Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kieli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1411
Uppland—Urheiluennätykset
1112
tiin ajalla helmik. - marrask. 1915 550 engl.
kauppalaivaa (= 1,200,000 rek.-ton. 1. 6 % Englannin
alkuperäisestä kauppalaivatonn ist osta), 40 ransk.
kauppalaivaa (= 110,000 ton. 1. 9 %
kauppalaivaston tonnistosta). Jouluk. 1 p:ään 1915 oli
Saksa upottanut 734 ympärysvaltain
kauppalaivaa, joista 624 engl. (= 1,447,628 ton.). V:n 1916
alussa sekaantuivat Yhdysvallat asiaan
uhkauksella, josta oli seurauksena, että u:aa toukokuussa
1916 osaksi lievennettiin. Tämän jälkeen
sallittiin kauppalaivoja upottaa vain siinä
tapauksessa, että niiden henkilökunta voitiin pelastaa
ja laivapaperit tarkastaa ennen upotusta. Tästä
johtui suuria vaikeuksia ja suoranaista vaaraa
sukellusveneille ja oli omiaan supistamaan niiden
toiminnan tehokkuutta.
Kuinka suuri merkitys u:lla sotatoimintaan
oli, lienee vielä mahdotonta määritellä. Saks.
lähteiden mukaan upotettiin ensimäisenä
sota-v:na liittolaisilta laivoja yhteensä 519:
engl. ransk. ven. it.
linjalaivoja ....... 8 1 1 —
panss. risteilijöitä .... 6 1 1 2
pien. risteilijöitä . . . . b — 1 —
apuristeili joitä...... 18 3 2 3
sukellusveneitä...... 11 3 1 1
kauppalaivoja...... 400 30 20 ?
449 38 26 6
Engl. „Times" lehdessä julkaisee amiraali
Bridge seuraavan upotustilaston ajalta 4 p. elok.
1914-23 p. maalisk. 1916:
A. Höyrylaivoja:
kpl. brutto -rek.-ton.
Englanti ..........373 1.320,171
Ranska............41 139,865
Belgia..............10 29,861
Venäjä ............27 42,226
Italia..............21 70,271
Japani ............3 19,267
481 1,621,661
B. Purjelaivoja:
kpl. brutto-rek.-ton.
Englanti ..........31 19,119
Ranska ............12 18,323
Venäjä ............8 7,463
Italia ...... 6_3,373
57 48,278
C. Kadonneita höyrylaivoja: 12 kpl. (n. 15,000
ton.).
D. Kalastajalaivoja: Englanti 237, Ranska 7.
Belgia 2, yhteensä 246 (n. 61,500 ton.).
E. Puolueettomien maiden aluksia:
kpl. rek. - ton.
Norja..... 59 95.732
Tanska .... 18 32.734
Ruotsi ...... 33 42,584
Hollanti..... 22 73,786
Yhdysvallat 6 16,013
Kreikka . . . . 11 22,383
Espanja .... 4 8.607
Serbia..... 1 758
Portugali . . . 1 627
155 293,21S
eli yhteensä 951 laivaa (2.039,657 rek.-ton.).
W. E. T
* Uppland. 596,741 as. (1919), 48 km2:llä.
Upseeripatrulli, patrulli, jonka johtajana on
upseeri. Tulee tav. kysymykseen, milloin patrulli
erikoisista syistä on suurilukuinen ja sillä on
tärkeä tehtävä. W. E. T.
Upukkataonta ks. U p u k k a, X Os.
Uræus-käärme, a s p i s- 1.
kleopatra-k ä ä r m e (ks. Silmälasikäärme, VIII
Os.), oli muinaisegyptiläisillä paisuttavan vihan,
ylpeän voiman ja vallan ahkeraan käytettynä
vertauskuvana, joka fetisinä tavataan
kuninkaallisten ja jumalallisten henkilöiden kruu
nuissa, ovienpäällisiä siivellisiä aurinkoja
sivus-tamassa, yksinäisenä ja useimmiten
siivelli-senä seinämaalauksissa sekä hieroglyfimerkkinä.
