Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Credo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
61
Tehnyt tunnetun oppikirjan „Elemente der
Geo-logie" (useita painoksia). P. E.
Credo [-£-] (lat., = „minä uskon"), apostolinen
uskontunnustus, katolisen messun tällä sanalla
alkava kolmas osasto, vrt. Messu.
Creek [lcrikj (engl.), kuivana aikana
kuivillaan olevien jokien ja purojen nimitys
Yhdysvalloissa ja Austraaliassa. Surinamissa C.
merkitsee kanavaa.
Crëme [kröm] (ransk., < lat. cremor =
puserrettu kasvimehu), kerma, hienoin, arvokkain
osa, varsinkin hienoin yhteiskuntakerros, hienosto
(,,la crëme de la société", „la crëme de la crëme").
Cremer [krë-J, August Hermann
(1834-1903), saks. evank. teologi, tuli 1870 teologian
professoriksi Greifswaldiin. C. oli »positiivisen"
teologian vanhoillisemman ryhmän
huomattavimpia edustajia; hänen jumaluusoppinsa on
kauttaaltansa raamatullinen. Sekä V:n T:n että
U:n T.n ilmoituksen perusteeksi C. koettaa
osoittaa Jumalan kuninkaallisen tuomitsevan
vanhurskauden, joka esiintyy toiselta puolen
armahtavana synteinanteeksiantona, toiselta puolen
rankaisevana tuomitsemisena. Hänen
teoksistaan mainittakoon: ,,Zum Kampf um das
Aposto-lieum" (4:s pain. 1893), ,.Die christliche Lehre
von den Eigenschaften Gottes" (1897), ,,Die
pau-linische Rechtfertigungslelire" (2:n pain. 1900),
„Das Wesen des Christentums" (3:s pain. 1902),
,,Grundwahrheiten der christlichen Religion nacli
Seeberg" (1903).
Cremer [krimo], William Randal (s.
1838), engl. rauhanystävä. Aloitti uransa
kirvesmiehenä. Valittiin 1885 vapaamielisenä työväen
ehdokkaana alihuoneeseen. C. on v:sta 1872
sihteerinä kansainvälisessä rauha-ja
sovinto-oikeus-liitossa (International arbitration league). Hän
on erityisellä innolla työskennellyt
sovinto-oikeussopimuksen aikaansaamiseksi Yhdysvaltain
ja Englannin välillä; hän on myöskin perustanut
parlamenttien väliset
konferens-s i t, joihin eri valtioiden parlamenttien
rauhanasiaa harrastavat jäsenet ovat v:sta 1889
kokoontuneet neuvottelemaan. V. 1903 C. sai Norjan
suurkäräjiltä Nobelin rauhanpalkinnon, ja
lahjoitti tästä summasta 1904 suurimman osan
(7,000 puntaa) kansainväliselle rauha-ja
sovinto-oikeusliitolle. E. M-a.
Crémieux /-miö’J, Isaac Moise, nimitetty
Adolpheksi (1790-1880), ransk. asianajaja
ja valtiomies, loistava puhuja. Valittiin 1842
jäseneksi edustajakamariin ja tuli 1848
oikeusministeriksi väliaikaiseen hallitukseen, mutta
vangittiin 1857 valtiokeikauksessa. Valittiin
1869 lakiasäätävään kokoukseen sekä sitten
keisarikunnan kukistuttua 1870
kansallispuolus-tushallitukseen. V. 1875 C. valittiin
elinkautiseksi senaattoriksi. A. T.
Cremona
C-J. 1. Pohjois-ltalian provinssi
Lombardian tasangolla, Adda- ja Oglio-jokien
välissä, 1,756 knr, 335,272 as. (1906). — 2. [-Yllämainitun provinssin vanhojen kehysmuurien
ympäröimä pääkaupunki Pon vasemmalla
rannalla, Mantova-Pavia-radan varrella, 41.537 as.
(1906). C:n monista vanhoista
mieltäkiinnittä-vistä rakennuksista mainittakoon
romaanilais-tyylinen tuomiokirkko (12:nnelta vuosis.), jonka
yhteydessä on 8-kulmainen baptisterio ja 13:nnella
vuosis. rakennettu 121 m korkuinen kellotorni.
