Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Credo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
63
Crescendo—Creutz
64
mentissa, Pariisista koilliseen, 4,450 as. (1901)
Linnanraunioita. Oli aikaisemmin Valois’n
hert-tuakunnan pääkaupunki. — 2. C.-e n-L a o n n a i s
[-piä- lanë’], kylä Ranskan Aisne
departementissa, 1,481 as. (1901). Saanut historiallisen
merkityksen sen rauhan vuoksi, joka siellä syysk.
18 p. 1544 solmittiin Frans I:n ja Kaarle V:n
välillä. (V. v. F.)
Crescendo f-se’n-J (it,., < lat. crescere =
kasvaa), rnus., paisuvalla äänen voimalla;
merkitään usein lyhennettynä cresc. tai merkillä <.
Crescentia ks. Kalebassipuu.
Creta [-C-] (lat’.), liitu.
Crët-de-la-Neige [Jcrë-d’la-në’g],
Ranskalais-sveitsiläisen Juran korkein huippu Ranskan Ain
departementissa, Genevestä luoteiseen, 1,723 m
yi. merenp.
Cretonne [Icreto’nJ (ransk.), eräs kangaslaji.
ks. Kretonki.
Creusot [krözö’ ], Le, kaupunki Ranskan
Saöne-et-Loire departementissa, Lyon’in radan
varrella. 388 m yi. merenp., (kuntana) 33,437 as.
(1906). C:n kivihiili- ja rautakaivokset ovat
aiheuttaneet mahtavan teollisuuden kehittymisen.
Jo 1781 rakennettiin tänne ensimäiset sulatot,
mutta vasta 1837 Schneider & Co perusti
metallurgiset tehdaslaitoksensa, jotka nykyisin ovat
Euroopan suurimpia, esiintyen maailmankaupassa
Kruppin tehtaitten kilpailijoina. Ovatpa n. s.
Sehneider-Canet tykit alallaan olleet
uranaukaisijoita. Lukuisat kivihiilikaivokset,
koksiteh-taat, sulatot, valssipajat, teräs-, tykki-,
panssari-levy-, kone-, veturi-, kisko-, rautasilta- y. m.
tehtaat, joissa yhteensä työskentelee n. 20,000
henkeä, muodostavat eri kaupungin, jossa on
n. 60 km rautateitä, kansa- ja ammattikouluja,
hyväntekeväisyyslaitoksia y. m. (V. v. F.)
Creutz [kröiis], suom. aatelissuku, polveutuu
Markus sepästä, joka 1400-luvun keskivaiheilla
eli Pernajan Sarvlahdella. Hänen jälkeläisensä
neljännessä polvessa Martti Matinpoika sai 1569
vahvistuksen aatelisarvoonsa, ja tämän poika,
Viipurin linnanvouti Lauri Martinpoika
mestattiin 1599 Sigismundin kannattajana. Suku
korotettiin 1654 vapaaherran- ja 1719 kreivinarvoon.
1. Lauritsa C. vanh. (1615-76),
valta-neuvos, soturi, nimitettiin, opiskeltuaan
nuorempana ulkomaan
yliopistoissa (Tartossa,
Leidenissä) ja
palveltuansa vuorikollegiossa, 1649 Turun ja
Porin läänin
maaherraksi, jona oli
kuusi vuotta. V. 1655
hän siirrettiin
samaan virkaan
Taalainmaalle ja tuli
1660
valtaneuvok-seksi. C. oli uuttera
ja taitava virkamies,
ja käytettiin
sen-tähden paljon
hallitus- ja
tarkastustoimissa, nimenomaan
myöskin Suomessa;
luonteeltaan hän, erään aikalaisen todistuksen
mukaan, „oli itsepintainen, niinkuin suomalaiset
tavallisesti". Kun sota Tanskaa vastaan syttyi,
nimitettiin C., vaikkei ollutkaan mikään
merimies, yliamiraaliksi, ja meni rohkeasti
vihollista vastaan; mutta sittenkuin hän ensin oli
saavuttanut muutaman voiton, räjähti hänen
amiraalilaivansa taistelussa Ölannin luona 1 p.
kesäk. 1676 miehineen kaikkineen ilmaan ja C.
hukkui. V. 1654 hän oli veljensä kanssa
korotettu (Liivinmaan) Kasaritsan vapaaherraksi.
