Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1503
Virtain pitäjä—Vivario
15n I
siä" (1836), vaikka olikin muodollisesti varsin
etevä, ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi
kirkko-v:ksi; tähän vaikutti siiuä ilmenevä valistusajan
uskonnollisen kannan pinnallisuus ja
ytiinettö-myys. Uusia komiteoja asetettiin, 1853 ruots. ja
1863 suom. v:aa valmistamaan. Edellisessä olivat
huomattavimmat jäsenet «I. L. Runeberg ja Lauri
Stenbäck, jotka julkaisivat kumpikin omat
ehdotuksensa. Suom. komitean vaikuttavin jäsen oli
Elias Lönnrot, joka julkaisi virsikokoelmia ja
v.-ehdotuksia sekä komitean että omassa nimessään.
Komiteain ehdotukset olivat tarkastettavina
ensi-mäisessä kirkkomme yleisessä
kirkolliskokouksessa (1876). mutta eivät tulleet hyväksytyiksi,
kun ei oltu hankittu kirkkolaissa säädettyä
seurakuntain lausuntoa. Kirkolliskokous asetti uudet
v.-komiteat: suomalaisen, jonka vaikuttavin jäsen
oli Julius Krohn, ja ruotsalaisen, jonka työhön
tehokkaimmin otti osaa Z. Topelius. Näiden
valmistamat ehdotukset hyväksyttiin sitten toisessa
kirkolliskokouksessa (1886); nämä v:t ovat
nykyään käytännössä Suomen kirkossa.
Sittemmin on hengellinen runous erittäin
huomattavalla tavalla kehittynyt maassamme. Useita
ulkomaalaisen virsirunouden parhaita lauluja on
niinikään käännetty suomeksi. Niin hyvin
alku-I eräisiä kuin suomennettuja virsiä ja hengellisiä
lauluja on julkaistu useissa, kirkkomme eri
suunnissa ja piireissä käytännössä olevissa
laulukirjoissa („Hengellisiä lauluja ja virsiä", „Siionin
virret", „Siionin kannel" y. m.). Jotta
parhaimmat näissä esiintyvistä virsirunouden tuotteista
tulisivat koko kirkon hyväksi, ja sitäpaitsi
erinäiset virsikirjassa olevat aukot ja vajavuudet
mahdollisuuden mukaan poistettaisiin, päätti 1918
pidetty kirkolliskokous asettaa komitean
laatimaan ehdotusta v:aan toimitettavaa lisävihkoa
varten. U. P.
* Virtain pitäjä. 10,426 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu ,, Jeesus ilmestyy Maria
Magda-leenalle" on Alexandra Såltinin maalaama 1897.
* Virtasalmi. 3,071 as. (1919).
Wirth, Karl Joseph (s. 1879), saks.
politikko. W. tuli 1908 lukionopettajaksi Breisgaun
Freiburgiin, valittiin 1913 Badenin maapäiville ja
maailmansodan aikana Saksan valtiopäiville
kuuluen katolisen keskustapuolueen vasemmistoon.
Vallankumouksen jälkeen W. tuli lokak. 1918
raha-asiainministeriksi Badenin väliaikaiseen
hallitukseen, valittiin 1919 kansalliskokoukseen ja
sittemmin valtiopäiville, ja tuli maalisk. 1920
raha-asiainministeriksi Fehrenbachin
ministeris-töön. Tällä paikalla hän pyrki toteuttamaan
edeltäjänsä Erzbergerin laatimaa suunnitelmaa
valtakunnan raha-asiain järjestämiseksi; otti heinäk.
sam. v. osaa »Span neuvotteluihin. Kun
valtiopäivät olivat toukok. 1921 hyväksyneet
voittaja-valtain puolelta uhkavaatimuksena esitetyn
sotakorvauksen maksusuunnitelman, rupesi W.
valtakunnankansleriksi muodostaen uuden
ministeristön keskustan jäsenistä, oikeistososialisteista ja
demokraateista ja pysyi paikallaan senkin jälkeen
kuin ministeristö Ylä-Sleesian kysymyksen saatua
ratkaisunsa lokak. 1921 oli osittain uusittava.
Visiittikortti ks. Käyntikortti, Täyd.
Vising [vi-J, Per Johan (s. 1855), ruots.
romanisti, v:sta 1890 professorina Gööteporin
korkeakoulussa, jonka rehtorina oli 1899-1909.
