Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuoristotasavalta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1519
Väl jentäj ä—Wölfflin
1520
Alkoholinpitoisten aineiden hankkimista varten
on valtio lunastanut haltuunsa Rajamäen
polttimon (nykyinen nimi: „Valtion
alkoholitehdaskes-kus"), Vaasassa sijaitsevan „Kronan"in
hiivatehtaan ja Tornatorin sulfiittispriitehtaan.
Suomen kieltolain vaikutuksista ei ole vielä
toimitettu yleistä, täysin pätevää selvitystä. Jollei
tahdo tyytyä henkilökohtaisiin havaintoihinsa,
jotka helposti saattavat johtaa harhaan, voi
nykyään puheenalaisen lain vaikutuksia arvostella
ainoastaan niiden hyvin niukkojen tietojen
nojalla, joita virallinen tilasto sisältää juoppouden
levenemisestä. Oikeustointa koskevan tilaston
mukaan oli juopumuksesta tuomittujen luku:
vv. 1911-13 (keskim. vuodessa) 15,111
v. 1014 .. .. 9,310
1915 ., 1,453
1916 .. 105
1917 ., 1,724
1918 479
1919 ,. „ 5,389
1920 .. 12,405
Seuraavat köyhäiuhoitotilastosta otetut luvut
ilmaisevat, miten monta prosenttia 15 v.
täyttäneistä miespuolisista avuntarvitsijoista on
ilmoitettu puutteeseen joutuneiksi juoppouden tähden:
vv. 1910-13 (keskim. vuodessa) 2,i; %
v. 1914 „ „ 1,18
1915 ., .. I,i7 ..
„ 1916 ,. .. l,oo ..
„ 1917 .. ,, 0,»n ..
1918 .. O,«« ..
1919 .. ,, 0,54
1920 .. ., 0.28 „
w * ■ / # /
Edellisten tietojen mukaan juoppous sodan
aikana vallinneen juovutusjuomakiellon johdosta
huomattavasti väheni. Sittemmin se on
lisääntynyt, tulematta kuitenkaan niin yleiseksi, kuin se
oli aikaisemmin rauhan aikana.
Kun juopumuksesta tuomittujen luku, kuten
edellä esitetyt numerot osoittavat, vv. 1919-20 on
ollut melkoinen, on jo se ilmeinen todistus siitä,
että kieltolakia paljon rikotaan. Maaherrain
sosiaaliministeriön raittiusosastolle antamien
tietojen mukaan kaikkien ilmisaatujen kieltolain
rikkomusten luku v. 1920 oli 8,907. Yleisesti
tunnettua onkin, että salapoltto on levinnyt suureen
osaan maata, että salakuljetusta erittäinkin
Virosta käsin harjoitetaan paljon ja että luvaton
alkoholi juomai n myynti ja varastossapito on
yleistä. Tämän vuoksi on valitettu, että kieltolaki
heikentää yleistä lainkunnioitusta ja tuottaa siten
paljon vahinkoa. Onko Suomen kieltolaki näin
ollen vastannut tarkoitustaan ja onko se edelleen
säilytettävä, siitä ovat mielipiteet ristiriitaisia.
Tammik. 1 p. 1922 astui Suomessa voimaan
rikoslain 43: unen luvun 6 § muutetussa
muodossa sisältäen uusia määräyksiä
juopumusrikko-musten rankaisemisesta. Sen mukaan henkilö,
joka yleisellä paikalla, julkisessa toimituksessa
tai yleisessä kokouksessa esiintyy nähtävästi
juopuneena, on rangaistava juopumuksesta
vähiu-tään sadan ja enintään kolmentuhannen markan
sakolla. Virkamies, joka esiintyy nähtävästi
juopuneena, on rangaistava vähintään kahdensadan
ja enintään kolmentuhannen markan sakolla ja,
milloin asianhaarat ovat erittäin raskauttavat.
sitäpaitsi virantoimituksesta erottamalla; jos hän
tekee itsensä syypääksi rikkomuksen uusimiseen
asianhaarain ollessa erittäin raskauttavat,
tuomittakoon hänet sakkorangaistuksen lisäksi
myöskin viraltapantavaksi. Virkamies, jonka
velvollisuutena on valvoa alkoholinpitoisten aineiden
valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä,
kuljetuksesta ja varastossapidosta annettujen lakien,
asetusten ja määräysten noudattamista,
rangaistakoon, jos hän tekee itsensä syypääksi
kysymyksessä olevaan rikkomukseen, sakon lisäksi aina
viraltapanolla.
