Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 495
Viro
1 UH>
1 p. helmik. Vaikun, josta vastarintaa tehneet
lättiläiset bolsevikkijoukot olivat paenneet. Sam.
p. otettiin Yöru ja pian sen jälkeen Petseri.
Helmik. 21 p. valloittivat „Pohjan pojat’’
Kalmin johdolla Marienburgin Latvian alueella.
Ensimäiseksi itsenäisyyden vuosipäiväksi oli
V:n tasavallan alue puhdistettu vihollisista,
mutta sitten seurasi pitkäaikainen ja vaikea
puolustussota, jonka kestäessä V:n tasavalta
Neuvosto-Venäjän suurilukuisten sotajoukkojen
painostamana sai jännittää viimeiset voimansa.
Samalla oli hallituksen jatkettava sisäistä
jär-jestystyötä. Kuinka täpärä asema oli,
valaisevat tapahtumat saaristossa, missä helmik. 10 p.
Muhussä ja Saarenmaalla puhkesi kapina, joka
tosin alkuunsa tukahdutettiin. Helmik. 18 p.
julisti hallitus suurtilat, luvultaan 250, valtion
omaisuudeksi ja pani alulle uudistuksen
maanomistusoloissa. Entiset omistajat saavat
korvauksen, joka irtaimistoon nähden lasketaan v:n
1014 hintain mukaan, mutta joka maahan
nähden oli määrättävä erikoislailla.
Pakkoluovutettu maa jaetaan perintöoikeudella tai
vuokrataan määräajaksi niille, jotka itse tai muiden
avulla viljelevät sitä (v. 1920 on myöskin
metsät otettu valtion haltuun). Maalisk. 16 p.
1919 oli maanviljelysministeriön haltuun
joutunut 62 kartanoa, joita alettiin palstoittaa 20
desjatinaa käsittäviksi pientiloiksi.
Perustamalla Eesti pank niminen yksityinen rahalaitos
10 milj. mk:n pääomalla ja myöntämällä sille
setelinanto-oikeus koetettiin luoda järjestystä
rahaoloihin. V:n markka tuli nyt rahayksiköksi
siihen asti liikkeessä olleiden Venäjän ruplien
ja Saksan markkojen sijasta, joiden vaihteleva
kurssi oli ollut omiaan synnyttämään
keinottelua. Samalla koetettiin parantaa rautateiden
rappiotilaa ja ehkäistä työnpuutetta lainoilla
avustamalla pysähtyneitä tehtaita, huolimatta siitä,
että sota nieli suunnattomasti varoja ja valtion
menot maaliskuuhun mennessä olivat kohonneet
40 milj. mk:aan. Kotimainen laina ei ottanut
onnistuakseen, ja yhtä huonot olivat tuloksiltaan
lainan hankkeet ulkoa päin. Setelipainolla
täytyi peittää tarve, mutta siitä johtui, että V:n
markka yhä laski. Samalla oli valtiolla
ulkomaanvaluutasta suuri puute.
Keskellä sodan melskeitä ja kireissä sisäisissä
oloissa tapahtuivat vaalit perustavaan
kokoukseen 15 ]). huhtik. 1919. Valituksi tuli 41
sosiaalidemokraattia, 30 työryhmäläistä, 25
kan-sanpuoluelaista, 3 maaliittolaista, 7
sosiaalivallan-kumouksellista, 5 krist. kansanpuoluelaista, 3
saksalaista ja 1 venäläinen. Huhtik. 24 p.
avattiin perustava kokous ja valittiin valiokunta
perustuslakien säätämistä varten sekä muut
valiokunnat. Nyt erosi väliaikainen hallitus sekä
K. Päts (ks. t. Täyd.), joka oli hoitanut maan
asioita v:sta 1918 lähtien. Tähän mennessä oli
valtion huostaan otettu 141 kartanoa
mantereella ja 60 Saarenmaalla, joista oli palstoitettu
24, palstoitettavina oli 9 ja suunniteltu
palstoitettaviksi 24. Varsin vaikeissa oloissa
muodostettiin toukok. 9 p. uusi vasemmistohallitus
K. Strandmanin johdolla. Siihen tuli 3
työ-ja 2 kansanpuoluelaista sekä 4
sosiaalidemokraattia.
