Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kieli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1409 Unkarin kiel
kaan menettelyä sopimattomana, ja sekä
valtionhoitaja Horthy että kansalliskokous vaativat
häntä poistumaan maasta. Huhtikuun alussa
Kaarle palasikin takaisin Sveitsiin. Hänen
käynnistään oli seurauksena Teleki’11 ministeristön
kukistuminen huhtik. Uuden hallituksen muodosti
kreivi Bethlen. Elok. 1921 syntyi U:u ja
Itävallan kesken selkkaus sen johdosta, että U. ei
näyttänyt olevan halukas tyhjentämään
Itävallalle luovutettavaa Länsi-Unkaria, ennenkuin
Itävalta vuorostaan oli sille asetetut vaatimukset
Unkariin nähden täyttänyt. Lokak. saatiin
Venetsiassa aikaan sopimus, jonka mukaan Sopron
(ödenburg) ja sen ympäristö saisi
kansanäänestyksellä päättää, halusiko se edelleen jäädä U:n
yhteyteen. Äänestys päättyi sittemmin suurella
enemmistöllä LTnkarin eduksi. — Lokakuun
jälkipuoliskolla 1921 Kaarle kuningas saapui
puolisoineen lentokoneella Sveitsistä Länsi-U:iin
koettaen hänen puolelleen menneiden
sotaväenosastojen avulla ottaa takaisin kruununsa. Tämäkin
yritys raukesi alkuunsa, ja Kaarlen täytyi
antautua hallituksen joukoille. Kun U:n
naapuri-vallat uhkasivat U:ia sodalla, täytyi U:n
kansalliskokouksen tämän johdosta ja myöskin
ympärysvaltain vaatimuksesta marrask. julistaa
Kaarle U:n kruunun menettäneeksi ja lakkauttaa
(Tabsburgin perintöoikeus U:n kruunuun. Kaarle
luovutettiin Englannille ja vietiin Madeiran
saarelle, missä kuoli huhtik. 1922.
* Unkarin kieli. Kirjallisuusluetteloon
lisättävä : Etymologisia sanakirjoja: J.
Budenz, „Magyar-ugor összehasonlltö szötär"
(1873-81), jossa tekijä käsittelee vain sitä osaa
unkarin sanavarastoa, mikä hänen käsityksensä
mukaan on vanhaa suom.-ugrilaista perua, sekä
Z. Gombocz ja J. Melieh, „Magyar etyrnologiai
szötär" (v.sta 1914), joka on suunniteltu u. k:n
koko sanavaraston käsittäväksi.
Unna (G e r s o n-U n n a), P a u 1 (s. 1850), saks.
ihotautilääkäri, uranuurtajia alallaan, lääket. tolit.
1875, on toiminut apulaislääkärinä Hampurin
sairashuoneella 1877-78 ja yksityislääkärinä samassa
kaupungissa, johon perusti oman
ihotautisairaalan 1881 ja paria vuotta myöhemmin sen
yhteyteen dermatologisen laboratorin. Näissä lukuisat
lääketieteilijät ja ihotautispesialistit ovat
harjoittaneet opintoja ja tutkimuksia, joiden tulokset
suurimmaksi osaksi on julkaistu U:n 1882
yhdessä H. Hebran ja Lassarin kanssa
alkuunpanemassa aikakauskirjassa „Monatshefte für
praktische Dermatologie", joka vieläkin (1922) ilmestyy
U:n toimittamana nimellä „Dermatologische
Wochenschrift", ja joissa myös U:n omat
monilukuiset kirjoitukset ovat ilmestyneet. Laajempia
teoksia ovat: „Anatomie der Haut" („Ziemssens
Handbuch" teoksessa, 1882), „Histopathologie der
Haut" (Orthin teoksessa „Supplementband der
speziellen Pathologie"), „Allgemeine Therapie der
Haut" (Eulenburgin „Handbuch der allgemeinen
Therapie" teoksessa), „Diagnose und Behandlung
der Hautkrankheiten für den praktischen Arzt"
(Leydenin „Deutsche Klinik" teoksessa), „Eczem"
(Mracekin „Handbuch der Hautkrankheiten"
teoksessa), „Internationaler Atlas seltener
Hautkrankheiten" (Morrisin ja Besniern kera),
,,Histol ogischer Atlas zur Pathologie der Haut". P. P.
