Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylöjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152*1
Ylöjärvi Yötaistelu
lf» Ti n
Ylä-§leesia.
oli päättynyt Saksan eduksi, eivät
voittajavalloista muut kuin Englanti tahtoneet jättää koko
Y.-S:aa Saksalle. Kun vallat eivät päässeet
asiasta yksimielisyyteen, siirrettiin se
Kansainliiton neuvoston ratkaistavaksi. Tämä asetti
tutkijakunnan kysymystä selvittämään.
Tutkijakunnan lausunnon mukaisesti neuvosto lokak.
1921 päätti, että Y.-S. oli jaettava Puolan ja
Saksan kesken niin, että Puola oli saapa
äänestysalueen kaakkoisesta ja itäisestä kulmauksesta
osan Ratiborin piiriä Oderin oikealta rannalta,
Rybnikin ja Plessin piirit, noin puolet
teollisuus-kolmiosta Tarnowitz-Kattowitz-Gleiwitz ja itäisen
osan Lublinitzin piiriä. Teollisuusaluetta 011 15
v:n kuluessa taloudellisessa suhteessa hallitseva
sekakomitea, johon Puola ja Saksa saavat
kumpikin ehdottaa kaksi jäsentä ja johon Kansainliitto
nimittää puolueettoman puheenjohtajan. Tämän
siirtymiskauden aikana nykyinen rautat
iejiirjes-telmä säilytetään entisellään, Saksan markka
pysytetään laillisena maksuvälineenä, saks.
yhteiskunnallinen lainsäädäntö jää voimaan, veden ja
sähkövoiman hankinta ja käyttö pysyy yhteisenä
koko teollisuusalueella, ikäänkuin valtiollista
rajaa ei olisi olemassakaan. Tämä omituinen ja
epäoikeudenmukainen ratkaisu, joka oli Ranskan
toivomusten mukainen, saavutti kaikkien
liittoutuneiden hyväksymisen. Saksan menettämän
alueen pinta-ala on 3,270 km2, asukasluku 905,000.
Luovutetun alueen mukana joutui Puolalle 91.a %
Y.-S:n kiviliiilivaroista, kaikki
rautamalmikai-vokset, 16 sinkki- ja lyijymalmikaivoksista 11,
koksiteollisuudesta puolet (samalla paraimmat
koksihiilikaivokset). 37 sulatosta 22, 2r6 rauta- ja
teräsvalimosta 16. 18 terästehtaasta 9, koko
sinkki- ja lyijyt eollisuus.
* Ylöjärvi. 3,717 as. (1919). Ison-Nevan
turvepehkutehdas. Kirkon alttaritaulun
„Vapahtaja ristillä" on maalannut R. V. Ekman 1870.
[A. O. Heikel, „Kertomus Pirkkalan kihlakunnan
muinaisjäännöksistä" (Tiedeseuran Bidrag 38,
1882) ; Rafael Herlin, „Tavastmons och
Tammer-forsåsens glacialgeologiska betydelse" (Maani,
yhd. aikak. III, 1891); Hugo Berghell, „Huru
bör Tammerfors-Kangasala asen uppfattas?"
(Fennia 5, 1892); A. A. Sola, „Floristisia
tutkimuksia Näsijärven länsipuolisissa seuduissa
kesällä 1905" (Medd. Soe. f. fl. fenn. 32, 1906).j
K. J. V.
Young f jai]J, C h a r 1 e s Augustus
(1834-1908), saks.-engl. tähtitieteilijä, synt. Hannoverissa.
V:sta 1868 tähtitieteen professorina Dartmouth
Collegessa ja sittemmin vista 1877 Princetonissa.
Auringonpimennyksen aikana Y. 1899 keksi
kro-mosfäärin kääntävän kerroksen ja
koronium-viivan auringonspektrissä. Oli ensiraäisiä niistä,
jotka valokuvasivat protuberansseja. Y:ia
pidetään auringontutkimuksen alalla ensimäisenä
auktoriteettina.
Ypern, ransk. Y p r e s ks. Suurvaltain
sota, Täyd. p. 1248, 1258, 1285.
* Ypäjä. 3,817 as. (1919).
Teollisuuslaitoksia: O.-y. Ypäjän sähkö (per. 1921).
Yrjänä ks. J y r k i, Täyd.
Yves-Guyot /iv-gijö’/, ransk. politikko ja
kirjailija; v:sta 1909 „Economiste" lehden
johtaja; perusti 1911 vapaakauppaliiton, jonka
esimies. Julkaisuja: „Les cheniins de fer et la
grève" (1911). „Les causes et les consequences
de la guerre" (1915), „La province Rhenane et.
la Westphalie" (1915), „La question de ralcool"
(1917), „Les garanties de la paix" (1918).
Yöharjoitus, hämärässä tai pimeällä
tapahtuva taisteluharjoitus (etenemisharjoitus,
marssi-harjoitus j. n. e.). Joukkojen liikkuminen ja
toiminta pimeässä 011 hyvin vaikeaa ja
taistelutoiminta vihollista vastaan öiseen aikaan vaatii
pitkäaikaista tarkkaa harjoitusta. Y. suoritetaan
yksinkertaisissa muodoissa siirtymällä vähitellen
asteittain vaikeampiin tehtäviin. Sotilaita
harjoitetaan siihen, että he oikein osaavat käyttää
silmiään ja korviaan sekä. äänettömästi liikkua
pimeässä samalla kuitenkin säilyttäen järjestyk
sen ja taistelukurin. W. K. T.
Yötaistelu, yöaikaan tapahtuva taistelu.
Patrullikahakat tapahtuvat useimmiten öisillä
tio-dusteluretkillä. Y:t suurissa olosuhteissa
sitävastoin ovat harvinaisempia, mutta tällöinkin
odotetaan useimmiten pimeän tuloa, kun
hyökkäyksessä varustettua asemaa vastaan 011 johdettava
jalkaväki eteenpäin asemaan, josta se päivän
koittaessa voi aloittaa taistelun tuliylivoimasta
ja sen jälkeen käydä rynnäkköön.
Y:ssa ei yksin taistelevien lukumäärä tuota
voittoa, vaan ovat sen edellytyksenä samalla
moraaliset tekijät, kuri ja vahvat hermot.
W. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
