Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Crangon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
59
Crassus—Credner
60
han maailman lauhkeissa seuduissa. Suomessa
suvut Bulliarda, Rhodiola, Sedum, Sempcrvivum.
(ks. n.).
Crassus (lat. = „paksu"), muinaisroomal. L
i-c i n i u s-suvun eriiän haaran nimi.
1. Lucius Licinius C. (140-91 e. Kr.),
puhuja ja valtiomies, konsulina v. 95, censorina
v. 92, esiintyy myös päähenkilönä Ciceron
teoksessa „Puhujasta" (De oratore).
2. Marcus Licinius C., liikanimeltä D
i-ves „rikas" (115-53 e. Kr.), hankki itselleen
kansalaissodissa Sullan aikana suunnattomat
rikkaudet, voitti prætorina v. 71 Spartacuksen
(ks. t.), oli kpnsulina yhdessä Pompeiuksen
kanssa v. 70 ja censorina 65 sekä liittyi hänen
ja Cæsarin kanssa n. s. ensimäiseen
triumviraat-tiin v. 60. C. oli toistamiseen konsulina
Pompeiuksen kanssa v. 55, tuli Syyrian maaherraksi
v. 54 sekä ryhtyi suurin sotajoukoin sotaan
par-theja vastaan, mutta joutui tappiolle ja
surmattiin vilpillisesti Carrhæn luona v. 53 e. Kr.
K. J. E.
Cratægus ks. Orapihlaja.
Crau [kroj, La (lat. Campus lapideus,
myöhemmin Campus Crnvensis 1. Cravus), n. 200 knr
laajuinen vierinkivikenttä Kaakkois-Ranskassa,
Bouches-du-Rhönen departementissa, Ehönen
Étang-de-Berren ja Välimeren välillä. Se on
puutonta, ainoastaan laidunmaaksi kelpaavaa
tasankoa. Monin paikoin on kuitenkin viimeaikoina
keinotekoisen kastelun avulla saatu viljelykselle
kelpaavaa maata, jossa oliivi, silkkiäis- ja
hedelmäpuut viihtyvät. (V. v. F.)
Cravate [krava’t] (ransk., = kaulaliina),
paini-ote, joka vaarallisuutensa vuoksi usein on
kokonaan kielletty.
Crava-tea, kaulusta, on
useita eri
suorittamistapoja ; tavallisimmat
ovat seuraavat kaksi:
1) painija tarttuu
edestäpäin oikealla
kädellään vastustajansa
niskaan sekä
vasemmalla oikeaan
käsivarteensa ja pusertaa
vasemmalla kyynärvarrellaan vastustajan
leukaa ja nenää; 2) painija tarttuu toisella
kädellään vastustajan alaleukaan ja pujottaa hänen
niskansa takaa toisen käsivartensa, jonka käsi
lasketaan ensimainitulle käsivarrelle; luja
puristus sivullepäin. Kolmas suorittamistapa ilmenee
kuvasta. -Islcm-,
Crayon-maneeri [krejö’-], liitumaneeri,
etsaus-ja kaiverrustaidossa käytetty menetelmä, jonka
avulla liidulla tai lyijykynällä tehdyt piirrokset
mukavasti voidaan jäljentää kuparipiirroksiksi.
Crébillon [krebijö’]. 1. Prosper Jolyot
de C., vanhempi (1674-1762), ransk.
murhenäy-telmänkirjoittaja. Suurta suosiota saavuttivat
hänen näytelmänsä „Idoménée" (1705), „Atrée et
Thyeste"’(1707), „Electre" (1709) sekä
„Rliada-rniste et Zénobie", joka on hänen paras
näytelmänsä, vaikka Boileau sen tuomitsi. Hänen
seuraavat näytelmänsä „Xerxes" (1714),
„Sémira-mis" (1717) ja „Pyrrhus" otettiin hyvin
kylmästi vastaan, josta aristuneena ja lisäksi
rahahuolien lamauttamana C. vetäytyi maalle ja jou-
Cravate.
