Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Versailles'in rauha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9
1 163
Vertikaali - Westermarck
i H; i
että takeeksi sitoumusten täyttämisestä Saksan
puolelta liittoutuneiden sotajoukot tulisivat
pitämään miehitettynä Reinin vasemmalla puolella
olevat saks. alueet ynnä sillanpäädyt 15 v:n ajan
tyhjentäen osan näitä alueita jo 5 ja 10 v:n
kuluttua, jos Saksa oli tarkoin täyttänyt
rauhanehdot. Jos valtain mielestä 15 v:n kuluttua ei
ole olemassa riittäviä takeita siitä, että Saksa ei
provoseeraamatta aloita hyökkäystä, voidaan
miehitysjoukkojen poistaminen lykätä toistaiseksi.
Yhdysvallat eivät ratifioineet tätä rauhankirjaa
eivätkä ole edustettuina niissä monissa
komissio-neissa, joita on asetettu sen määräysten johdosta.
J. F.
♦Vertikaali, geoidin (ks. t. II Os.)
nivoopin-nan normaali.
Vertikaaliympyrä on mittauskone, jonka
muodostaa horisontaali-akseli n ympäri pyörivä
tuubi ja siihen yhdistetty jaoitettu ympyrä, jonka
jaoitus luetaan koneen runkoon kiinnitettyjen
noniusten tahi mikroskooppien avulla.
Maantieteellisiä paikanmääräyksiä tehtäessä käytetään
pieniä vertikaalikoneita yleisesti. Myös suuria
on käytetty tarkoissa tieteellisissä töissä, etenkin
Pulkovan ja sittemmin Berliinin y. m.
observa-toreissa. /. B.
Verworn /fervö’rn]y Max (s. 1863), saks.
fysiologi, fysiologian ylimäär. professorina
Je-nassa v:sta 1895. saman aineen professorina
Göttingenissä v:sta 1901 ja Bonnissa v:sta 1910.
V:ia on pidettävä yhtenä solun ja tästä syystä
myös yksisoluisten eliöiden fysiologian
uranuurtajista; on perinpohjaisesti tutkinut myös
hermosolujen toimintoja. Luonnonfilosofina V.
tahtoo kausaalisen maailmankatsomuksen tilalle
asettaa „konditsionaalisen", joka selittää
ilmiöiden monimutkaiset edellytykset, jotka
kokonaisuudessaan muodostavat niiden olemuksen, llän
koettaa selittää elämän fysikaalis-mekaaniseksi
ilmiöksi ja ajaa kysymyksessä ruumiin ja
sielun keskinäisestä suhteesta jonkinmoista
„psyko-monismia", jonka mukaan oliot ovat „psyken
sisältöä". Hänen monista julkaisuistansa
mainittakoon: „Psychophysiologische
Protistenstu-dien" (1889), „Die Bewegung der lebendigen
Substanz" (1892), „Die Biogenhypothese" (1903),
.,Die Frage nach den Grenzen der Erkenntnis"
(1908), „Die Mechanik des Geisteslebens" (1907,
3:s pain. 1914) ja ennen kaikkia huomiota
herättänyt „Allgemeine Physiologie" (1895, 6:s
pain. 1915, käännetty useille kielille). V. on
..Zeitschrift für allgemeine Physiologie"
aikakauslehden perustajia ja on kauan toimittanut
julkaisusarjaa „Archiv für die gesammte
Physiologie". K. J. V.
♦Vesanto. 3,934 as. (1919).
Vesenterä, metsänh., kahdelta puolen (kiilan
tapaan) teräväksi veistetyn puun terävä pää.
♦Vesilahti. 6,931 as. (1919).
Teollisuuslaitoksia: 9 myllyä ja 3 sahaa. Kirkon
alttaritaulun „Getsemane", joka on jäljennös El
Gre-eon maalauksesta, on tehnyt M. Carlstedt, saatu
1921. [Mich. Lundén, „Kårtta Anmärkninger
om Wesilax Socken" (Åbo tidn. n:ot 23, 26-28,
30, 179^7); A. O. Heikel, „Kertomus Pirkkalan
kihlakunnan muinaisjäännöksistä" (Tiedeseuran
„Bidrag" 38, 1882), „Lempäälän ja Vesilahden
synty" (Suomen museo I, 1894), „Kiinteiden
muinaisjäännöksien hävittämisestä Lempäälässä ja
Vesilahdella" (sam. paik.); H. J. H., „Traditioner
om Lempäälä och Vesilahti socknara beby^
gande" (Finskt museum VI, 1899); Tampereen
sanomat n:o 174, 1911; Aamulehti n:o 171.
