Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - *Äänestys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1530
Äänestys
1540
teillä; silloin voittavat rikosasioissa niiden «äänet,
jotka voidaan paraiten toisiinsa sovittaa ja
tarkoittavat sitä, mikä on lievin, mutta muuten 011
päätös katsottava tehdyksi niiden useinteu
mielipiteen mukaan, jotka nojautuvat samaan
perusteeseen, vaikka olisikin useampia
mielipiteitä, jotka eri perusteesta johtuvat. Monesti
saattaa päätöksen toteaminen tuottaa melkoisia
vaikeuksia; jos erimielisyyttä syntyy siitä, mikä
on katsottava tulleen päätökseksi, on uudella
ä:llä ratkaistava, mikä on katsottava
enemmistön mielipiteeksi. Jos joku kollegiumin jäsen
niiden syiden johdosta, joita myöhemmin
äänestävä jäsen on esittänyt, tai muuten, on
muuttanut mielipidettä, on hänen se ilmoitettava ennen
tuomion julistamista tai pöytäkirjan
tarkistuksessa; tämä on merkittävä tarkistuspöytäkirjaan
ja sen johdosta uusi äänten laskeminen
toimitettava.
Kollegiaalinen ä. 1. voteeraus käy laatuun
ainoastaan harvalukuisessa kollegiumissa;
suuremmassa kollegiumissa, esim. yliopiston
täysilukuisessa konsistorissa, se tuottaa
erinomaisen suuria vaikeuksia, erittäinkin jos on
kysymys lainsäädäntötoimenpiteestä tai lausunnon
antamisesta. Sen vuoksi käytetäänkin suuremmissa
kokouksissa, samoin myös eduskuntien
valiokunnissa j. n. e. n. s. parlamentaarista
äänestystapaa, joka sisältää, että kaikki perustelut
ovat tuotavat esiin keskustelun kuluessa —
hyvin järjestetyssä kokouksessa todetaan keskustelu
ennen ä:tä aina päättyneeksi, meidän
valtiopäivä-järjestyksemme säätääkin nimenomaan tämän
välttämättömästä tapahtuvaksi — minkä jälkeen
ei enää mitään perusteluja saada esiintuoda, vaan
puheenjohtaja esittää tapahtuneen keskustelun
perustuksella kokoukselle kysymyksen, johon
voidaan vastata jaa tai ei. Parlamentaarinen ä.
saattaa olla joko avoin tai umpinainen 1.
suljettu. Avointa ä:tä sanotaan
huuto-ä.:ksi 1. akklamatsioniksi, jos
kokous vastaa puheenjohtajan kysymykseen
jaa-tai ei-huudoilla ja puheenjohtaja sen johdosta
ilman vastaansanomista toteaa kokouksen
päätöksen hyväksyväksi tai hylkääväksi. Jos huuto-ä.
ei anna varmaa tulosta, minkä kokouksen jäsenet
oikeaksi tunnustavat, saatetaan avoin ä.
toimittaa käsien nostamisella, paikoilta nousemisella, eri
puolille kokoushuonetta siirtymisellä tai
kulkemalla eri ovista sitä ennen tyhjennettyyn
kokoushuoneeseen. Useimpain maiden
parlamenteissa käytetään paikoiltaan nousemistapaa. Mutta
tämän lisäksi on määrätty eri sääntöjen mukaan
(milloin puhemies katsoo sen tarpeelliseksi,
milloin i/g läsnäolevista tai jokin määräluku, esim.
Tanskassa 15 Folket ingissä ja 10 Landstingissä,
Saksassa 50 j. n. e., sitä vaatii) toimitettavaksi
nimenliuudonmukainen avoin ä.
Ranskassa saatetaan erinäisissä tapauksissa vaatia
„scrutin publique à la tribune", jolloin äänestä
jien nimet on lueteltava virallisessa lehdessä. Meil
läkin on nimenhuudonmukainen ä. eduskunnan
työjärjestyksessä säädetty tapahtuvaksi valiokun
nissa, milloin puheenjohtaja sen katsoo tarpeelli
seksi tai joku valiokunnan jäsenistä sitä vaatii.
