- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1541-1542

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - *Äänestys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1541

Äänestys

1542

äänestettäväksi etinen pääehdotusta (aivan
päinvastoin kuin edellisessä menetelmässä). Mikä
ehdotus muuten tässä niinkuin edellisessäkin
ä.-tavassa otetaan äänestettäväksi, riippuu
vakaantuneen tavan kautta määrätyistä säännöistä.

Mitä tulee näiden kahden ä.-menetelmän
keskinäisiin etuihin ja haittoihin, niin on
kummallakin etunsa ja varjopuolensa. Yksittäis-ä: n
hyväksi voidaan mainita ainakin yksi ansio: siinä
kun äänestetään kustakin ehdotuksesta erikseen,
<-i äänestäjä näennäisestäkään joudu äänestämään
semmoisen ehdotuksen puolesta, jota hän ei
hyväksy. Se ei myöskään kehoita n. s.
äänestys-manöövereihin, joihin sarja-ä. helposti antaa
tilaisuutta. Toiselta puolen on tällä
menetelmällä kuitenkin olennaisia puutteita. Näistä
tär-•keiu on se, etteivät sen mukaan kaikki
ehdo-tukset joudu ä:n alaisiksi. Jos jokin ehdotus
hyväksytään ä:n alkupäässä, päättyy ä. siihen,
ja sillä, jonka ehdotus olisi vasta perästä
seurannut, ei ole tilaisuutta käyttää
valintaoikeuttaan. Se, jonka ehdotus tulee myöhemmin
äänestettäväksi, saattaa katsoa itsensä pakotetuksi
äänestämään jotakuta aikaisemmin ä:n alaiseksi
joutuvaa hänen mielestään huonompaa, mutta
kuitenkin hätätilassa mukiinmenevää ehdotusta,
sillä, jos tämä ehdotus hylättäisiin ja sitten vielä
hänen oma ehdotuksensa niinikään kaatuisi, hän
olisi menettänyt kaikki mahdollisuudet. Se
tähän tapaan liittyvä menettely, että pääehdotus
ratkaistaan ensin ja vasta sitten siihen liittyvät
muutosehdotukset, pakottaa äänestäjän antamaan
ennakolta hyväksymisensä ehdotukselle, jonka
lopullista sananmuotoa hän ei tunne. Yleensä
tulee ä:n tulos hyvin suuressa määrässä
riippumaan siitä järjestyksestä, jossa ä. on määrätty
tapahtumaan, ja siis melkoisessa määrässä
kokouksen puheenjohtajasta.

Sarja-ä:llä 1. n. s. englantilaisella menetelmällä
on edellisen rinnalla se suuri etu, että kaikki
ehdotukset järjestään tulevat ä:n alaisiksi.
Niinikään tietää jokainen lopullisesti
äänestäessään hyväksymisestä tai hylkäämisestä, m i t ä
hän hyväksyy tai hylkää, sillä sille asteelle
jouduttaessa on ä:n esine tarkoin määrätty. Sit.i
vastaan voidaan muistuttaa, että äänestäjä usein
joutuu valitsemaan semmoisten ehdotusten välillä,
joita hän ei hyväksy. Tämä muistutus ei
kuitenkaan ole oikeutettu, vaan perustuu tämän
ä.-tavan väärinymmärtämiseen tai
väärintulkitse-miseen. Kaikkien valmistavien ä:ten
tarkoituksena on ainoastaan etsiä vastaesitys; kunkin
äänestäjän tulee valita, minkä ehdotuksen hän
tahtoo asetettavaksi vastaesitykseksi omaa
kannattamaansa ehdotusta tai jäljellä olevia
ehdotuksia vastaan. Täydellisimmästi kehittyneeseen
sarja-ä:een kuuluu sitä paitsi lopullinen ä.
voittaneen ehdotuksen hyväksymisestä tai
hylkäämisestä. Ja vaikkapa ei tämmöistäkään ä:tä
lopuksi toimeenpantaisi, kun ei kukaan ole
keskustelussa täydellistä hylkäämistä vaatinut. 011
eduskunnan jäsenellä muita keinoja saattaa
mielipiteensä kuuluviin (keskustelun kuluessa
tekemällään ehdotuksella tai päätöksen tapahduttua
tehdyllä vastalauseella). — Sarja-ä. on
suurempien ansioittensa vuoksi päässyt enimmäkseen
käytäntöön. Tämä menetelmä viepi yleensä
oikeaan tulokseen sillä ehdolla, että äänestetään
rehellisesti, mutta se ei anna takeita juonitteluja

