Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ule ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1399
Ule—Ulkoasiain hoito
1400
hyökkäsi Kiovaa kohti, jonne hänen joukkonsa
marssivat 30 p. elok., mutta Denikinin joukot,
jotka olivat heinäkuun alussa vallanneet
Har-kovan bolsevikeilta, karkoittivat melkein heti
ukrainalaiset Kiovasta. Ne yritykset, jotka
syysk. tehtiin sovinnon aikaansaamiseksi
Denikinin kanssa, raukesivat, kun Denikin vaati
myöskin ukrainalaiset joukot johtoonsa.
Viimemainitun tyly esiintyminen U:ssa sai
talonpojat nousemaan häntä vastaan, ja lokak. U:n
hallitus suoraan julisti häntä vastaan sodan.
Itä-Galitsiassa ukrainalaisten täytyi kovien
taistelujen jälkeen väistyä sinne lähetettyjen Ranskan
rintamalta tuotujen puolalaisten Hallerin
joukkojen tieltä. Puolalaiset miehittivät myöskin osan
Podoliaa. Samaan aikaan Peti jura joutui
tappiolle taistellessaan Denikiniä vastaan, joka
marrask. valtasi m. m. suuria osia Volyniasta.
Joulukuussa U:n hallituksella oli hallussaan
ainoastaan Ktelä-Volynia ja Länsi-Podolia. Jo jouluk.
Denikinin kuitenkin täytyi heittää Harkova
bolsevikeille, jotka pian saivat valtaansa myöskin
Kiovan, pakottaen v:n 1920 alussa Denikinin
peräytymään Mustanmeren rannikolle. Lännempänä
ukrainalaiset talonpojat jatkoivat taistelua häntä
vastaan menestyksellä; ennenpitkää ukrainalaiset
joukot valloittivat Odessan. U:n hallitus, joka
oli asettunut Puolan alueelle, teki Puolan kanssa
liiton ja luovutti Puolalle ltä-Galitsian,
Länsi-Volynian, Polesjen ja Holmin alueet. Keväällä
1920 ukrainalaiset ja puolalaiset yhdessä
karkoittivat bolsevikit suuresta osasta U:aa ja
valloittivat myöskin Kiovan. Mutta sotaonni kääntyi
pian. kun bolsevikit aloittivat ankaran
vastahyökkäyksen. Ukrainalaisten täytyi yhdessä
puolalaisten kanssa peräytyä Puolan alueelle. Kun
Puola kesällä 1920 aloitti rauhanneuvottelut
bolsevikkien kanssa, jäi U:n hallitus oman onnensa
nojaan. Sen joukot jatkoivat edelleen taistelua
bolsevikkeja vastaan Länsi-Ukrainassa
saavuttamatta ratkaisevia tuloksia. Kiovassa vallitsee
sinne uudelleen asettunut Rakovskijn johtama
neuvostohallitus. Sen toimintaa vaikeuttavat
kuitenkin suuresti alituiset talonpoikaiskapinat.
Syks. 1921 kapinaliike puhkesi uudelleen
voimakkaasti ilmoille saavuttaen jonkun verran
menestystä. J. F.
Ule [ütoj, Wilhelm (Willi) (s. 1861),
saks. maantieteilijä, professorina Rostockissa v:sta
1907. on edistänyt joki- ja järvitutkimusta
esittämällä uusia tutkimusmenetelmiä ja keksimällä
uusia tutkimiskojeita. Laatinut in. m. yhdessä
F. A. Forelin (ks. t. II Os. ja Täyd.) kanssa
tunnetun järvien veden väriasteikon. Teoksia: ..Die
Mansfelder Seen" (1889), „Die Tiefen Verhältnisse
der Masurischen Seen" (1890), ,,Zur Hydrographie
der Saale" (teoksessa „Forschungen zur deutsehen
Landeskunde und Volkskunde", 10:s os., 1896),
..Beitrag zur physikalischen Erforschung der
baltischen Seen" (sam. paik., 11 :s os., 1898),
..Niederschlag und Abfluss in Mitteleuropa ’ (sam.
paik.. 14 :s os., 1903), „Forschungen am
Ammersee in Oberbayern" (1906). K. J. V.
Ulkoasiain hoito. Sen jälkeen kuin Suomi oli
julistautunut itsenäiseksi ja tämä itsenäisyys oli
saavuttanut useiden valtioiden tunnustuksen, kävi
tarpeelliseksi luoda erityiset elimet ulkoasiain
hallintoa ja ulkomaista edustusta varten.