Sillävälin oli puolustussota jatkunut
taukoamatta. Huhtik. 26 p. venäläiset aloittivat Nar-
van pommituksen ankaralla tulella, jolloin Juh
kental niminen kaupunginosa paloi poroksi, ja
j tekivät samoihin aikoihin raivoisia hyökkäyksiä
Peipsenjärven etelärannalla, jossa käytiin hurjia
taisteluita V:n alueella Vörun tienoilla. Mutta
toukokuussa aloittivat V:n sotajoukot, saatuaan
liittolaisilta huomattavat määrät ampumavaroja
ja aseita, puolestaan hyökkäyksen. Jo 1.1 p.
toukok. ottivat valkoiset venäläiset, jotka
toimivat virolaisten ylipäällikön alaisina. Oudovan
Peipsen järven itärannalla ja 19 p. toukok.
etenivät he Moloskovitsaan (Valkeakirkkoon). Toukok.
25 ]). valtasivat virolaiset ^ukkaistuaan
bolsevikkien rintaman Pihkovan. Neuvostovenäläisten
voimat tulivat täten murretuiksi pitkäksi aikaa.
Näihin aikoihin (toukokuun puolivälissä) nuur
tui myös bolsevikkien vastustuskyky lättiläisellä
rintamalla, linjalla Ikla-Salatsi-Säde-Koiküla
Moniste-Haa n ja. Toukok. 26 p. virolaiset
valloittivat Wolmarin ahdistaen pakokauhussa
Latviasta pakenevia bolsevikkeja ja saapuivat pian
(1 p. kesäk.) Schwaneburgin kautta Jakobstadtiin
ja senjälkeen l uden Peebalgin kautta Kreut
z-burgin lähelle (kesäk. 5 p.). Kesäk. 3 p. olivat
V:n tasavallan sotavoimat jo Lemsalussa.
Mutta Latvian alueella, keskellä sikäläisiä
sekavia oloja, olivat muodostumassa uudet
vihollisvoimat, niin. ne saks. sotaväenosastot, jotka
olivat paluumatkallaan pysähtyneet
Kuurinmaalle ja jotka Latvian ja V:n saks. aatelisto
oli pestannut palvelukseensa luvaten maata ja
saalista anastettavilla alueilla; suunnitelmat
eivät tähdänneet sen vähempään kuin
vallankaappaukseen Latviassa ja myöhemmin V:ssa. Huh
’ tik. 16 ]). kukistivat saksalaiset kädenkään
teessä Libaussa lättiläisen väliaikaisen Ulmanik
sen (ks. t. Täyd.) hallituksen. Tämä pakeni
Saratov nimiselle laivalle liittolaislaivaston
suo-jaan, joka paraikaa oleskeli redillä. Sijaan a.sr
tettiin pappi Needra (ks. t. Täyd.), jonka joh
dolla muodostettiin uusi saksalaismielinen
hallitus. Toukok. 23 p. saapuivat n. s. Landeswehri n
joukot Riikaan, jossa aloitettiin mitä
verisin ja kamalin mestaus niiden lättiläisten
keskuudessa, jotka jollakin tapaa olivat
vastustaneet saksalaisten hankkeita. Kun bolsevikki
valta Pohjois-Latviassa oli hajonnut V:n
sotaväen painostuksesta, olivat saks. joukko-osastot
alkaneet edetä, pohjoista kohti. Ilmestyttyään 4
p. kesäk. Koivalinnaan ja Roopan luo ne
särkivät rautatieyhteyden Ramotskin ja Vönnun
viilillä vir. joukoilta, jotka toimivat Schwane
burgin seudussa. Rautatie korjattiin kyllä
panssarijunien suojassa, mutta samalla tapahtui
kahakka hyökkäävien saksalaisten kanssa. Kesäk.
7 p. lähetti saksalaisten komentaja Fletscher
virolaisille uhkavaatimuksen vetäytyä
kielirajalle, kun taas virolaiset vaativat saksalaisten
|K>istumista linjalle
Koiva-Segewold-Schwane-burg. Kuu saksalaisten pyyteet olivat virolain
teil tiedossa ja sotilaallisestikin oli mahdoton
suostua tyhjentämään Pohjois-Lat viaa jättäen
vihamieliset saks. joukot Jakobstadtin ja Kreutz
burgin luona taistelevien joukkojen
selkäpuolelle, kieltäytyi vir. päällystö moisista ehdo
tuksista. Silloin alkoivat landeswehrilaisot (1»>
p. kesäk.) edetä ja hajoittivat helposti vasta
muodostetun lättiläisen sotaväenosaston, joka
sopimuksesta Ulmaniksen hallituksen kanssa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