V:n erikoisala on anglo-normandinen murre.
Teoksia: „Étude sur le dialecte anglo-normand"
(1882). „ K ranska språket i England" (1-3, 1900
02). ,,Die realen Tempora der Vergangenheit im
französischen und den übrigen romanischen
Sprachen" („Französische Studien", 1888-89),
„Oin stil och stilforskning" (1909), „Dante"
(1896), „Den franska romantiken" (1915),
„Ca-möes" (1920) y. m.
Wislicenus /-tse’-/, Johannes (1835-1902),
saks. kemisti, opiskeli Hallen, New Cambridgen
ja Zürichin yliopistoissa, tuli dosentiksi ja 1864
professoriksi Zürichin yliopistoon, 1870
saman kaupungin polyteknikumin professoriksi ja
1871 saman laitoksen johtajaksi. V. 1872 W.
kutsuttiin kemian professoriksi Würzburgiin ja
1885 Leipzigiin. W. ei ollut ainoastaan aikansa
huomattavimpia synteetikkoja, vaan myös etevä
teoreetikko, joka selvitti monta isomeriatapausta
ja tähdensi geometrisen katsantokannan
välttämättömyyttä atomien sijoittumista molekyleissä
| ratkaistaessa. W:n useimmat tutkimukset ovat
: julkaistuina aikakauskirjoissa „Annalen der
Chemie" ja „Berichte der deutschen chemischen
Gesellschaft". Teoksia: „Acetessigestersynthe
sen" (1877), „Die räumliche Anordnung der
Atome in organischen Molekülen" (1889), „Die
Chemie und das Problem von der Materie"
(1893). [Beckmann, „J. W." (1905).]
Vitamiinit 1. nutramiinit ovat kern, luon
teeltaan toistaiseksi tuntemattomia
lisäravinto-aineita, jotka eivät kohota ravinnon kaloriarvoa.
niitä kun tavataan ainoastaan mitättömiä määriä
tavallisissa ruokalajeissa, mutta jotka toimivat
kaikesta päättäen rauhasten ja
ruuansulatuselin-ten toiminnan edistäjinä. Vaikutustapansa,
esiintymisensä ja yleisten ominaisuuksiensa
perustuksella v. voidaan luokitella kolmeen eri lajiin, nim.
A-, B- ja C-v:hin.
A-vitamiini esiintyy lukuisissa luonnollisissa
rasvoissa, munanruskuaisessa, voissa,
kalanmaksaöljyssä, myöskin useissa kasviksissa esim.
pinaatissa. Maito- tai kermavapaa margariini ei sisällä
sitä. Ruoka-aineet, joissa on A-vitamiinia,
edistävät lasten kasvua ja kehitystä ja veren punaisen
väriaineen muodostumista.
B-vitamiini on veteenliukeneva sekä kestää
suhteellisen hyvin kuumentamista. Sitä on m. m.
riisin kuorissa, hiivassa j. n. e. B-vitamiinin
puute synnyttää beriberiä, hermosärkyjä ja
halvauksia. Antamalla tällaisille sairaille
riisinle-seitä tai hiivaa, häviävät taudin oireet pian.
Kiil-loitettu riisi ei sisällä B-vitamiinia, jotavastoin
esim. rukiista ei voida jauhoa valmistettaessa
poistaa B-vitamiinia. Tämän takia ovatkin meillä,
niissä ruisjauhon käyttö on yleistä, B-vitamiinin
puutteesta aiheutuvat taudit tuntemattomat.
C-vitamiini häviää ravinnosta pitkäaikaisesta
säilyttämisestä, kuumentamisesta ja
kuivaami-! sesta. Seurauksena tämän aineen puutteesta on
keripukki, lievemmissä tapauksissa turvotus.
Nivelet tulevat aroiksi ja hampaat irtaantuvat
koloistaan. Sitruunamehun ja kaalinlehtien käyttö
ravinnon lisänä poistavat tällaisia oireita.
T. A.
Vitiöveitsi ks. Pellava, VII Os. p. 354.
! rivi 42 ylh.
Vivario (lat. vivä’rius = eläviä eläimiä
tarkoittava), akvarion (ks. t. I Os.) ja terrarion (ks. t.
IX Os.) yhdistelmä.
\
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
