Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoristotasavalta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1517
Vuoristotasavalta —Vakijuomalainsäädäntö
1518
puolen taas tarjoavat vuoret hyökkääjälle suojaa
ja tilaisuuden kokoontua vihollisen näkemättä.
W. E. T.
Vuoristotasavalta ks. K a u k a a s i a, Täyd.
Vuoristotykistö, erikoinen tykkilaji, jota
käytetään vuoristosodassa. Tällaisen ja tavallisen
kenttätykin välinen pääeroavaisuus on se, että
edellinen kuljetusta varten otetaan hajalle ja sen
eri osat kuljetetaan kantohevosilla tai -aaseilla.
W. E. T.
Wyatt [ua’iztj, James (1746-1813), engl.
arkkitehti, sai Italiasta palattuaan (1766),
14-vuo-tiaasta saakka Roomassa ja Venetsiassa
arkkitehtuuria ja maalaustaidetta opiskeltuaan,
kotimaassaan huomattavia töitä suoritettavakseen,
ensimäisenä Lontoon Oxford Streetin Pantheonin
muuttamisen teatteriksi (1772). Aikansa
vallitsevaa makua seuraten W. ensin oli gotiikan
halveksijoita ja rakensi m. m. lukuisia maahoveja
klassilliseen tyyliin, mutta kääntyi myöhemmin
gotiikan innokkaaksi puoltajaksi. Kuuluisin
hänen goottilaisista kokeistaan ,,Fonthill Abbey",
keskiaikaisen luostarin malliin rakennettu
maa-hovi, innosti muihinkin samanlaisiin yrityksiin,
mutta näistä, kuten hänen valurautaisista
taloistaan ja holvirakenteistaankaan ei enää ole
suuriakaan jäljellä. W. on uusgotiikan (gothic revival)
ensimäinen uranaukaisija Englannissa, vaikka
gotiikan henki, kaikista hartaista tutkimuksista
huolimatta, jäikin hänelle vieraaksi; Salisburyn
ja Lincolnin katedraalit ovat hänen
restaureeraa-mansa. U-o N.
* Württemberg julistettiin marrask. 1918
tasavallaksi ja 25 p. syysk. 1919 hyväksyttiin uusi
valtiosääntö. Sen mukaan W. on tasavalta
fFreier Volkstaat W.). Ylin valtiovalta on
maa-päivillä, jotka yksin harjoittavat
lainsäädäntövaltaa ja asettavat hallituksen, jonka esimiehen
nimenä on ,,valtiopresidentti" ja joka on
maapäi-ville vastuunalainen. Maapäivät muodostaa yksi
kamari, jossa on 150 neljäksi v:ksi yleisellä
äänioikeudella valittua jäsentä.
Vyöhykelinnoitukset, linnoituslaji, jossa
keskellä tav. on päälinnoitus ja ympärillä ketju
linnakkeita (panssarivarustuksia), jotka ovat n.
8-10 km:n päässä päälinnoituksesta ja joita
yhdistää toisiinsa välivarustukset, patterit ja
jalkaväen varustukset. W. E. T.
Vyökaari, basilikanluontoisissa rakennuksissa
keskilaivan holveja kannattavat, yli laivan
seinästä toiseen ulottuvat kaaret, tynnyriholveissa
holvin vahvistuksena, ristiholveissa yksityisiä
holvitraveita (ks. T r a v é e, IX Os.) toisistaan
erottavina ja kannattavina. U-o N.
* Vårdö. 1,233 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „Kristus Getsemanessa" on maalannut R. V.
Ekman 1852. K. J. V.
Vähenevän tuottavuuden laki ks. Maan
vähenevän tuottavuuden laki, V Os.
* Vähäkyrö. 5,234 as. (1919) . Kirkon
alttaritaulu kaksiosainen, „Ristiinnaulittu Vapahtaja" ja
„Ehtoollinen", on jäljennös vanhemmasta,
tuntemattoman tekemästä taulusta. K. J. V.
Vähävaraisten keuhkotautisten
avustamis-yhdistys ks. K e r ä y s t o i m i k u n t a
vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi,
Täyd.
