Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Westman ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1465
Westman -Whitleyn komitea
1466
maatalousmenetelmineen ja -laitoksineen
(olkiselluloosakeittola, Dinesenin säkkikuivauslaitos
viljalle, peltojen kastelulaitos y. m.), joista
huomattavin on 1918 perustettu kasvinjalostuslaitos
(siirtyi 1920 oston kautta vasta perustetulle
Suomen kylvösiemen o.-y .lle). W. on
Maataloustuottajain keskusliiton perustajia ja sen valtuuston
puheenjohtaja v:sta 1918, Suomen raakasokeri o.-y:n
perustajia ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
v:sta 1918, Suomen kylvösiemen o.-y:n perustajia
ja toimeenpaneva johtaja v:sta 1920,
salaojitusyhdistyksen perustajia ja johtok. puheenjohtaja
v:sta 1918, oli Hankkijan hallintoneuvoston ja
Pellervo-seuran johtokunnan jäsen 1918-19;
maatalouden edustajana useissa valtion komiteoissa ja
neuvottelukunnissa kuten lisätyssä
rautatiehallituksessa 1919, kauppa- ja teollisuuskomissionissa
1918-19 y. m.; elintarveministeriön
elintarvekomitean puheenjohtajana 1918-19, valtion ostaman
Jokioisten kartanon o.-y:n hoitokunnan jäsen
1918, „Taloudellisen neuvottelukunnan"
puheenjohtaja" 1921.
Westman, Ernst Karl (s. 1866), ruots.
arkkitehti; kotimaassaan opintonsa suoritettuaan
työskenteli Pohj.-Ameriikassa 1893-95, toimi sittemmin Tukholmassa ensin puurakennusalalla ja
huomattavana huonekalutaiteilijana (esim.
sanomalehdistön huvila Saltsjöbadenissa 1902).
Kotimainen sävy, taiteellisen koruton yksinkertaisuus,
perusteellisuus ja miehekkään tanakka muotoilu
on W:n töille ominaista; hänen rakentaminaan
mainittakoon Ruotsin lääkäriseuran talo
Tukholmassa 1906, Romanäsin parantola 1907,
Nyköpingin käräjätalo 1911, Fåhræuksen talo Lidingössä
1913 (lisärakennukset v:lta 1917) ja R. Bünsowin
talo Tukholmassa 1919, huomattavimpina töinä
Tukholman raatihuone 1909-15 (vaasalaisen
linnatyylin luonne) ja Gööteporin
taideteollisuusmuseo (valmistui 1916, kilpailu 1910). U-o N.
Westminster-katedraali [ue’stminsta-],
Lontoossa, on arkkitehti John Bentleyn (1839-1902)
suunnittelema, kardinaali Manningin innostuksen
luoma Englannin katolilaisten pääkirkko,
nykyajan huomattavimpia rakennusluomia, jonka työt
aloitettiin 1895, tiilimuuraukset päättyivät 1902;
rakennettu pinta-ala 54,000 neliöjalkaa (n.
5,000 m<up>2</sup>). Uudenaikaiseen, omintakeisesti
käsiteltyyn varhaiskristillis-bysanttiseen tyyliin
rakennettuna se yhteensulattaa Rooman
Maxentiuksen basilikan ja Konstantinopolin P. Irenen
kirkon rakennusaatteet; laivaa kattaa 3 kupolia, laet
112 jalkaa (n. 34 m) lattiasta, interiöörissä
loistavat marmori-inkrustatsionit ja kimaltelevat
mosaiikit. Solakka, neliskulmainen, kupoli
päätteinen, 283 jalan (n. 86 m) korkuinen torni vallitsee
rikkaasti jäsennöityä, loisteliaan siroa fasadia,
jonka pystytendenssin katkaisevana, sitovana
vaakasuorana aiheena sekä ruosteenväriselle
tiilipinnalle eloisuutta luovana vastakohtana esiintyvät
vaaleat hiekkakivinauhat ja listat. Katedraalin
vaikutusta lisää aineeseen ja tyyliin nähden
siihen sopusointuisasti liittyvä rakennusten
ympäristö. U-o N.
* Veteli. 4,350 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu on vanha, kaksiosainen: „Kristus nousee
haudasta" ja „Ehtoollisen asettaminen";
tuntemattoman tekemä. K. J. V.