vastaan. Se ei estä sitä, että äänestäjä
kannattaa semmoisia muutosehdotuksia vastustajan
ehdotukseen, jotka hän itsekin pitää huononnuksina
tehdäkseen ehdotuksen mahdottomaksi ja
saadakseen sen siten raukeamaan. Samansuuntaista
menettelyä on, että vastaesitykseksi äänestetään
räikeintä ehdotusta, jotta se sitten lopullisesti
sitä paremmin raukeaisi. Tällaisten
äänestys-temppujen merkitys ei kuitenkaan ole kovin
suuri, sillä niiden uhkapeliluonne enimmäkseen
estää niitä vahingollisella tavalla käyttämästä.
Muuten on vaikea sanoa, milloin todellinen
ä.-tavan väärinkäytös tässä kohdin on
tapahtunut, sillä mielipiteet eri ehdotusten
paremmuudesta ja huonommuudesta sekä myös niiden
keskinäisestä etäisyydestä ja läheisyydestä saattavat
olla erilaiset. Mutta jotta enemmistön
todellinen ajatus tulisi ä:ssä esiin, vaatii tämä ä.-tapa,
niinkuin muuten jokainen muukin, että
kokouksen jäsenet niin lukuisasti kuin suinkin ottavat
osaa ä:een sen kullakin eri asteella. Jos eri
henkilöt ja puolueryhmät tämmöisen sarja-ä:n eri
vaiheista jäisivät pois sillä perustuksella, ettei
ole ä:n alaisena mikään ehdotus, jota he
kannattavat, niin johduttaisiin vääriin tuloksiin.
Poisjääminen ä:stä — tapahtuipa se
huolimattomuudesta tai tahallisesti — on tietystikin aina
kannatus sille mielipiteelle, joka pääsee voitolle,
koska äänestäjä ei ole käyttänyt kaikkia tarjona
olevia keinoja tehdyn päätöksen vustustamiseen.

Meidän entinen valtiopäiväjärjestyksemme
v:lta 1869 (59 §) näytti asettavan yksittäis-ä:n
säännöksi; sen sanojen mukaan oli ensinnä
äänestettävä valiokunnan mietinnön
hyväksymisestä tai hylkäämisestä kokonaisenaan, mutta jos
tämä ei tapahtunut, oli äänestys sovitettava sen
mukaan, mitä keskustelussa oli esiintuotu.
Todellisuudessa ei kuitenkaan säätyvaltiopäivillä
ä:tä aloitettu valiokunnan mietinnöstä
äänestämiseksi. Yksittäis-ä:n menetelmiä käytettiin vain
osittaisesti siinä kohdin, että useinkin
hyväksyttiin jokin ehdotus ensinnä „muutoksilla tai
muutoksitta", jonka jälkeen vasta muutokset rat
kaistiin. Pääasiallisesti tuli sarja-ä. käytäntöön
jo säätyvaltiopäivillä. Se mitä
valtiopäiväjärjestyksessä oli säädetty valiokunnan ehdotuksesta,
käsitettiin niin, että tämä oli aina oleva
pohja-esityksenä. jolle oli vastaesitys etsittävä; jos
valiokunnan ehdotuksen täydellistä hylkäämistä
oli ehdotettu, äänestettiin siitä aina
vastaesityk-senä jollekulle niistä muutosehdotuksista, joita
oli keskustelun aikana tehty. Nykyinen 1906
annettu valtiopäiväjärjestys säätää
sarjaäänes-tysjärjestelmän ainoaksi lailliseksi
(valtiopäiväjärjestyksen 65 § säätää: „Jos on useampia
päätösehdotuksia. asetetaan yksi vastaesitykseksi
toista vastaan, kunnes kaikista siten ou
äänestetty"). Täydellisimmästä
sarjaäänestysjärjes-telmästä meillä puuttuu ainoastaan, ettei ole
määrätty yleiseksi säännöksi, että lopullisesti
voittaneesta ehdotuksesta aina viimeksi olisi
äänestettävä, hyväksytäänkö se semmoisenaan vai
eikö. Tämmöinen menettely on säädetty
ainoastaan, mitä lakiehdotuksiin tulee; näihin nähden
on nimittäin kolmannessa käsittelyssä
äänestettävä niiden lopullisesta hyväksymisestä tai
hylkäämisestä siinä, sananmuodossa, joka niille
toisessa käsittelyssä on annettu. Muiden
ehdollisten lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämi-

1

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0789.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free