Väijytys, piiloasema, josta äkkiarvaamaton
hyökkäys ohimarssi van vihollisen kimppuun ta-
pahtuu. Joukko, tav. sissijoukko, asettuu v:een
sellaiseen kohtaan, jonka ohi vihollisen täytyy
kulkea ja johdetaan vihollinen marssisuunnastaan
erityisten sitä vastaan taistelevien joukkojen
avulla siilo paikalle, missä v.-joukot ovat
piilotettuina. W. E. T.
Väisälä, Kalle (s. 1893), suom.
matemaatikko, fil. kand. 1914, fil. Iis. 1916, opiskellut
matematiikkaa Göttingenissä ja Tukholmassa, tuli
matematiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon
1917 ja Tarton yliopistoon matematiikan
professoriksi 1919. Kirjoittanut: „Über die algebraisch
auflösbaren Gleichungen fünften Grades" (1916,
väitöskirja), „Einige Kriterien für die Anzahl
von Primfaktoren ganzer rationaler Funktionen"
(1917) ja „Über den Hilbertschen
Irreduzibilitets-satz" (1917), hyvin mielenkiintoinen ja terävästi
harkittu tutkimus, joka sisältää uuden,
olennaisesti yksinkertaisemman Hilbertin
perusväittä-män todistuksen ynnä kritiikin aikaisemmista
I todistuksista; edelleen „Abschätzung der
Einheiten eines gegebenen algebraischen Körpers"
(1919). Julkaisussa „Über die algebraisch
auflösbaren Gleichungen sechsten Grades" (1920) V.
ulottaa väitöskirjassaan esittämänsä, huomiota
herättäneen tutkimuksen 5:unen asteen
algebrallisesti ratkaistavista yhtälöistä 6:nnen asteen
yhtälöihin.
* Väkijuomalainsäädäntö. Kesäk. 1 p. 1919
astui Suomessa voimaan yleinen kieltolaki, jonka
mukaan alkoholijuomain valmistus, myynti,
varastossa pit o ja maahantuonti on sallittu
ainoastaan lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin
tarkoituksiin. Alkoholin valmistus ja
alkoholipitoisten aineiden maahantuonti on pidätetty
valtion yksinoikeudeksi, joka voidaan määräajoiksi
joko kokonaan tai osaksi luovuttaa erityisen
järjestyssäännön alaiselle yhtiölle. Tämä
yksinoikeus on nykyjään kokonaan valtion hallussa.
Niiden käytännöllisten toimenpiteiden
suoritusta varten, joita kieltolain toimeenpanosta
edellytettiin johtuvan, määrättiin asetuksessa 28 p:Itä
jouluk. 1917 sosiaalihallitukseen perustettavaksi
erikoinen raittiusosasto, joka sittemmin,
asetuk-I sella 7 p:Itä toukok. 1919, siirrettiin
sosiaalimi-nisteriön yhteyteen. Mainitun osaston
tärkeimpinä tehtävinä ovat alkoholinpitoisten aineiden
hankkiminen niihin tarkoituksiin, mihin se
voimassaolevan lainsäädännön mukaan on sallittu,
huolenpito takavarikoidun ja menetetyksi
tuomitun alkoholitavaran hoidosta, ostoluvan
myöntäminen niille alkoholinpitoisten aineiden
hankkijoille, joilla on siihen lain sallima oikeus,
alkoholinpitoisten aineiden denaturoimista
koskevien määräysten valvominen sekä valistus- ja
neuvontatyö kieltolain noudattamiseksi.
Viimemainittua tarkoitusta varten on maa jaettu 7 eri
piiriin, ja niihin on kuhunkin palkattu erikoinen
raittiusneuvoja.
Kysymyksessä olevan lain valvomista varten
on sekä kaupunki- että maalaiskunnilla oikeus
asettaa erityisiä n. s. raittiuslautakuntia ja
valmistaa niille maaherran vahvistettava
johtosääntö. Tapahtuneiden rikkomusten
selvillesaan-tia varten on sekä poliisiviranomaisilla että
kuntain asettamilla valvojilla oikeus panna toimeen
kotietsintä, milloin siihen havaitaan olevan
pätevää aihetta. V:n 1920 lopussa ilmoitettiin
raittiuslautakunta valitun 230 kuntaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