62
Piispanistuin. Seminaari, lukio, teknillinen
koulu, kirjasto, museo, 2 teatteria, kauppakamari
sekä kone-, lasi-, savitavara-, hattu-, saippua- ja
silkkitehtaita. 16-18:nnella vuosis. valmistettiin
täällä kuuluisia n. s. cremonalaisia viuluja (ks. t.).
— C. perustettiin roomalaiseksi siirtokunnaksi
219 e. Kr. ja kasvoi nopeasti kukoistavaksi,
amfiteatteristaan kuuluisaksi kaupungiksi. V. 70
Vespasianuksen sotilaat hävittivät sitä ja 605
longobardit. 12:nnella vuosis. alkoi C:lle uusi
kukoistusaika. V. 1334 se joutui Milanolle.
Myöhemmin se on kuulunut Espanjalle,
Ranskalle ja Itävallalle, jolta se 1859 joutui Italialle.
Cremona /-ö’-/, Luigi (1830-1903), it.
matemaatikko, otti (1848-49) osaa Italian
vapaustaisteluun Itävaltaa vastaan, tutki sittemmin
matematiikkaa ja kutsuttiin 1873 Rooman
yliopiston professoriksi ja polyteknillisen opiston
johtajaksi. Hän paransi matematiikan opetusta
ja on tiedemiehenä työskennellyt etupäässä
korkeamman geometrian etenkin projektiivisen
geometrian alalla. (V. V. K.)
Cremonalainen viulu, Cremonassa valmistettu
viulu. Maailmankuuluja ovat ne viulut, joita
valmistivat (1560-1750) viulunrakentajasuvut
Amati, Stradivari ja Guarneri.
Cremor tartari (lat.), hapanta
kaliumtar-traattia 1. viiniliappoista kaliumia (vrt.
Viinihappo).
Cremutius Cordus [-mu’-], A u 1 u s, roomal.
historioitsija Augustuksen ja Tiberiuksen aikana,
syytettiin senaatissa sen johdosta, että hän
teoksessaan oli ylistänyt Brutusta ja Cassiusta, mutta
vältti tuomionsa nälkäkuolemalla 25 j. Kr. Hänen
teoksensa otettiin takavarikkoon ja poltettiin
hallituksen käskystä. [Rathlef, ,,De A. Cremutio
Cordo", 1861.] K. J. H.
Creodonta, palcont., alku petoeläimet,
sukupuuttoon kuolleita peto-imettäväisiä, joilla
oli pienet ja heikosti uurteiset aivot,
täyslukui-set petoeläinhampaat, solakka ruumis, pitkä
häntä, matalat, käpälälliset jalat; ne olivat
varvas-astujoita tai kanta-astujoita, elivät
eoceni-ajalla. Ne osoittivat
sukulaisuutta petoeläimiin ja
hylkeisiin, myös hyönteissyöjiin.
K. M. L.
Crëpe [krep] (ransk.), eräs
kangaslaji. ks. K r e p p i.
Crepis, keitto,
kasvisuku mykerökukkaisten
heimossa. Korkeampia tai
matalampia yrttejä, joiden
keltaiset mykeröt ovat joko
lniiski-lossa lehtisen varren tai
huis-kilon tapaisessa tertussa
lehdettömän vanan latvassa.
Suomessa 5 lajia, joista
varsinkin G. tectorum ja C.
pälliänsä, edellinen kuivilla
paikoilla, jälkimäinen kosteilla
niityillä, ovat yleisiä koko
maassa.
Crepitatio [-ä’tiö] (mlat., < crepitä’re
-kalista), ratiseminen, luuhankaus; katkenneen
luun osien kosketellessa toisiinsa syntyvä ääni
ja tunne.
Crépy fkrcpl’] 1. C r e s p y. 1. C.-e n-V alois
[à-valuä’], kaupunki Ranskan Öisen departe-
Credo—Crépy
Crepis tectorum.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