1012.] K. J. V.
Vesilentokone 1 hyd ropinani ks. 11
m a i 1 u, Täyd.
Vesimiinat k s. Miinat, Täyd.
Vesioinas ks. S u i h k u k o n e, IX Os. p. 140.
Vesipuskuri, eräänlainen vesisuihku pumppu
ks. Suihkukone, IX Os. p. 140.
Vesirutto ks. H e 1 o d e a c a n a d e n s i s.
III Os.
Vesitaso, sama kuin hydroplaani 1.
vesilentokone (ks. Ilmailu, Täyd.).
Vesominen. 1. Puiden uudistuminen
kasvullisesti. Vesoja kehittyy yleisimmin puun
vahingoittumisen, etenkin katkeamisen johdosta, »>sak-i
lehtihankojen „uinuvista" silmuista, mutta
varsinkin jälkisilmuista, joita puun vahingoittumisen
jälkeen saattaa syntyä mihin osiin puuta tahansa.
Vesojen muodostumispaikau mukaan erotetaan
runko- 1. latvus- sekä kanto- ja juurivesoja.
Ensiksi mainittuja vesoja muodostavat useimmat
puulajit, ainakin nuorena, kantovesoja
pääasiallisesti lehtipuut, juurivesoja samoin jotkut
lehtipuut (haapa, poppeli, harmaaleppä, jalava y. »n.).
Puiden vesomiskykyyn perustuu v e s a m e t s ä
talous (ks. t. X Os.). — 2. Havupuutaiuiistou
vapauttaminen „rikkapuista" (etenkin
harmaan-lepän vesoista). V. toimitetaan tavallisesti
katkomalla lehtipuuvesat vesurilla; vähäiset
siementaimet voidaan nyhtää juurineen. Tarpeen vaatiessa
v. on uudistettava 1-2 kertaa. L. /-o.
♦Vestanfjärd. 1.710 as. (1919). Laiva- ja
veneveistämö. Kirkon alttaritaulu „Kristus
ristillä" on jäljennös Ahlstedtin taulusta; saatu
1864. [A. Björck, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Halikon kihlakunnassa" (Suom. muinaisin,
yhd. aikak. VI. 1883); P. H. Olsson. „Bidrag tili
kännedomen om floran i Kimito Skärgård"
(Acta Soc. f. fl. fenn. 11. 1895).] K. J. V.
♦Westerholm, Viktor Aksel, kuoli 1919.
Westerlind, Axel (1844-1919), ruots.-suom.
kapellimestari, toimi orkesterinjohtajana Turussa
1869-74, Vaasassa 1889-98 ja Tampereella 1898-99,
jonne jäi viulunsoitonopettajaksi, siirtyen
Ruotsiin 1917. Vv. 1874-89 hän toimi Haminan
kadettikoulun musiikinopettajana, virittäen
loma-aikoinaan yhteissoitonharrastusta myös
Vehkalahden syrjäkylissä, joissa sitä ei vieläkään ole
unhotettu. /.
-Westerlund, Fredrik Wilhelm, kuoli
1921.
* Westermarck. 1. Edvard Alex a n il e r
\V.. oli Turun ruots. yliopiston rehtorina 1918-21.
Myöhempiä julkaisuja: „Sex år i Marocko"
(1918) ja „The history of human marriage". joka
ilmestyi 1921 kokonaan uusittuna (5:ntenä) 2
osaisena laitoksena.
2. Bjarne Rudolf Alexander W.
(s. 1887), edellisen serkku, suom. suurvil jelijä ja
yhteiskunnallinen toimihenkilö. Otti. käytyään
Landbohojskolen Kööpenhaminassa 1906-07 ja
opintomatkoilla tutustuttuaan Ruotsin. Xorjan ja
Tanskan maatalouteen, hoitoonsa Tuusulansa yli
dessä isänsä kanssa omistamansa Järvenpään
(Träskäudan) tilan, joka heidän johdollaan on
kohonnut mallisuurtilan asemaan monine uusin«-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