tui siten melkein unhotuksiin, kunnes Akatemia
1731 valitsi hänet jäsenekseen. Kateudesta
Vol-tairea kohtaan markiisitar Pompadour hankki
hänelle paikan kuninkaallisessa kirjastossa ja
eläkkeen. Markiisitar saattoi hänet
kirjoittamaan valmiiksi murhenäytelmän »Catilina", joka
kokonaan joutui varjoon Voltairen
samannimisen näytelmän rinnalla. Hänen viimeinen
murhenäytelmänsä „Le Triumvirat" (1754) saavutti
pelkän kumiioitusrnenestyksen. C. koetti
näytelmissään vaikuttaa etupäässä kuvaamalla
hirvittäviä rikoksia ja kamaluuksia, minkä vuoksi
hänelle on annettu liikanimi „Le Terrible"
(hirvittävä). [Dutrait, „Étude sur C.", 1895.]
2. Claude Prosper Jolyot de C.,
nuorempi (1707-77), edellisen poika, ransk.
romaa-ninkirjoittaja, hilpeä ja rakastettava
seuraihminen, jonka tavat olivat päinvastaiset kuin
ne, joita kuvasi romaaneissaan. Tunnetuimmat
hänen teoksistaan ovnt ..Lettres de la marquise de
*** au comte de * * *" (1732) ja „Tanzai et
Néadarné" (1734) ; jälkimäisessä tekemistään
viittauksistaan bullaan ,,Unigenitus" hän jonkun
aikaa istui Bastillessa. ..Le sopha, conte moral"
(1745) on hänen rivoin teoksensa. Hänen
romaaniensa yleismenestys riippuu niiden
häikäilemättömästä aistillisuuden kuvaamisesta. C:n
teosten kokonaispainos ilmestyi Pariisissa 1779,
7 nidoksena. •/. E-l.
Crécy fkresi’], paikka Sommen
departementissa Pohjois-Ranskassa; C:n luona englantilaiset
25 elok. 1316 Edvard TIT:n ja hänen poikansa
,,mustan prinssin" johdolla saavuttivat
kuuluisan voiton monin verroin lukuisammasta ransk.
sotajoukosta.
Credé, Karl Sigmund Franz (1819-92),
saks. gynekologi, lapsenpäästöopin professori
Leipzigissä. C:n ,,puristusmenettely" tarkoittaa
puristamalla emää kädellä pakottaa sitä
paremmin vetäytymään kokoon jälkeisten
ulostyöntä-misen edistämiseksi. Tulokset kliinillisistä
huomioistaan C. julkaisi sarjassa „Klinische Vorträge
iiber Geburtshiilfe" (2 osaa, 1853-54) ;
mainittakoon myös hänen kirjansa ,,Lehrbuch der
Ge-burtshlilfe" (1875).
Credenz ks. K r e d e n z.
Credit ks. Kredit.
Credit lyonnais fkredi’ liorte’] (Lyon’in
luotto-rankki), ransk. pankkilaitos, joka perustettiin
Lyon’iin 1863: osakepääoma oli silloin 20
miljoonaa frangia, tätä nykyä se on 250 miljoonaa ja
vararahasto 125 miljoonaa. Pankilla on n. 50
haarakonttoria Pariisissa ja n. 200 Ranskan
maaseutukaupungeissa sekä paikoittain
ulkolaillakin. kuten Lontoossa, Brysselissä,
Madridissa. Lissabonissa, Pietarissa, Moskovassa,
Konstantinopolissa, Aleksandriassa, Kairossa,
Smyr-nassa y. m. O. on maailman johtavia pankkeja,
sen bilanssin loppusumma teki 1908 n. 2,300
miljoonaa: pankki harjoittaa kaikenlaista
pankkitoimintaa, m. m. se on ollut osallisena
useiden Suomen valtiolainain hankkimisessa.
A. R:st.
Credner, Hermann (s. 1841), geologi, v:sta
1870 Leipzigin yliopiston professori ja v:sta 1871
sitäpaitsi Sac-hsenin geologisen toimiston johtaja.
Hänen tieteelliset tutkimuksensa käsittelevät
etupäässä Saksan ja myös Pohjois-Ameriikan
muodostumien stratigrafiaa sekä jääkausikysymyksiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
