Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1501
Virolahti—Virsikirja
V:n valtiolle voitoksi. Maalisk. 13 p.
päästettiin vanhimmat (18S4 ja 1885 synt.) ikäluokat
kotiin ja sittemmin jatkettiin säännöllisesti
sotaväen rauhankannalle palauttamista.
Vastoin kaikkia varoitteluja ja peloitteluja
rauha oli tuleva V:n tasavallalle siunaukseksi.
V. sai nyt ryhtyä uudestaan rakentamaan
rappeutunutta ja luhistunutta talouttaan. Maalisk.
16 p. 1920 luovutti Neuvosto-Venäjä ensimäisen
lähetyksen 8 milj. kultaruplaa. Saman kuukauden
kuluessa alkoi kaupankäynti Venäjän kanssa (48
vaunulastia tavaraa), ja siitä 011 kehittynyt
viime aikoina varsin vilkas kauttakulkuliikenne,
josta V:n tasavalta on hyötynyt taloudellisesti
välittäjämaana Venäjän ja Länsi-Euroopan
välillä. Sodan jälkeen jatkettiin valtiollista
lu-jittamistyötä yhä. Kesäk. 16 p. 1920
vahvistettiin perustavassa kokouksessa V:n tasavallan
perustuslait. Maata hallitsee eduskunnalle
(riigi-kogu) vastuunalainen hallitus, jonka päämies,
pääministeri, on samalla korkeimman vallan
haltija (riigivanem). Heinäk. 8 p., kun Tönissonin
hallitus, palkitakseen 40 korkeimman
sotapäällikön ansiot vapaussodassa, oli ehdottanut heille
lahjoitettavaksi maata yli perustavan kokouksen
säätämän määrän, seurasi välikysymys, ja
hallituksen ehdotus tuli hyljätyksi. Tönissonin
hallitus erosi sen johdosta ja ministeristön
muodostaminen annettiin taas työpuolueen tehtäväksi.
Täten syntyi 26 p. lokak. H. Piipin
ministe-ristö, jossa etupäässä työpuoluelaiset joutuivat
hallitusta hoitamaan, kunnes uudet vaalit
eduskuntaan toimitettiin. Jouluk. 10 p. 1920
toimitettiin ensimäiset riigikogun vaalit, joissa
edustajia saivat: työpuolue 22, maaliitto 21,
sosiaalidemokraatit 18, kansanpuolue 10,
sosiaalivallan-kumoukselliset 11, krist. kansanpuolue 7,
ammattijärjestö 5, saksalaiset 4, taloudellinen
ryhmä 1 ja venäläiset 1.
Vaalien jälkeen muodostettiin 25 p. tammik.
1921 uusi kokoomushallitus K. Pätsin ollessa
pääministerinä ja riigivanemana. V:n 1921
alussa seurasi tammik. 26 p. vihdoin V:n
tasavallan tunnustaminen ,,de jure" ympärysvaltain
taholta. Se osoitti, että V:n asemaa pidettiin
lujittuneena. Ja epäämättömästi ovatkin olot V:n
tasavallassa yhä enemmän kehittyneet
rauhanai-kaiselle kannalle, rahan kurssi on pysynyt
kiinteänä, hintain laskiessa on elämä huojistunut
tuntuvasti, ja teollisuuden ja kaupan alalla on
voitu panna merkille ilahduttavia ilmauksia
alkavasta ripeästä kehityksestä. Sen todisteena
voidaan pitää viime -syksynä Tallinnassa pidettyä
maanviljelys- ja teollisuusnäyttelyä, joka sai
osakseen yksimielisen tunnustuksen.
[Ed. Laaman, „Eesti lahkumine Vene riigist
1917-1920"; Hans Kruus, „Saksa okkupatsioon";
I. Pitkä, „Minu mälestused"; I. Poopuu, „Söda
Landeswehriga"; I. Soots, „Wabadussöda, kui
Eesti rahva aate teostaja"; Jaan Poska,
„Päeva-raamat"; Sainio, „Pohjan pojat Virossa" (1919);
Kalm, „Pohjan poikain retki" (1921 ja seur.);
Helanen, „Suomalaiset Viron vapaussodassa"
(1921); V. Stankevits, „Sudby narodov Rossii".]
W. Q-l.
* Virolahti. 8,835 as. (1919). Alttaritaulu
„Ristiltä ottaminen" Oskari Paatelan maalaama.