2. Ernst Juhana C. vanh. (1619-84),
valtaneuvos, presidentti, edellisen veli, kävi
veljensä kanssa ulkomailla, nimitettiin 1644
asessoriksi Svean hovioikeuteen ja tuli 1652
Hämeen-Uudenmaan läänin maaherraksi, jossa virassa
oli 14 vuotta ja josta siirrettiin 1666 Turun ja
Porin lääniin, 1667 Vestmanlantiin. V. 1674 hän
Kaarle XI:n itsensä ryhdyttyä hallitukseen
nimitettiin valtaneuvokseksi ja Turun hovioikeuden
presidentiksi. C. tunnettiin kelvolliseksi ja
oikeamieliseksi, vaikka ankaraksi virkamieheksi, josta
syystä ei ollut oikein suosittu. Maaherrana
ollessaan hän otti osaa valtiopäiviin Ruotsissa ja
oli aatelissäädyn huomattavimpia jäseniä; hän
niillä innokkaasti ajoi reduktsionin asiaa ja
esiintyi Suomen etujen puolustajana, m. m.
pannen vastalauseen sitä vastaan, että Ruotsissa
päätetään asioista, jotka koskevat Suomea ja
joita ei siellä ymmärretä.
3. Lauritsa C. nuor. (1646-98), maaherra,
Lauritsa C. vanhin poika; oltuansa ylioppilaana
Turussa ja Upsalassa opiskeli, samoinkuin isä,
vuorityötä ulkomailla, käyden aina Espanjassa
ja Italiassa saakka, sekä nimitettiin 1666
vuori-kollegin asessoriksi, 16S0 sen varapresidentiksi.
V. 1683 C. siirtyi takaisin synnyinmaahansa,
tullen nyt Turun läänin maaherraksi, jona sitten
pysyi kuolemaansa asti. Tässä virassa hän osoitti
suurta kuntoa, kehoitti hyviä, rankaisi pahoja,
poisti vallinnutta epäjärjestystä, auttoi
puutteenalaisia. Etenkin hän piti huolta Suomen
vuori-työstä ja perusti itse m. m. Kauttuan ja Teijon
rautaruukit. Kuoli ollessaan valtiopäivillä
Tukholmassa ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
4. Juhana C. (1651-1726), maamarsalkka,
valtaneuvos, edellisen veli, palveli, harjoitettuansa
opintoja Turussa ja ulkomailla, ensin upseerina
laivastossa ja armeiassa, tuli 1680 Karjalan
laamanniksi sekä Etelä-Suomen
reduktsionikomis-sionin jäseneksi, ja 1703 maaherraksi
Hämeen-Uudenmaan lääniin, josta vihollisen tulo 1713
hänet karkoitti. Valtiopäivillä samana vuonna
C. määrättiin maamarsalkaksi ja otti osaa niihin
hankkeihin, jotka silloin olivat vireillä rauhan
aikaansaamiseksi ja kuninkaan itsevaltiuden
rajoittamiseksi. V. 1719 hän nimitettiin
valta-neuvokseksi ja Turun hovioikeuden presidentiksi,
johon virkaan kuitenkin voi astua vasta
rauhanteon jälkeen, sekä korotettiin kreivin-arvoon.
5. Kaarle Kustaa C. (1660-1728), soturi,
edellisten veli, oli Kaarle XII:n sotaretken
alkaessa Karjalan ratsuväen ratsumestarina.
Taisteli urhoollisesti Puolassa ja Liettuassa, jossa
1706 voitti Kleckin luona ja valloitti Lahoviczen
kaupungin, komensi Pultavan taistelussa
vasemman siiven ratsuväkeä ja joutui sen jälkeen
vankeuteen, jossa liittyi vankien keskuudessa
virinneeseen uskonnolliseen herätykseen, ollen m. m.
kirjeenvaihdossa Spenerin ja Francken (ks. n.)
kanssa. Kuoli kenraalina 1728.
6. Ernst Juliana C. nuor. (1675-1742),
Lauritsa Creutz vanhempi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