Vetolaitos on se kutomakoneen mekanismi,
joka vetää kutoessa valmistuvan kankaan joko
tukille tai koneen alle asetettuun laatikkoon.
Yleisesti käytetään v:na vetotukkia, jota sanotaan
kangastukiksi, jos kangas kootaan itse
vetotukille. E. J. S.
Vetotukki ks. Vetolaitos, Täyd.
Vetterlund, Fredrik Maurits (s. 1865),
ruots. kriitikko ja runoilija, kirjoittanut
lyriikkaa, jonka luonne on vieno, kaihomielinen ja
idyllinen, muistuttaen aikaisempien ruots.
romantikkojen runoutta. Ruotsin uusromantikkoihin,
nimenomaan Atterbomiin, on hän
kirjallisuushistorioitsijana ja esseistinä kohdistanut enimmän
huomiota. Runokokoelmia ovat „I dagens
stunder" (1896), „I Gråbergsland" (1909), „Sommar
och September" (1911) ja „Skuggornas sal" (1916).
Kirjallisia tutkielmia sisältävät nidokset „Studier
och dikter" (1901), „Från nyromantikens dagar"
(1907), „Skissblad om poeter" (1914).
Wetzer, Paul Martin (s. 1868), suom.
sotilas, kävi Suomen kadettikoulun; toimi
upseerina 1889-1905 Suomen kaartissa, josta erosi
kapteenin arvolla. Oltuaan lainopillisessa
siviilitoimessa astui 1914 Venäjän armeiaan ottaen osaa
suurvaltain sodan taisteluihin Galitsiassa; tuli
everstiksi 1915. Otti osaa Suomen vapaussotaan
ylipäällikön esikuntapäällikkönä, Hämeen
rintamaryhmän päällikkönä sekä länsiarmeian
päällikkönä; saavutti kenraalimajurin arvon 1918.
Vapaaehtoisten suom. apujoukkojen
ylipäällikkönä Virossa sekä Viron armeian etelärintaman
päällikkönä 1919. Vapaussodan päätyttyä 3: nnen
divisoonan komentajana.
Weygand [vegä’], Maxime (s. 1867), ransk.
sotilas, syntyisin Belgiasta, tuli upseeriksi 1887.
oli 1902-07 opettajana Saumurin
ratsastuskoulussa. Suurvaltain sodassa W. oli kenraali Fochin
esikuntapäällikkönä tämän ollessa eri päällikön
toimissa ja yleni divisioonakenraaliksi. Heinäk.
1920 hänet lähetettiin sotilaalliseksi
neuvonantajaksi Puolaan, jota ven. puna-armeia silloin
pahasti hätyytti. W:n ansioksi lienee luettava, että
Varsova pelastui ja että bolševikit pakotettiin peräytymään.
Weyman [ue’iman], Stanley John (s.
1855), engl. kirjailija, tullut tunnetuksi hist. romaaneistaan, joita myöskin suomennettu. Teoksia:
„The house of the wolf" (1889), „A gentleman of
France" (1893), „My Lady Rotha" (1894), „Under the red robe" (1894), „The red cockade"
(1895) y. m.
Whitehead [(h)ua’ited], Robert (1823-1905),
engl. insinööri. Toimittuaan ensin konetehtaissa
Englannissa, Marseillessa ja Milanossa W. asettui
1850-luvulla ensin Triestiin ja sittemmin Fiumeen,
missä ryhtyi valmistamaan Itävallan sotalaivoja
varten koneita ja 1860-luvulla, jouduttuaan
yhteistoimintaan fregattikapteeni Luppin kanssa,
torpedoja. W:n osallisuus ensimäisen
käyttökelpoisen torpedon aikaansaamisessa (1868) on niin
suuri, että se syystä on saanut nimensä hänestä.
Whitleyn komitea [(h)ui’tlin], 1916
Englannissa asetettu, puheenjohtajastaan alihuoneen
varapuhemiehestä, puuvillatehtailija John Henry
Whitley’stä (s. 1866) nimensä saanut komitea,
jonka tehtävänä on ollut saada työnantajain ja
työntekijäin välit maailmansodan jälkeen
rauhallisesti järjestetyksi. Se on mietinnöissään
suositellut eräänlaista teollisuusdemokratiaa, jonka päätekijänä ovat kolmiasteiset, työnantajista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