W W
* Viron ruotsalaiset. Maalisk. 1920
toimitetun väenlaskun mukaan asui 7.514 ruotsalaista
Viron tasavallan alueella. Näistä asui Noarootsin
1 (Nuckön) pitäjässä ynnä siihen kuuluvissa
(man-; tereella olevissa) Rikoldin ja Sutlepin kappeleissa
n. 3,000, Hiiden-Ruotsin (Ormsön) saarella n.
2,500, Osmussaarella (Odinsholm) n. 100,
Rågö-saarilla n. 350 ja näitä vastapäätä olevilla
rannikkoseuduilla (Wichterpal ja Korkis) 341 sekä
I Naissaarella (Nargö) 138 henkeä. Tallinnassa oli
| ruotsalaisia n. 650 ja Haapsalun kaupungissa n.
100; lisäksi Paltiskin (Baltischportin)
kaupungissa muutamia henkilöitä. Eristetyllä
Ruhnu-saarella (Runö) Riianlahdessa oli sam. v. 275
henkeä (268 henkeä 1921). Hiidenmaalta on ruotsin
i kieli miltei kokonaan hävinnyt; vain jokunen
: henkilö Reigissä pohjoisrannikolla sitä vielä
ymmärtää. Yhtenäisin on ruotsalaisasutus
Hiiden-Ruotsissa, missä vain yhteen kylään (Svibyhyn)
on asettunut virolaisia. Noarootsissa sitävastoin,
I erikoisesti Sutlepissa, on viron kieli
huomattavasti voittanut alaa. V. 1921 yhdistettiin
ruotsa-laisseudut kirkollisesti yhdeksi rovastikunnaksi:
tähän ei kuitenkaan toistaiseksi ole liitetty
Noa-rootsia. V:sta 1918 ilmestyy Tallinnassa Viron
ruotsalaisia varten toimitettu viikkolehti
„Kust-bon". K-o II n.
* Virsikirja. Yrityksen toimittaa
suomenkielisiä virsiä teki jo Mikael Agricola,
julkaistessaan rukouskirjansa (1544) ja käsikirjansa (1549)
yhteydessä muutamia suomentamiaan
katolis-aikuisia hymnejä. Samoin teki Mathias Johannis
West todennäköisesti 1546 suomeksi
toimittamassaan käsikirjassa, n. s. Rauman messussa.
Ensimäisen varsinaisen, 99 virttä sisältävän v:n
toimitti 1580-82 Jaakko Suomalainen eli Finno.
Virret olivat melkein kaikki käännöksiä latinan-,
saksan- tai ruotsinkielisistä virsistä. Toisen v:n
julkaisi 1610-14 Maskun kirkkoherra Hemminki
Henrikinpoika. Siinä oli 241 virttä, joista 137
hänen omia sepittämiääu. Sen uusiin painoksiin
lisäsivät niiden julkaisijat Joonas Raumannus
(1646) ja Lauri Tammelinus (1674) muutamia se-
• i J •• • •• •• • •••
pittannaan virsiä.
Tämä toiminta suom. v:n luomiseksi perustui
suuressa määrin vastaavaan toimintaan Ruotsissa.
Siellä oli jo 1530 luultavasti Olaus Petri
julkaissut muutamia ruots. virsiä, ja uusia ilmestyi 1536
ja 1567. Varsinainen v., joka ei kuitenkaan ollut
laillistettu, ilmestyi 1601, sekä parannettuna
laitoksena valtiosäätyjen aloitteesta 1645. —
Ensimäinen esivallan vahvistama v. Ruotsin kirkkoa
varten hyväksyttiin 1695, ja olivat sen
toimittamisessa vaikuttavimpia henkilöitä piispat Jesper
Svedberg ja Haqvin Spegel. Tämä v. oli
Ruotsissa käytännössä v:een 1819, jolloin piispa J. O.
Wallinin v. sen syrjäytti, ja Suomessa v:een 1888.
Tämän ruots. v:n rinnakkaislaitoksena ilmestyi
Suomessa 1701 uusi suom. v., joka, kuten
vastaava ruotsalainenkin, sisälsi 413 virttä ja jonka
lienee toimittanut Turun koulun silloinen rehtori
Eerik Cajanus (k. 1737). Melkein kaikki uudet
virret olivat käännöksiä ruots. v:ssa olevista
ruots. ja saks. virsirunoilijamestarien virsistä.
Runomuodon sekä kielen puolesta se tietää suurta
edistysaskelta edeltäjiinsä verrattuna; se pysyi
käytännössä lähes 200 v.
Uskonpuhdistuksen riemujuhlan johdosta 1817
asetettiin muiden kirkollisten kirjain
uudistamista valmistavien komiteain ohella myöskin
v.-komitea. Sen julkaisema kokoelma „Uusia vir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
