Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteysvälineet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1527
Yliperämies—Ylä-Sleesia
i ;>2.x
van helppo, opetuskielestä samaan vieraaseen
kieleen; (1) matematiikassa ja e) reaalikoe, jossa
oppilaan vastattavaksi annetaan sarja koulukurssien
pääkohtia käsittäviä kysymyksiä, seuraavissa
aineryhmissä, mikäli niitä oppilaitoksen viimeisellä
luokalla luetaan, nimittäin: 1) uskonnossa ja
kirkkohistoriassa sekä filosofian alkeissa; 2)
his-toriassa ja yhteiskuntaopissa: 3) fysiikassa ja
kemiassa; I) eläin-. kasvi- ja maantieteessä, sekä
.">) kansantaloudessa ja maataloudellisissa aineissa.
Kustakin koekirjoituksesta annetaan joku
arvosanoista „kiitettävä" (laudatur), „kiitoksella
hyväksytty’’ (cum laude approbatur), „hyväksytty"
(approbatur) tai „hyljätty" (improbatur).
Tutkintolautakunnan antamissa todistuksissa on
mainittava. että tutkittava on hyväksytty sekä
ylioppilastutkinnon kirjallisissa kokeissa että koti
I iissä toimeenpannuissa suullisissa tutkinnoissa,
sekä sitäpaitsi kirjallisissa kokeissa saadut eri
arvosanat ja niihin perustuva yleinen mainesana,
jota määrättäessä arvosanoista annetut
äänimäärät (laudatur 3, cum laude approbatur 2 ja
approbatur 1) lasketaan yhteen. 15-13 ääntä
vastaa mainesanaa kiitettävä, 12-9 ääntä mainesanaa
kiitoksella hyväksytty ja 8-5 ääntä mainesanaa
hyväksytty. Jos oppilas on hyljätty yhdessä
kirjoituksessa, joka ei ole äidinkielen koe, voi
tutkintolautakunta kuitenkin julistaa hänet muiden
kokeiden tai hänestä saatujen tietojen perustalla
hyväksytyksi kirjallisissa kokeissa. Joka on
yii-oppilastutkinnon suorittanut, on oikeutettu
jatkamaan opintojaan korkeakouluissa. II. S-liti.
Yliperämies, säädetyn meripalveluksen ja
ylemmän merenkulkukoulun tai
mereukulkuopis-ton alemman kurssin suorittanut, ali päällystöön
kuuluva merenkulkija, joka, poisluettuna
vanhimman perämiehen toimet konevoimalla kulkevissa
pitkämatkaisissa merilasti- ja
-matkustaja-aluksissa sekä lyhytmatkaisissa
merimatkustaja-aluk-sissa, on pätevä perämieheksi kaikkiin aluksiin
ja kaikille merille. F. W. L.
* Yliskylä. Kirkon alttaritaulu kolmiosainen:
alhaalla „Ehtoollinen", keskellä
„Ristiinnaulitseminen" ja ylhäällä „Ylösnouseminen", maalannut
Jonas Bergman, saatu 1753. R. V. Ekmanin
restauroima ennen v:ta 1875. K. J. V.
* Ylistaro. 10,588 as. (1919). Kansallispankin
haarakonttori. Kirkon alttaritaulun „Kristuksen
kirkastus" on maalannut A. von Becker 1887.
* Ylitornio. 5,448 as. (1919). Kansallispankin
haarakonttori. Kirkon alttaritaulun ..Kristus
nousee haudasta" on maalannut J. G. Hedman
1827. A’. J. V.
* Ylivieska. 8,564 as. (1919).
Kansallispankin haarakonttori. Kristillinen kansanopisto
(avattu 1920). Alttaritaulun „Vapahtaja
ristillä" on maalannut S. Wetterhoff-Asp 1897.
K. J. V.
Ylppö, Arvo Henrik (s. 1887), suom.
lääkäri, yliopp. 1906, lääketiet. Iis. ja lääketiet, ja
kirurgian toht. 1914, dosentti 1919 ja
lastentautien ylimäär. professori Helsingin yliopistossa
1921; oli 1911-19 Charlottenburgin „Kaiserin
Augusta Victoria-Haus" lastensairaalan assistenttina
ja sittemmin osastonlääkärinä. Y:n julkaisuista
mainittakoon: „Icterus neonatorum und
Gallen-farbstoffsekretion beim Fcetus und Neugeborene;iM
(1913, väitösk.), „Neugeborenen Hunger- und
In-toxikationsacidosis in ihren Beziehungen zu ein-
ander" (1910). „Tabellen enthaltend
ausgerechnet die Wasserstoffexponentwerte, die sich
aus gemessenen Milliwoltzahlen bei bestimmten
Temperaturen ergeben" (1917).