Hallituksessa oli näiden asiain hoito aluksi väliaikai-
sesti järjestettynä, kunnes toukok. 1918
ryhdyttiin toimenpiteisiin sen saattamiseksi vakinaiselle
kannalle ja kesäk. 28 p. 1918 annettiin asetu-,
ulkoasiaintoimituskunnan perustamisesta Suomen
senaatin talousosastoon ja heinäk. 1 p. sam. v.
vahvistettiin sen ohjesääntö (vrt. IJ 1 k o a s i a i
n-ministeriö, Täyd.).
Mitä Suomen ulkomaiseen edustukseen tulee,
lähetettiin ensiksi eri maihin Valtuuskunnat saat
tamaan Suomen itsenäisyysjulistus vieraiden hai
litusten tietoon ja pyytämään naiden
tunnustusta. Varsinaiset lähetystöt perustettiin ensiksi
Skandinaavian maihin sekä Saksaan, kun taasen
muissa maissa, missä Suomen etuja oli valvot
tava. pidettiin puolivirallisia toimihenkilöitä,
kunnes maan itsenäisyys oli tullut yleisesti
tunnustetuksi. Siitä asti on ulkomaista edustusta
melkoisesti kehitetty ja useihin maihin nimitetty
osaksi ylimääräisiä lähettiläitä ja valtuutettuja
ministereitä (envoyés extraordinaires et ministres
plénipotentiaircs), osaksi „toimitsijoita" (chargcn
d’affaircs) taikkapa diplomaattisten arvoluokkain
ulkopuolella olevia valtuutettuja sellaisiin maihin,
joiden itsenäisyys ei vielä ole saavuttanut
lopullista kansainvälistä tunnustusta.
Lokak. 25 p. 1918 annettiin Suomen edustu k
sesta ulkomailla laki, joka luettele^ eri
lähettiläs- ja konsuliluokat ja näiden arvoasteet,
määrää heidän tehtäväinsä yleisen laadun, lähe
tystöjen ja konsulinvirastojen suhteet ulkoasiain
-toimituskuntaan (-ministeriöön) sekä toisiinsa
y. m. Heinäk. 25 p. 1919 annettiin sitten asetus,
joka sisältää lähetystöjen ja konsulinvirastojen
ohjesäännön. — Hallituksen asiana on määrätä,
mihin lähetystöjä tai konsulinvirastoja on |M?ru-»
tettava, mutta sellaisten varakönsulinvirastojen
asettaminen, joihin ei liity menosääntöön otettuja
säännöllisiä menoja, riippuu
ulkoasiainministeriöstä. Hallitusmuodon mukaan presidentti, vai
tioneuvoston esityksestä, nimittää lähettiläät j:i
lähetetyt konsulit. Niinikään presidentti ne
ministeriön virkamiehet, jotka toimivat
esittelijöinä. Lähetystöjen *ja lähetettyjen konan
lien virastojen virkamiehet nimittää valtioneu
vosto, valitut konsulit taasen
ulkoasiainministeriö. Kaikki nämä virat, täytetään ilman
edelläkäy-pää haettavaksi julistamista. Palkattomiksi
konsuleiksi sekä kanslia-apulaisiksi ja muihin yli
määräisiin toimiin lähetystöihin ja
konsulinvirastoihin voidaan ottaa muitakin kuin Suomen
kansalaisia.
Lähetystöjen ja konsulinvirastojen
järjestysmuodosta ja keskinäisistä suhteista sekä niiden
yleisistä ja erikoisista tehtävistä, kuten
tiedonantovelvollisuudesta. toimenpiteistä
kauppalaivoihin nähden, velvollisuudesta auttaa ja kotimaahan
palauttaa merimiehiä y. m. asetus sisältää yksi
tyiskohtaisia määräyksiä. Niissä maissa, inissii
Suomella on lähetystö, toimivat sikäläiset pää
konsulin- ja konsulinvirastot sen alaisina,
milloin taasen Suomella jossain maassa on pääkou
sulinvirasto,. mutta ei lähetystöä, on ensinmai
nittu suorastaan ulkoasiainministeriön alainen.
Milloin Suomi jossain maassa ylläpitää vain kon
sulinvirastoja, on hallituksen määrättävä, onko
jonkin konsulinviraston toisiin nähden
toimittava ylempänä, suorastaan ulkoasiainministeriön
alaisena virastona, vai onko konsulinvirastojen
siinä maassa oltava muussa maassa olevan Suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