* Unterwaiden. Nidwaldenin asukasluku 14,425,
Obwaldenin 17,759 (1918).
i—Upotussota hio
Unwin /annin], Raymond (s. 1863), engl.
arkkitehti, nykyaikaisen
kaupunginjärjestelytai-teen auktoriteetteja, puutarhakaupunki- (garden
I city-) aatteen ensimäinen toteuttaja, jonka toiminta
suuressa määrin rakentuu ihmisrakkauden peri
aatteille; aloitti insinöörinä, mutta Stavely
Col-liery Co:n hiilikaivosten työväenasunnoilla
arkkitehtinakin kokeiltuaan tuli piankin huomatuksi
työväenasuntojen parantamisliikkeessä.
Ensimäiset kokemuksensa kaupunginsuunnittelijana
hän teki järjestäessään Earswiekin
„puutarhakylän". Letchwortliin „puutarhakaupunki", U:n
ja Parker in yhteistyö, lähellä Lontoota
muodostui yhteiskunnalliseltakin kannalta uudemman
ajan mielenkiintoisimmaksi kokeeksi
asunto-alalla. Taiteellisesti korkeammalla tasolla lienee
U:n, Parkerin ja Lutyensin v:n 1906 jälkeen
suunnittelema Hampsteadin puutarhaesikaupunki.
U:n merkkitöistä viimeisenä mainittakoon
sodan-aikana rakennettu Gretnan kaupunkikunta, jossa
äärimäistä säästäväisyyttä tilaan, aineeseen ja
! suoritukseen nähden on noudatettu.
Kirjallisellakin ja opettajatoiminnallaan Birminghamin
yliopistossa U. on vaikuttanut Englannin
kaupun-ginrakennustaiteeseen uranaukaisevasti. Laajain
ja perinpohjaisten opintojensa tulokset hän on
koonnut kirjaan „Town planning in practice"
(1909). U-o N.
Upotussota tarkoittaa laajemmassa
merkityksessä kaikkia vihollislaivastoa vastaan
suunna-tuita sotatoimia, suppeammassa merkityksessä
suurvaltain sodan aikana pääasiallisest i
veden-1 alaisten laivojen suorittamaa upotustoimintaa
vihollisten sota- ja kauppalaivoja vastaan.
Jo syksyllä 1914 toimeenpanivat Saksa ja
Englanti saarron toistensa rannikoilla. Helmik. 4 p.
1915 Saksa julisti toimeenpanevansa saarron koko
Englannin rannikkoalueen ympärille laajentaen
sulkutoimintansa saman kuun 18 p. tällä alueella
sellaiseksi, että puolueettomainkin valtioiden
alukset tultaisiin ilman muuta upottamaan ja
että ne saattoivat näillä vesillä vain omalla
vastuullaan liikkua. Tätä sulkua pyrki Saksa yllä
pitämään vedenalaisten laivojensa avulla.
Ensimäinen huomattavampi tapaus tässä suhteessa oli
saksalaisten 7 p. toukok. 1915 upottama engl.
höyrylaiva „Lusitania", jossa oli myös useita
siihen aikaan puolueettomia ameriikkalaisia ja joka
saksalaisten väitteiden mukaan kuljetti aseita
y. m. sotatarpeita. — Saks. u.-julistuksen
jälkeen ryhdyttiin Englannissa
vastatoimenpiteisiin saksalaisten väitteiden mukaan aseistamalla
myös kauppalaivat tykeillä. Pääasiallisesti saks.
sukellusveneiden suorittama u. muodostui tällöin
aikaisemmista sotata voista kokonaan
poikkeavaksi. Sukellusvene upotti jokaisen aluksen,
vihollisen yhtä hyvin kuin puolueettoman, joka
sen lähettyville joutui vihollismaiden
rannikkovesillä. Upotettujen laivojen miehistöä tai
matkustajia ei sukellusvene tietystikään suinkaan
aina voinut pelastaa, vaan joutuivat ne upotetun
laivan mukana useimmiten tuhon omiksi.
Kuinka suuria vaurioita saksalaisten
upotus-sota yleisessä meriliikenteessä sai aikaan,
todistaa jo tavarain kuljetusmaksujen ja
vakuutussummien huikea kohoaminen. Ennen sotaa oli l:n
liha- tai viljatonnin rahti New Yorkista
Liverpooliin 12i/2 shillingiä, huhtikuussa 1915 oli se
io 200 shillingiä. Saks. tietojen mukaan upotet-
Täyd. 45. Painettu 20/4 22
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