„Pathologischanatomische t’ntersuchungeu bei Frühgeburten"
(1919), „Das Wachstum der Frühgeborenen von
der Geburt bis zum Schulalter" (1919), „Das
Auftreten der Knoehenkerne und der Rachitis bei
frühgeborenen Kiudern" (1921). Y. K.
Ylämaa, uusi seurakunta, joka sen. päät. 16
p:ltä elok. 1917 on määrätty perustettavaksi
Säkkijärven pitäjän pohjoisosista 1. tarkemmin
sanottuna: Hujakkalan, Ilyttilän, Häsälän,
Iliak-selan, Lahnajärven, Rakkolan, Sirkjärven,
Sää-mälän, Timperilän, Villalan ja Ylijärven kylistä,
joista kuitenkin Häsälä ja Rakkola ovat
valtio-neuv. päät. 23 p:ltä heinäk. 1919 määrätyt
siirrettäviksi uuteen Yahvialan (ks. t. Täyd.)
seurakuntaan. K. J. V.
-Yläne. 3,350 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu n „Ristiltä ottaminen’’ on maalannut J. Z.
Blackstadius 1847. [K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa"
(Tiedeseuran Bidrag 33, 1880); K. A. Virtanen.
„Pöytyän kirkkoherrakunta vuosina 1721-1809" (1920)". J
K. J. V.
Yläneenkartano, l,8ooo manttaalin suuruinen
allodisäteri Yläneen pitäjässä; siihen kuuluu,
paitsi päätilaa, monta alustilaa. Tilan omistivat
1400-luvun alussa Djeknit, joilta se avioliiton
kautta joutui Flemingeillc. Joakim Fleming myi
sen Sten Sture vanhemmalle, jolta se periytyi
Kustaa Vaasalle, ja joutui tältä oston kautta
uudelleen Flemingeille. Filippa Fleming lahjoitti
kartanon vuorostaan Juhana III: lie ja tämä
taas Flemingeille, joilta se avioliiton kautta
joutui Hieronymus Birkholtzille. Oli vieläkin jon
kun aikaa Fleniingeillä ja siirtyi sitten
C’reutz-eille. Avioliiton kautta kartano joutui heiltä
Lybeckereille, joilta se 1804 avioliiton kautta
siirtyi Jägerhorneille. Viimemainituilla se pysyi
v:een 1892, jolloin sen osti taloustirehtööri F. F.
Björni; nyk. omistaja hänen poikansa Onni
Rantasalo. K. J. V.
Ylä-Sleesia, kaakkoinen osa entistä Preussin
Sleesian maakuntaa; julistettiin 1919 eri
provinssiksi, joka 1920 sai autonomian; käsitti silloin
Oppelnin läänin (Regierungsbezirk) ja lounaisen
osan Breslaun lääniä, pinta-ala 13,231 km2,
asukasluku 2,207,981. Versaillesin rauhankirjan
mukaan sai väestö siinä tarkemmin määrättyjen
rajalinjojen sisäpuolella olevassa osassa Y.S-.aa
yleisellä kansanäänestyksellä piirikunnittani
päättää, halusiko se jäädä Saksan yhteyteen
vai liittyä Puolaan, ja oli uusi raja
määrättävä tämän kansanäänestyksen perusteella.
Äänestysalue käsitti Oppelnin läänin, paitsi
län-tisimpiä piirejä, ja oli pinta-alaltaan 10.930 km2;
asukasluku oli n. 1,950,000 (niistä saksaa puhuvia
35 %). Puheenaolevalla alueella on koko
Euroopan mantereen rikkaimmat kivihiilivarat ja
runsaasti mineraaleja; alueen itäisimmässä osassa
onkin kehittynyt huomattava teollisuus
(teolli-suuskolmio Tarnowitz-Kattowitz-Gleiwitz).
Maalisk. 20 p. 1921 toimeenpannussa äänestyksessä
enemmän kuin puolet väestöä (n. 60 %)
huolimatta Korfantyn johtamain puolalaisten
kiihkoilijani harjoittamasta terrorista, ilmoitti
haluavansa jäädä Saksan yhteyteen. Vaikka äänestys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
