- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1497-1498

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 197

Viro

1 UH>

virolaisten aloitteesta oli pantu liikekannalle
Pohjois Latviassa, vallaten Vönnun. Mutta
ilini-sodan täten puhjettua riensivät liittolaisvallat
välittämään, ja niin aloitettiin neuvottelut
uudelleen. Näiden neuvottelujen aikana keräili
saksalaisten joukkojen päällikkö Fletscher
apujoukkoja, ja saksalaisten rautaisen divisioonan
komentaja von der Goltz antoi käsky
nsäalai-sen osaston vapaaehtoisesti siirtyä Landeswehrin
vahvistukseksi. Niinikään keskittivät virolaiset
Vönnun ympäristöön apuväkeä, parhaat
iskujoukot ja panssarijunadivisioonansa. Keskellä
uudistuneita neuvotteluja lähettivät saksalaiset 17
p. kesäk. virolaisille uuden uhkavaatimuksen
vetäytyä kielirajalle ja alkoivat 19 p. kesäk.
hyökätä, uhmaillen voiton toiveissaan Valkassa
20 p. kesäk. pidettäväksi määrättyjä
neuvotteluja. Alussa onnistuikin saksalaisten murtautua
Wolinarin edustalla lättiläisten sotaväenosaston
läpi. mutta vir. apujoukkojen saavuttua saarsi
Y:n tasavallan sotaväki Reekin johdolla
saksalaisten kiilan ja murskasi 23 p. kesäk.
tapahtuneessa kiivaassa taistelussa panssari junien
avustamana saksalaisten rintaman. Saksalaiset
pakenivat ja vetäytyivät Riian edustalle
järvisuo-justen taa. Mutta nämäkin valloitettiin heinäk.
2 [). V:n sotalaivaston tunkeutuessa Väinäjokeen,
mistä se alkoi rannikkopatterien hajoituksen
jälkeen pommittaa Riian siltoja. Heinäk. 3 p.
alkoivat V:n sotajoukot marssia Riikaan. Vasta
nyt, pelastuakseen täydellisestä tuhosta, pyysi
von der Goltz liittolaisia välittämään, ja
näiden uhkauksesta lopettaa aseiden tuonti täytyi
V:n ylipäällystön keskevttää sotatoimet. Heinäk.

%J A t* 1/

ii p. allekirjoitettiin Riian esikaupungissa
aselepo. Sen mukaan vetäytyivät saks. joukot
Vüinäjoen taa Olain luo, ja vir. sotavoimat
siirtyivät Hintzenburgiin, kun Riika sensijaan
joutui lättiläisten haltuun. Sinne siirtyi pian
myöskin Ulmaniksen hallitus. Heinäk. 16 p.
allekirjoitettiin rauha saksalaisten kanssa. Mutta
saksalaisten seikkailuja Latviassa ei saatu näillä
toimenpiteillä vielä lopetetuksi. Saks.
Landes-wehr-osasto siirtyi kyllä Latvian
sotapalvelukseen ja omin voimin puhdistivat lättiläiset
myöhemmin. vuoden lopussa, sen maa-alueen, joka
siihen aikaan vielä oli bolsevikkien hallussa.
Mutta kotiin palautuvista rautadivisioonalaisista
sekä ven. sotavangeista muodosti
Bermondt-Ava-1 o v niminen seikkailija Kuurinmaalla uuden
joukon, joka antautui ajamaan saks.
aatelismies-ten ja Venäjän taantumuksellisten
maanpakolaisten asiaa. Lokakuussa 1919 hyökkäsi
Ber-mondt-Avalovin sotaväki yhtäkkiä Riikaa kohti
ja. oli väkirynnäköllä ottaa Latvian
pääkaupungin. Nytkin lähetettiin V:n panssarijunat
Latvian hallituksen pyynnöstä apuun ja nämä
torjuivat uuden sodanuhan.

Hyväksi onneksi sattui, että vemi-jänpuoleisella
rintamalla ei tapahtunut suurempia sotatoimia
riihen aikaan, kun V:n tasavallan oli kestettävä
uhkaava vaara etelästä päin saks. Landeswehrin
taholta. Mutta tuskin oli rauha allekirjoitettu
Riiassa, kun bolsevikit alkoivat rynnistää
suurin voimin Narvan ja Pihkovan rintamalla.
Narvan takana oli ven. n. s. luoteinen armeia
vähää aikaisemmin kyllä aloittanut
hyökkäyksen virolaisten ja inkeriläisten tukemana.
Viimemainittujen oli onnistunut kapinan johdosta