Englannissa menevät jaa- ja ei-äänestäjät eri
huoneisiin antamaan äänensä eri pöytäkirjan
pitäjälle. Suljettu 1. umpinainen ä. (joka on
yleisenä sääntönä vaaleissa, milloin erimielisyyttä
valittavista ilmaantuu) tapahtuu u m p i l i p u i n.
joihin on kirjoitettu taikka painettu jaa tai ei;
meidän valtiopäiväjärjestyksemme mukaan on
tällaista ä.-tapaa aina käytettävä, milloin sitä
pyydetään, sekä kaikissa niissä asioissa, joissa
vaaditaan määräenemmistö. Paitsi meillä
käytetään suljettua ä:tä Ruotsissa, jossa kuitenkin on
kysymys herätetty sen muuttamisesta avoimeksi.
Meillä on yleisenä tapana, että vaaditaan, jotta
joku keskustelun aikana tehty ehdotus tulisi ä:n
alaiseksi, että sitä keskustelun kuluessa on
kannatettu s. o. että ainakin yksi kokouksen
jäsenistä on ilmoittanut tehtyyn ehdotukseen
yhtyvänsä; valtiopäiväjärjestys ei säädä tätä
menettelyä noudatettavaksi valtiopäivillä, mutta se on
säädetty eduskunnan työjärjestyksessä.
Kun keskustelun kuluessa on tehty (ja
kannatettu) kahta useampia ehdotuksia kokouksen
päätökseksi, on erityisellä ä.-menettelyllä saatava
selville enemmistön mielipide. Tilapäisissä
kokouksissa, vieläpä virallisissakin, esim.
kunnankokouksissa, käytetään monesti erinäisiä
vapaampia menettelyjä eli oikoteitä tulokseen pääsemi
seen, mutta hyvin järjestetyissä kokouksissa ja
erittäinkin eduskuntien kokouksissa pyritääu
sellaiseen menettelyyn, joka niin varmasti kuin
suinkin mahdollista toteaa kokouksen enemmistön
mielipiteen. Ä:ssä noudatetaan kahta päämenet
telytapaa, joita, tilapäisesti sepitetyillä
nimityksillä tässä nimitettäköön toista yksittäis
ä : k s i, toista sarja-ä:ksi.
Yksittäis-ä : ksi nimitämme sellaista
menettelyä, että kunkin tehdyn ehdotuksen
hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään
erikseen. Tähän ä.-tapaan samalla liittyy se,
että ehdotukset, mikäli ne ovat läheistä sukua
toisilleen, ryhmitetään ja että ensinnä
äänestetään itse pääehdotuksesta ja vasta sen jälkeen
siihen liittyvistä muutosehdotuksista. Tämä tapa
lienee kotoisin Ranskasta; sitä käytetään tai on
ainakin pääasiallisesti käytetty esim. Norjan
suurkäräjillä ja sitä käytettiin myös Venäjän
valtakunnanduumassa. Jos esim. Norjan
suurkäräjillä olisi ehdotettu johonkin tarkoitukseen
myönnettäväksi yhdeltä taholta 10,000, toiselta
8,000 ja kolmannelta 5,0u0 kruunua, niin tämän
menettelytavan mukaan toimitettaisiin ä. niin,
että ensin kysyttäisiin, hyväksytäänkö 10,0uo
kruunun määräraha vai eikö. Jos se
hyväksytään, ei enää tarvitse eteenpäin äänestää, koska
sekä 8,000 että 5,000 kruunun myöntämistä
tarkoittavat ehdotukset siten ovat hyväksytyt siltä
osalta, kuin ne käyvät yhteen hyväksytyn
ehdotuksen kanssa, mutta hylätyt, mikäli ne siitä
poikkeavat. Jos taas ensimäinen ehdotus
hylätään, niin äänestetään, hyväksytäänkö 8,000
kr:n määräraha; jos sekin hylätään, niin lopulta
äänestetään, hyväksytäänkö 5,000 kr.
Se ä.-tapa, jota olemme nimittäneet
sarja-ä : k s i, on kehittynyt varsinaisesti
Englannin parlamentaarisessa elämässä. Tälle
ä.-tavalle on ominaista, että koko ä.-toimitus rauo
dostaa yhtenäisen sarjan, jossa toinen
ehdotus asetetaan toistaan vastaan, kunnes kaikista
siten on äänestetty. Ä.-toimituksen
tarkoituksena on saada lopullinen ehdotus tarkoin määrä
tyksi, ennenkuin sen hyväksymisestä tai
hylkäämisestä äänestetään. Tämän menetelmän mu
kaan on sääntönä, että muutosehdotus asetetaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
