin alunpitäen kireät,
ja ristiriita kärjistyi vielä enemmän, kun
bolševikit tammik. 1918 linjoittivat Venäjän
kansalliskokouksen ja U:n „radan” (ks. Ukraina, X
Os. p. 154) vastapainoksi perustivat
ukrainalainen neuvostohallituksen Harkovaan.
Keskusvaltain kanssa Brest-Litovskissa käytyihin
rauhanneuvotteluihin U. lähetti omat valtuutettunsa.
Helmik. 2 p. 1918 keskusvallat tunnustivat U:n
itsenäiseksi valtioksi ja tekivät, Venäjän
päävaltuutetun Trotskijn vastalauseesta huolimatta, 9 p.
helmik. erikoisrauhan sen kanssa. Saks.
joukkoja marssi „radan” pyynnöstä U:aan vapauttaen
bolševikkien valtaan joutuneen Kiovan ja
tunkeutuen Odessaan saakka. Saksalaisten
ylipäällikkönä ja ylikoimissaarina toimi sotamarsalkka
v. Eichhorn, joka ulotti valtauksen Krimin
niemimaalle asti. Huhtik. U:n suurtilalliset saksalaisten avulla kukistivat „radan”,
joka oli luvanuut talonpoikain hyväksi panna toimeen perinpohjaisen maareformin suurtilallisten
kustannuksella. Ylimmäksi hallitusmieheksi tuli suurtilallineu ja ent. ven. kenraali Skoropadskij, joka otti arvonimen U:n hetmani. Alemmat
kansanluokat, myöskin talonpojat, olivat saksalaisia kohtaan vihamieliset, eikä saksalaisten sen vuoksi onnistunut saada U:sta irti läheskään niin
paljon viljaa ja muita elintarpeita, kuin olivat
toivoneet; 31 p. heinäk. sai Eichhorn surmansa
erään sosialistivallankumouksellisen luodista.
Kun keskusvallat syksyllä 1918 olivat
joutuneet tappiolle ja saksalaiset alkoivat poistua
U:sta, täytyi Skoropadskijn joulukuussa luopua.
Nyt julistettiin uudelleen riippumaton U:n
kansantasavalta. Sen hallitus uskottiin
nelimiehiselle direktoriumille, jonka jäsenistä jo aikaisemmin
hallituksen johtajana ollut kirjailija Vinnitšenko tuli hallituksen esimieheksi ja Petiljura
(ks. t. Täyd.) armeian ylipäälliköksi. Uuden
maltillis-sosialistisen hallituksen asema oli alun
pitäen erinomaisen vaikea. Saksalaisten poistuttua bolševikit olivat saaneet haltuunsa Harkovan
ja 28 p. tammik. 1919 he valtasivat myöskin
Kiovan, missä Rakovskijn johdolla muodostettiin
ukrainalainen neuvostohallitus. Direktoriumi
pakeni Podolian Vinnitsaan.
Sillä välin Itävallan ukrainalaiset tämän valtakunnan hajottua olivat marrask. 1918 julistaneet länsi-ukrainalaisen kansantasavallan, joka oli
käsittävä Unkarin, Itä-Galitsian ja Bukovinan
ukrainalaiset. Kun puolalaiset olivat karkoittaneet ukrainalaiset Lembergistä, päätti
länsi-ukrainalaisten kansallisneuvosto, että oli yhdyttävä
Venäjän ukrainalaisiin, ja tammik. 1919 julistettiin suur-ukrainalainen kansantasavalta. Länsi
ukrainalaisten hallitus jatkoi kuitenkin edelleen
toimintaansa Galitsiassa. Helmik. tuli
direktoriumin esimieheksi Petljura. Hallitus siirtyi
ensin Proskuroviin ja sitten (huhtik.) Volynian
Rovnoon. Pariisiin lähetettiin ukrainalainen
valtuuskunta, joka turhaan koetti saada
voittajavaltoja tunnustamaan U:n itsenäisyyden.
Ukrainalaisten oli taisteltava Galitsiassa puolalaisia,
Venäjällä bolsevikkeja ja pian myöskin
Etelä-Venäjältä etenevää vastavallankumouksellista
kenraali Denikiniä vastaan. Kesällä 1919 Petljura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