vallata lyhyemmäksi aikaa vahvin Venäjän Iin
■ noituksista, Krasnaja Gorka 1. Yhinmäki. Vir.
sotaväki liikkui pitkin rannikkoa ja V:n
laivasto tuki sotatoimia mereltä päin. Mutta ven.
armeian päällikkö Rodzjanko, vaikkakin V:n
ylipäällikön alaisena, käyttäytyi mielivaltaisesti,
hajoitti inkeriläisen osaston ja lakkautti
inkeriläiset järjestöt, jotka olivat alkaneet toimia
bolsevikeista puhdistetussa Inkerissä. Sen johdosta
luopui V:n ylipäällikkö Laidoner 19 p. kesäk.
ven. armeian ylijohdosta, ja pian joutui
venä-I Iäisten rynnistys Hatsinan suunnalla seisauksiin
ja he rupesivat peräytymään ylivoimaisten
bolsevikki joukkojen edestä. Heinäk. 18 p. aloittivat
bolsevikit suurin voimin rynnistyksen Hatsinan.
Porhovin ja Pihkovan taholla ja pohjoisella
rintamalla alkoi nyt ven. luoteisen armeian nopea
• peräytyminen. Mutta siihen mennessä olivat
virolaiset etelärintamalla lannistaneet
Landes-wehrin ja ehtivät hyvissä ajoin taas Narvan
puoleiselle sotatanterelle muodostaen uudelleen
lujan suojamuurin linjalla, joka ulottui merestä
Jaaman eteläpuolelle. Kun oli selvinnyt, että
oli mahdoton valkoisten venäläisten avulla luoda
puolueetonta vyöhykettä Neuvosto-Venäjän ja
i V:n tasavallan välille, alettiin yhä enemmän
ajatella asiain järjestelyä rauhan kautta
Neuvosto-Venäjän kanssa. Tämä tapahtui yhtä
paljon taloudellisista kuin poliittisista syistä. Sota
nieli suunnattomat summat. Karkoittamalla
vihollinen V:n rajojen ulkopuolelle oli sodan
sotilaallinen päämäärä saavutettu. Pitkistyvä sota
ei saattanut olla hyödyksi V:n tasavallalle yhtä
vähän sisä- kuin ulkopoliittisista syistä. Näissä
olosuhteissa oli V:n hallitsevissa piireissä alettu
tutkia maaperää rauhan mahdollisuuksille.
Sosiaalidemokraattien yritys tässä aikomuksessa ei
antanut tuloksia, vaan aikaansai 16 p. heinäk.
osittaisen ministeripulan uhan kansanpuolueen
ministerien aikoessa erota hallituksesta. Sen
johdosta seurasivat pitkät neuvottelut, jotka
päättyivät sosiaalidemokraattisen sisäministerin
Oinaan eroon: tämä oli ollut tuloksettomissa kes-

w

kusteluissa kommunistijohtaja Kingissepän kanssa.
Uudeksi sisäministeriksi tuli nyt Hellat, jolta ei
puuttunut halua taisteluun kommunistien
ku-mousvehkeilyjä vastaan. Sisäpoliittisen tilan
vahvistamiseksi säädettiin 30 p. heinäk.
lähemmät asetukset suurmaaoniistuksen lopettamisesta,
ja 29 p. elok. alkoi maakysymyksen käsittely
perustavassa kokouksessa, jossa samalla
tähdennettiin toimenpiteen poliittista merkitystä.
Lähes samoihin aikoihin seurasi ulkovaltojen
taholta V:n tasavallan tunnustaminen ,,de facto’’,
30 p. heinäk. Saksan ja 12 p. elok. Suomen
taholta. Syksyllä joutui rauhankysymys taas
päiväjärjestykseen. Neuvosto-Venäjän taholta
tehtiin V:n sotaväelle ehdotus peräytyä
kansatieteelliselle rajalle. Mutta kun se oli
strategisesti aivan mahdoton toteuttaa ja bolsevikeilla
saattoi olla oma tarkoitusperänsä tällaista
ehdo-tellessaan, ei siihen voitu kiinnittää sen
suurempaa huomiota. Antaakseen ehdotukselle painoa,
jatkoivat neuvosto-venäläiset painostusta
rintamilla. Ven. pohjoisen armeian yhä enemmän
rappeutuessa ja hajaantuessa sisäisten
kinastelujenkin takia, joutui Oudova taas bolsevikkien
käsiin 7 p. syysk. ja pian Pihkovakin, jossa
Balahovitsin partiojoukot olivat rvövärimäisesti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0767.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free