Äsken päättyneen suurvaltain sodan aikana
joutui juovutusjuomaliike useissa maissa tavallista
ankaramman säännöstelyn ja rajoitusten
alaiseksi, joista monet sittemmin ovat jääneet
pysyväisiksi. Yhdysvalloissa astui yleinen kaikkia
juovutusjuomia koskeva kieltolaki voimaan
tammik. 16 p. 1920. Sen vaikutuksista ei ole vielä
päteviä tietoja olemassa. Norjassa kiellettiin
1916 viinan myynti ja maahantuonti ja on tiitii
kieltoa sittemmin tähän asti yhä edelleen jatkettu
ja täydennetty, niin että se nykyjään käsittää
kaikki juovutusjuomat, jotka sisältävät alkoholia
enemmän kuin 12 tilavuusprosenttia.
Skotlannissa astui 1920 voimaan uusi juovutusjuomalaki,
joka suo kunnille oikeuden yleisellä
kansanäänestyksellä panna toimeen juovut us juoma in myynnin
kiellon. Ranskassa, Italiassa, Belgiassa,
Itävallassa, Unkarissa y. m. on pantu toimeen joukko
juovutusjuomain myynnin rajoituksia. Saksassa
on pantu toimeen valtion alkoholimonopoli, jonka
puhtaasta voitosta vuosittain annetaan
raittiusjärjestöille avustusta aina 4 milj. Saksan
markkaan saakka. Viro on hyväksynyt itselleen
sentapaisen vjinan annostelujärjestelmän,
jollainen on vallalla Ruotsissa ja joka on yleisesti
tullut tunnetuksi Brattin järjestelmän nimellä.
V-o Il-nen.
Väljentäjä 1. k a 1 v i n p o r a. Tarkkojen
kulmikkaiden tai muun näköisten reikien
valmistaminen metallitöissä viilalla on hankalaa ja
suurtöistä. Tällöin käytetään kartionmuotoista
teräs-puikkoa, v:ää, jonka poikkipinta on halutun
reiän mukainen ja jonka pinnalla on leikkaavat
hampaat. Lyhyet ja yksinkertaiset v:t lyödään
läpi vasaralla, pitkät vuorostaan vedetään
koneella läpi reiän, jolloin hampaat leikkaavat
tämän tarkasti määräsuuruiseksi ja -muotoiseksi.
P-o P-o.
* Värtsilä. 1. V:n tehtaat. Yhtiön
osakepääoma on korotettu 24 milj. mk: aa n (1920).
Yhtiöön on 1916 liittynyt Hämekoski a.-b. —
2. V : n kuut a, Kuopion 1., Ilomantsin kihlak.,
Tohmajär ven-Vä rt silän-Pälk järven nimismiesp.
Pinta-ala 22,o km2, 4,549 as. (1919).
Teollisuuslaitoksia X Osassa lueteltujen lisäksi:
nahanjalos-tustehdas. Seurakunnalla ei ole vielä (1922) omaa
kirkkoherraa. Valtioneuv. päät, 31 p:ltä elok. 1921
on V:n tehdasseutu ympäristöineen määrätty
muodostettavaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.
Yhdyskunnan asukasluku on n. 2,200 henkeä
(1921). K. J. V.
Vääksyn kanava ks. Vesijärven
kanava, X Os.
Wölfflin, Eduard (1831-1908), sveits.-saks.
filologi, klassillisen filologian professorina v:sta
1869 Zürichin. vista 1*75 Erlangenin ja vista
1880 Münchenin yliopistossa. Paitsi useiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