U-o N.
Urbye /ürbyj, Anders Tostrup (s. 1869),
norj. lakimies, diplomaatti, tuli 1898
val-tioadvokaatiksi, oli 1905 Norjan valtuutettujen
sihteerinä Karlstadin neuvotteluissa, tuli 1906
amtmaniksi Finmarkenin amtiin ja otti 1907
Pietarissa Norjan edustajana osaa Norjan ja
Venäjän rajaa koskeviin neuvotteluihin, sai 1909
lakitieteen tohtorin arvon julkaistuaan „Norsk
strafferet" (1906-09). V. 1912 U. tuli „soreu
skriver"iksi (kihlakunnan tuomariksi) ; oli
tammikuusta 1913 Knudsenin ministeristössä
yleisten töiden ja v:sta 1917 oikeusministerinä; v:sta
1918 lähettiläänä Helsingissä.
Urheiluennätykset. Ensimäisinä ovat
helleenit merkinneet u:iä muistiin, ja heidän
ajoiltansa on myös joitakin ennätystietoja säilynyt,
vaikka ne, tarkempien tietojen puuttuessa, eivät
ole verrattavissa nykyajan ennätyksiin. — U:iä
katsotaan jonkunlaisiksi mittapuiksi
kansainvälistä urheilullista tasoa mitattaessa ja niillä on
myös oma merkityksensä kansainvälisissä
urheilukisoissa, senjälkeen kuin urheilulajit
maailman eri maissa ovat joutuneet yhteisten
sääntöjen ja ohjeiden alaisiksi. Nykyajan
huomattavimmat u. on saavutettu rata- ja kenttäurheilun
alalla. Tärkeimmät ovat seuraavat:
Juoksu: 100 yardia (91,4 m) 9.8 sek. amer.
D. J. Kelly 23/0 1906 ja H. P. Drew 28/3 1914:
100 m 10,8 sek. amer. D. F. Lippincott «/7 1912
ja J. V. Scholz 6/ö 1920; 200 m 21,e sek. amer.
A. Hahn 3/8 1904; 400 m 48,2 sek. amer. C. D.
Reidpath 13/7 1912; 800 m 1 min. 51,» sek. amer.
J. E. Meredith 1912; 880 yardia 1. */s [-eng]-penink.-] {+eng]-
penink.+} (804,7 m) 1 min. 52.2 sek. amer. J. E.
Meredith 13/5 1916; 1,500 m 3 min. 54,7 sek.
ruots. Jolin Zander 5/8 1917; 1 engl. penink.
(1,609 m) 4 min. 12,e sek. amer. N. S. Taber «/7
1916; 5,000 m 14 min. 36,e sek. suom. Hannes
Kolehmainen 10/7 1912; 5 engl. penink. (8,045 m)
24 min. 33,4 sek. engl. A. Schrubb 12/5 1904:
10,000 m 30 min. 40.2 sek. suom. Paavo Nurmi
22/0 1921 ; 10 engl. penink. (16,090 m) 50 min.
40,e sek. engl. A. Schrubb 5/n 1904; 1 tunnissa
19,021.9 m ransk. J. Bouin *•/? 1913; 20,000 m
1 t. 7 min. 40,2 sek. suom. Tatu Kolehmainen ls/5
1913; 25,000 m 1 t. 25 min. 36.i sek. suom.
Tatu Kolehmainen 18/9 1921; Marathon-juoksu
(25 engl. penink. = 40,225 m) 2 t. 29 min. 29,4
sek..engl. H. Green 12/5 1913 (epävirallinen
ennätys 2 t. 18 min. 57,e sek. amer. Frank Zuna
1921); Marathon-juoksu (täysi matka = 42.194 m)
2 t. 32 min. 35.8 sek. suom. Hannes Kolehmainen
22/8 1920; 110 m:n aitajuoksu 14.8 sek. kanad.
t
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
